Joulukuussa 2014 Juha Järvinen oli innoissaan.

Duuni24:stä piti tulla ensimmäinen eri toimialojen keikkatöiden välityspalvelu.

Järvinen ja tämän liikekumppani olivat reilun vuoden kehittäneet palvelua, jossa kuka tahansa voisi ilmoittaa tai löytää keikkatyötä. Kuten vaikkapa joulupukin, siivoojan, tarjoilijan tai lastenhoitajan.

Järvisestä, tämän liikekumppanista ja koodaajasta koostunut tiimi paiski hommia uuden palvelun eteen palkkatöiden ohessa.

Duuni24 ajettiin alas kannattamattomana jo seuraavana keväänä. Se ei ollut Järvisen elämän loppu, vaan yrittämisen suurin onnistuminen.

‒ Ensimmäinen kokemus näytti sen, että yrittäminen kumppanin kanssa sopii minulle. Mutta myös sen, että kumppanin osaamisen täytyy erota omastani, hän arvioi.

Eniten miestä kiehtoi yrittämisen vapaus ja vastuu. 

Isoimmat ruhjeet henkisiä

Järvinen kuvaa itseään maltilliseksi yrittäjäksi, joka punnitsee riskejä tarkasti. Palvelun kehitysvaiheessa kulurakenne pidettiin maltillisena eikä esimerkiksi isoja lainoja otettu. Koodarille miehet maksoivat omasta pussistaan. Taloudellisia tappioita ei juurikaan syntynyt, sillä kokeilu puhallettiin poikki, kun yrittäjien toimintaan varaamat rahat oli käytetty loppuun.

Suurimmat vauriot olivat henkisiä. Järvinen kumppaneineen selvisi niistä käymällä läpi epäonnistumisen ja siihen johtaneet syyt.

Isoin ylilyönti tapahtui hinnoittelussa. Duuni24-tiimi uskoi mainonnan takaavan toimivan ja kannattavan palvelun. Alkuperäisenä suunnitelmana oli pyytää rahallinen korvaus jokaisesta onnistuneesta työntekijän ja työn tarvitsijan yhdistämisestä. Hinnoittelumallista luovuttiin kuitenkin varhaisessa vaiheessa.

‒ Kuvittelimme virheellisesti, että sivustomme keräisi mainostuloja, mutta ei ketään kiinnostanut mainostaminen. Hinnoittelun merkitystä ei koskaan voi aliarvioida, vaan omasta työstä on uskallettava pyytää korvaus.

Hän ymmärsi myös, miten merkittävä kokoaikainen koodari olisi ollut palvelun kannalta. Kelkan kääntäminen olisi vaatinut paljon aikaa ja investointeja, niinpä tiimi puhalsi homman poikki.

Toinen kerta toden sanoo

Nykyisin Järvinen on yrittäjänä Perintätoimisto Perintäritarissa, jossa hän on jatkanut uuden partnerinsa Jussi Saarijärven kanssa.

Hannu Ritari ehdotti vävypojilleen yrityksen jatkamista muutama vuosi sitten. Järvinen ja Saarijärvi ottivat harkinnan jälkeen tarjouksen vastaan, vaikka kummallakaan ei ollut kokemusta perintäalasta.

Heidän ensimmäisenä tavoitteenaan oli tuplata yhden miehen yhtiön liikevaihto, jotta se toisi leivän pöytään molemmille.

‒ Punnitsen aina riskejä ja pyrin saavuttamaan tilanteen, josta en jää tappiolle. Vaikka ala oli tuntematon, hyvin hoidettu yritys ja sen asiakkaat kiinnostivat. Koin sen mahdollisuudeksi, kun yrittämistä ei tarvinnut aloittaa täysin nollasta, Järvinen perustelee.

Ennen uusia omistajia Perintäritarin liikevaihto oli noin 65 000 euroa. Tänä vuonna liikevaihto kipuaa 110 000 euroon, joten tuplaustavoite on lähellä. Eniten kasvuun on vaikuttanut ahkera asiakastyö.

Lisäksi perintätoimiston valikoimassa on nykyisin myös muistutus- ja sovittelupalvelu. Oman osansa liikevaihdon kasvuun tuo ahkera sosiaalisen median hyödyntäminen.

Katkeruus ei kannata

Koska Järvinen teki tarkan syiden, seurausten ja riskien analysoinnin aiemman yrityskokeilunsa jälkeen, hän on sinut epäonnistumisensa kanssa. Järvinen ei myönnä pelkäävänsä, mutta sanoo oman kokemuksen tehneen hänestä sen yrittäjän, joka nyt on.

Toisaalta hän osaa oman kokemuksen vuoksi asettua perittävien asemaan vahvemmin.

Koettu epäonnistuminen ei haittaa uutta yritystoimintaa tai aiheuta alitajuisia pelkoja vastoinkäymisistä.

Päinvastoin. Järvinen myöntää epäonnistuneensa monta kertaa yrittäjänä sen jälkeenkin. Puolisentoista vuotta sitten jopa niin isosti, että tuntuvasti liikevaihtoa kasvattanut asiakkuus meni sivun suun.

‒ Ensimmäisestä virheestä oppineena halusin käydä heti läpi syyt siihen, miksi niin kävi. Siitä eteenpäin olen aina mennyt vastaavanlaisiin tilanteisiin paremmin valmistautuneena.

Hän on juurruttanut hyväksi havaitsemansa toimintatavat osaksi nykyistä arkeaan. Sekä Järvisellä että Saarijärvellä on selvä rooli yrityksessä ja toiminnan kehittämiseen liittyvää keskustelua käydään jatkuvasti.

‒ Menee tapaaminen hyvin tai huonosti, niin soitan aina Jussille. Käymme hänen kanssaan läpi tilanteet ja yritämme oppia kaikesta.

Vaikka Järvisen toimiala on vaihtunut, hän tarkkailee mielellään, kuinka muut jatkavat siitä, mihin hän aiemman liikeideansa kanssa jäi. Esimerkiksi Matias Mäkitalon Treamerin lentoa Järvinen on katsonut ilahtuneena.

‒ Tärkeintä epäonnistuessa on se, ettei katkeroidu. Muiden onnistumisista täytyy voida iloita. Oma epäonnistuminen ei ole toisten vikaa. Treamer on osoitus siitä, ettemme olleet täysin väärässä kumppanini kanssa palvelun tarpeellisuudesta, Järvinen pohtii.

Lue lisää uutisia >

banner