Liikesalaisuudet ovat tärkeä osa yritysten kilpailukykyä. Uusi liikesalaisuuslaki antaa niille aiempaa paremman suojan.

Laki koskettaa kaikenlaisia yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta. Käytännössä kaikilla yrityksillä on joitakin liikesalaisuuksia eli liiketoiminnan kannalta olennaisia tietoja, jotka halutaan pitää pois muiden ja etenkin kilpailijoiden tiedosta.

Kysyimme lain valmisteluun osallistuneelta Asianajotoimisto Bird & Birdin osakkaalta ja asianajajalta Tom Vapaavuorelta, mitä pk-yrittäjän on syytä tietää liikesalaisuuslaista.

Mikä muuttuu?

Elokuun puolivälissä voimaan astuneeseen liikesalaisuuslakiin keskitetään tärkeimmät liikesalaisuuksia koskevat säädökset, jotka ovat olleet tähän asti hajallaan lainsäädännössä.

Vapaavuoren mukaan yritysten liikesalaisuuksien suoja paranee selkeästi, kun liikesalaisuuden käsite, salassapitovelvoitteet ja liikesalaisuuden loukkaamisesta aiheutuvat seuraamukset on määritelty selkeästi uudessa laissa.

– Liikesalaisuudet ovat tulleet suojan kannalta samalle tasolle patenttien, tavaramerkkien ja muiden immateriaalioikeuksien kanssa. Tämä on positiivinen asia, sillä monelle pk-sektorin yritykselle liikesalaisuudet ovat tärkein immateriaalioikeus, Vapaavuori sanoo.

Lain seurauksena yrityksillä on myös aiempaa isompi riski loukata muiden yhtiöiden liikesalaisuuksia. Tämä liittyy erityisesti yhteistyökumppanuuksiin.

Uusi laki antaa yrityksille aiempaa paremmat keinot puuttua oikeudenloukkauksiin. Jos tavarassa tai palvelussa hyödynnetään oikeudettomasti jollakin tavalla toisen liikesalaisuutta, voi tiedon haltija vaatia sitä tuhottavaksi, muutettavaksi tai vedettäväksi markkinoilta.

Muita lain tarjoamia keinoja ovat kiellot sekä käyttö- ja vahingonkorvaukset.

Mitä liikesalaisuudet ovat?

Uuden lain mukaan liikesalaisuudeksi määritellään tieto, joka täyttää kolme edellytystä: ensinnäkin tiedon pitää olla salassa pidettävää eli se ei saa olla yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa.

Tiedolla pitää myös olla elinkeinotoiminnan kannalta taloudellista arvoa. Lisäksi tiedon lailliselta haltijalta edellytetään kohtuullisia toimenpiteitä tiedon salassa pitämisen varmistamiseksi.

Liikesalaisuutena voidaan pitää esimerkiksi liikeideoita, asiakasrekistereitä, hinnoittelutietoja, tietokantoja, markkina-analyysejä ja tuotteiden teknisiä tietoja.

– Liikesalaisuuksia on erityisesti nopeasti muuttuvilla tekniikan aloilla, mutta siellä niiden elinkaari voi olla myös lyhyempi tekniikan kehittyessä, Vapaavuori huomauttaa.

Jokaisen yrityksen on syytä miettiä omalta kohdaltaan, mitä sellaista tietoa sillä on hallussaan – joko itse kehittämänä tai hankittuna – jota ei haluta muiden tietoon.

–  Jos naapuriyhtiön kaveri kysyy yhtiön myyntisuunnitelmia seuraavalle kaudelle, annatko tiedon? Jos et, niin tämä on liikesalaisuutta, Vapaavuori antaa esimerkin.

Suojaa vai patentoi?

Kaikkia yrityksen aineettomia oikeuksia ei voi suojata tavaramerkkien, mallioikeuksien, tekijänoikeuksien ja patentoinnin avulla. Liikesalaisuuksien suojaaminen tuo valikoimaan yhden keinon lisää.

– Nyrkkisääntönä on, että jos keksintö ja salainen tieto ilmenee suoraan valmiista tuotteesta, patentoi. Jos se taas ei käy ilmi, säilytä innovaatio liikesalaisuutena, Vapaavuori neuvoo.

Hänen mukaansa liikesalaisuudet suojaavat myös esimerkiksi sellaisia palveluja tai palvelukonsepteja, joiden patentointi ei ole mahdollista.

– Yrityksellä voi olla esimerkiksi oma tapansa toteuttaa palvelu, jolloin tähän liittyvä salaisena pidetty tieto on liikesalaisuutta.

Miten liikesalaisuuksia suojataan?

Liikesalaisuudet saavat suojaa vain, jos yritykset kiinnittävät huomiota niiden suojaamiseen.

Tärkeä edellytys on, että yritys on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Vapaavuoren mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että luottamukselliset tiedot on suojattu tietoteknisin ja fyysisin turvajärjestelyin.

– Tietojen asianmukaisesta suojaamisesta on tarpeen huolehtia muun muassa tietojärjestelmien salasanojen, tilojen lukitsemisen ja kulunvalvonnan avulla.

Yrityksen liikesalaisuuksien salassapidosta on syytä sopia myös kirjallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin on syytä toimia silloin, kun liikesalaisuuksia luovutetaan esimerkiksi liikekumppaneille.

Kuinka vältän loukkaamasta muiden liikesalaisuuksia?

Yritysten on oltava huolellisia saadessaan tietoonsa yhteistyökumppaneidensa liikesalaisuuksia.

Vapaavuori korostaa, että on erityisen tärkeää sopia kirjallisesti salassapidon kestosta ja siitä, mihin tarkoitukseen liikesalaisuuksia saa hyödyntää toisessa yhtiössä. Jos kyse on erityisen salaisesta tiedosta, on hyvä sopia myös yksityiskohtaisemmin siitä, miten ja ketkä toisessa yhtiössä saavat käsitellä tietoja.

Salassapitosopimuksiin on syytä suhtautua riittävällä vakavuudella.

– Tällaiset sopimukset heitetään usein pöytälaatikkoon pölyttymään. Niissä saattaa kuitenkin olla merkittäviä, yhtiön toimintaa rajoittavia ehtoja, Vapaavuori muistuttaa.

Myös siitä pitäisi huolehtia, etteivät yhtiöön rekrytoidut ihmiset tuo mukanaan muiden yhtiöiden liikesalaisuuksia ja hyödynnä niitä työssään. Tällaiset tiedot ovat tyypillisimmin entisiltä työnantajilta.

Miten salassapidosta kannattaa sopia?

Salassapitosopimukset ovat yleistyneet huomattavasti 2000-luvulla, Vapaavuori kertoo. Niitä tehdään yleensä kaikessa vähänkään luottamuksellisemmassa liiketoiminnassa. Salassapidosta ja sen rajoista on tärkeä sopia etenkin toisten yritysten kanssa.

– Uuden lain mukaan luottamuksellisessa liikesuhteessa syntyy automaattisesti yritysten välinen salassapitovelvollisuus, joten toisaalta salassapidosta sopimisen unohtaminen ei aina ole kohtalokasta, Vapaavuori sanoo.

Muiden osakkaiden kanssa salassapidosta on hyvä sopia osakassopimuksella.

Työntekijän kanssa salassapitosopimus kannattaa tehdä Vapaavuoren mielestä silloin, jos henkilö käsittelee työssään työnantajan tai tämän liikekumppaneiden luottamuksellisia tietoja.

– Työntekijän osalta on erityisen tärkeää sopia työsuhteen jälkeisestä salassapitovelvollisuudesta. Työntekijällä on suoraan rikoslain perusteella salassapitovelvollisuus työsuhteen ajan ja kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta tätä voidaan pidentää sopimuksin.

Mitä voi tapahtua pahimmillaan?

– Jos liikesalaisuuksien salassapidosta ei sovita, niin pahimmillaan yhtiö saattaa menettää kokonaan tuotekehitykseen tekemänsä panostuksen ja sen kilpailuedun, mikä sillä on, Vapaavuori sanoo.

Toiseksi vaarana on, että yhtiö loukkaa muiden liikesalaisuuksia ja joutuu osalliseksi riitaan, jossa sitä vaaditaan lopettamaan liikesalaisuuksien hyödyntäminen. Vapaavuoren mukaan yritykseltä saatetaan vaatia silloin myös vahingonkorvausta.

Lue lisää uutisia >

banner