Listaamattomien yritysten osinkoverotus on huomattavasti kireämpää kuin julkisuudessa yleisesti annetaan ymmärtää. Saatujen osinkojen todellinen verorasitus on helposti 40 prosentin luokkaa.

Kokonaisverorasituksessa on laskettava mukaan yhteisövero. Vain harvalla yrityksellä on niin paljon nettovarallisuutta, että se pystyy hyödyntämään täysimääräisesti osinkojen kahdeksan prosentin verohuojennuksen. Katso esimerkkilaskelma faktalaatikosta.

Yrittäjän on järkevää optimoida verotustaan palkan ja osinkojen osalta. Siksi tärkeä kysymys on, kannattaako listaamattomasta osakeyhtiöstä nostaa varoja osinkona, palkkana vai niiden yhdistelmänä?

– Verosuunnittelun lähtökohtana on yrittäjän rahan tarve, sanoo yrittäjiä taloushallinnossa ja verotuksessa auttava Alhola Consultingin yrittäjä ja veroasiantuntija Kari Alhola.

Siihen, mikä kolmesta vaihtoehdosta on listaamattoman yhtiön yrittäjälle tai osakkaalle edullisin, vaikuttavat hänen mukaansa muun muassa henkilön tarvitsema rahamäärä, nostettavissa olevien varojen määrä ja yrityksen nettovarallisuuden suuruus.

– Yleisin lähtökohta on, että palkan ja osingon yhdistelmä on edullisin vaihtoehto, Alhola kommentoi.

Taloushallintoliiton veroasiantuntija Markku Ojala muistuttaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä.

– Useissa tilanteissa osinko saattaa olla pienissä yrityksissä palkan verotusta kalliimpaa, varsinkin jos yrityksellä ei juurikaan ole nettovarallisuutta, hän sanoo.

Palkka voi olla YEL-yrittäjälle kokonaisuudessaan edullisin tapa, jos varojen tarve on pieni tai nostettavia voittoja on vain vähän. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, kun taas osinko ei.

Veroasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että varoja kannattaa nostaa palkkana silloin, kun kokonaisverorasitus jää alle 26 prosenttiin. Palkkaa saa tällöin nostettua vähintään 20 000–30 000 euroa, jopa 40 000 euroa.

Alhola huomauttaa, että maltillisen palkan kokonaisverorasitus on yrittäjälle jopa alle 20 prosenttia, kun tällä ei ole muita tuloja. Samalla yritys säästyy maksamasta 20 prosentin yhteisöveroa.

Osingosta sen sijaan menee veroa aina vähintään 26 prosenttia, kun otetaan huomioon yhteisövero ja osingonsaajan maksettavaksi tuleva vero.

Mitä jää käteen?

Markku Ojala kehottaa huomioimaan aina kokonaisverorasituksen. Hänen mielestään yhden hengen yhtiössä ei ole järkevää ajatella, että ensin yritys maksaa osingosta tietyn veron ja sen jälkeen osingonsaajalle jää maksettavaksi vain pieni vero.

– Kannattaa miettiä, kuinka paljon yhtiöstä nostettavasta summasta menee kaikkiaan veroa ennen kuin se on omassa taskussa.

Veroseuraamuksia laskettaessa on muistettava huomioida osakkeenomistajan kaikki ansiotulot ja niistä tehtävät vähennykset.

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus riippuu sen suuruudesta suhteessa yrityksen nettovarallisuuteen. Jos nettovarallisuutta ei ole, verotetaan osingosta 75 prosenttia ansiotulojen tapaan ja 25 prosenttia on verovapaata.

Kun yhtiön maksama osinko vastaa korkeintaan kahdeksaa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, on jaetusta osingosta 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Jos henkilö saa tällaisia osinkoja vuodessa yli 150 000 euroa, on ylimenevästä osasta 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa.

Jos taas yritys jakaa osinkoa yli kahdeksan prosenttia nettovarallisuudestaan, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on osingonsaajalle verotettavaa ansiotuloa.

Yhdistelmä kannattaa

Kari Alhola suosittelee yleensä nostamaan listaamattomasta yhtiöstä kaiken verohuojennetun osingon. Hän perustelee tätä sillä, ettei sen nostamatta jättämisestä hyödy enempää seuraavana vuonna.

– Jos osinkoa ei tarvitse, sen voi aina sijoittaa takaisin yhtiöön.

Alholan mielestä monesti on järkevää nostaa yhtiöstä sekä verohuojennettu osinko että maltillinen palkka. Mikäli varojen tarve ylittää tämän, laskelmia on syytä tehdä tarkemmin.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on ehdottanut muutoksia osinkoverotukseen. Taloushallintoliiton Ojalan mukaan ehdotukset kiristäisivät nimenomaan pienimpien osingonsaajien ja yrittäjien verorasitusta.

Fakta: Osingon verorasitus

Listaamattomasta yhtiöstä nostetun osingon todellinen verorasitus on seuraavassa esimerkkilaskelmassa 36 prosenttia.

Listaamaton yhtiö on tehnyt edellisen tilinpäätöksen mukaan 50 000 euron tuloksen. Yhtiö päättää jakaa koko summan ainoalle osakkaalleen osinkona. Nettovarallisuutta ei ole.

Summasta menee ensiksi 20 prosentin yhteisövero, jolloin jaettavaksi jää 40 000 euroa. Koska yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta, verotetaan osinko ansiotulona.

Osingosta 25 prosenttia eli 10 000 euroa on verovapaata. Loput 30 000 euroa verotetaan normaalina ansiotulona. Omistajayrittäjä maksaa veroa 7 956 euroa.

Verojen jälkeen osingonsaajalle jää käteen 32 045 euroa, jolloin kokonaisverorasitus on 36 prosenttia.

Mikäli koko 50 000 euron tulos maksettaisiin omistajayrittäjälle palkkana, olisi kokonaisverorasitus 33 prosenttia. Yrittäjälle jäisi tällöin käteen 33 491 euroa eli runsaat tuhat euroa enemmän kuin osinkoina.


Varojen nostojärjestys

1. Yritykselle vähennyskelpoiset kulut, jotka ovat saajalleen verovapaita (esim. kilometrikorvaukset, päivärahat)

2. Palkka noin 20 %:n kokonaisveroasteella
– noin 25 000 euron palkka

3. Palkka noin 26 %:n kokonaisveroasteella
– noin 30 000–40 000 euron palkka

4. Huojennettu osinko (26,0 / 26,8 % kokonaisveroaste)
– Max 8 % nettovarallisuudesta

5. Ansiotulo-osinko / Palkka noin 30 %:n kokonaisveroasteella
– noin 40 000–50 000 euroa nostettaessa

6. Vuokra, korko yms. yhtiön verotuksessa vähennyskelpoiset, saajallaan pääomatulona verotettavat erät (30 / 34 %)

7. Ansiotulo-osinko / Palkka (tilanne ratkaisee)

Esimerkkilaskelman ja suuntaa-antavan listauksen varojen nostojärjestyksestä on tehnyt veroasiantuntija Kari Alhola.

Lue lisää uutisia >

banner

Liity Klubiin!

Liity Y-Studion Klubiin ja pääset yrittäjien sisäpiiriin. Saat täysin ilmaiseksi rahanarvoisia hyötyjä, jotka auttavat sinua kehittymään yrittäjänä.

Pssst...!

Täytäthän loputkin tietosi, niin voimme palvella sinua paremmin sekä tarjota sinulle parempaa sisältoä.