Kassasta olivat rahat loppu ja uusia laskuja tuli koko ajan. Parikymmentä henkeä työllistänyt MTM Connections oli ollut vaikeuksissa jo kolmen vuoden ajan. Elettiin kevättä 2011.

– Kun aloimme keväällä puhua ääneen konkurssin mahdollisuudesta, pelkästään erääntyneitä laskuja oli 600 000 euron edestä, kertoo Timo Ruohio.

Hän oli tuotantoautomaatiolinjoja tehneen MTM Connectionsin toimitusjohtaja ja suurin omistaja.

Työt olivat vähentyneet, kun taantuma iski ja tuotanto valui halpatuotannon maihin. Lopullinen niitti oli yrityksen ottama riskialtis uudenlaisen koneen rakennustyö.

– Linja onnistui mutta maksoi 800 000 euroa enemmän kuin saimme siitä.

Kesällä Ruohio vietti paljon aikaa metsässä keräämässä kantarelleja. Ajatus konkurssista oli pelottava.

– Firma oli kuin oma lapsi ja perhe. Mielessä olivat myös henkilökohtaiset vastuut.

Sienimetsällä päätös kuitenkin kypsyi: oli aika hakea konkurssia.

– Tuli häpeän tunne, miten kerron siitä omalle perheelleni ja vanhemmille. Toisaalta päätös oli helpotus. Taakka laskujen maksamattomuudesta oli muuttunut isoksi ja oli taisteluväsymys.

Avoimuus tärkeää

Ruohiolla ja yrityksen kolmella muulla omistajalla on paljon kohtalontovereita. Viime vuosina konkurssien määrä on vaihdellut Suomessa 3 000 molemmin puolin. 1990-luvun alun laman pahimpina vuosina määrä oli yli kaksinkertainen.

Vaikka MTM Connections oli konkurssiin asetettaessa velkaa pari miljoonaa euroa, kaikki omistajat pitivät talonsa. Ruohio neuvotteli 160 000 euron henkilökohtaisille vastuilleen mahdollisimman pitkän laina-ajan.

Hänestä oli tärkeää, että yritys oli hyvin avoin konkurssistaan. Se ilmoitti siitä viikon, kaksi etukäteen asiakkaille, tavarantoimittajille, rahoittajille ja työntekijöilleen.

– Pidimme jo keväällä palaverin rahoittajien kanssa konkurssin mahdollisuudesta. Päätimme, että jos se tulee, teemme sen ainakin tyylikkäästi. Ei niin, että pankki tai velkojaa lukee asiasta lehdestä.

Vaikeuksista tiennyt henkilökunta suhtautui uutisen ymmärtäväisesti ja oli tilanteesta lähinnä pahoillaan. Onnekasta oli, että osalle löytyi heti uusi työpaikka.

– Parhaat vietiin heti samana päivänä. Työntekijöitä meni jopa meidän vanhoille asiakkaille.

Oivallus auttoi eteenpäin

Ruohio oli 39-vuotiaana ensimmäistä kertaa elämässään työtön. CV:ssä oli tasan yksi työpaikka: oma yritys. Sen parissa oli kulunut 16 vuotta. Ruohiosta tuntui, että hän oli epäonnistuja, joka ei kelpaa töihin mihinkään.

– Mietin jopa, että vaihdan nimeni, jotta kukaan ei tiedä kuka olen.

Oivallus tuli eräänä päivänä Ruohion kuunnellessa Deep Purplea. Hän tajusi, että yritys on kuin rokkibändi. Kun kerran bändin hajoaminen ei tehnyt soittajista epäonnistujia, miksi yrityksen kaatumistakaan pitäisi hävetä?

– Koneet olivat bändimme levyjä. Olimme rakentaneet huikean koneen, joka tuottaa 30 tuotetta sekunnissa. Kukaan ei ole tehnyt sen hienompaa konetta edelleenkään. Muutkin laitteet toimivat edelleen maailmalla. Niistä tulikin ylpeyden tunne.

Konkurssista oli vain kuukausi, kun Ruohio huomasi kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Joensuun tiedepuisto haki yritysvalmentajaa.

– Ryhmähaastattelussa sanoin, että olen perustanut firman, tehnyt siitä kasvavan, menestyksekkään ja kansainvälisen mutta myös tehnyt konkurssin. Kuka tässä huoneessa tietää paremmin startupin elinkaaren kuin minä?

Ruohio sai paikan.

Elämä raiteilleen

Vaikka talouspuoltakin on mietittävä, Ruohio pitää tärkeämpänä sitä, että konkurssin tehnyt huolehtii henkisestä hyvinvoinnistaan. Hän onnistui pääsemään yli negatiivista tuntemuksista puhumalla ja käymällä asiaa läpi. Tässä auttoi hyvä kaveriporukka.

– Elämä pitää saada takaisin raiteilleen. Suomessa sitä ei aina oikein osata tehdä.

– Tällainen yltiöpositiivinen ihminen uskoo, että elämä on lopulta hyvää. Uskon, että elämän tarkoitus on positiivisten kokemusten kokeminen. Sitä kautta olen pystynyt muuttamaan konkurssinkin kokemuksena positiiviseksi, hän jatkaa.

Ruohion mielestä pahinta, mitä voi tehdä konkurssin jälkeen, on alkaa juoda viinaa. Moni sortuu siihen ja myös masentuu.

– Suomessa konkurssi on perinteisesti ollut aika pahakin leima, joka on otsassa koko loppuelämän. Muissa maissa ajatellaan pikemminkin, että ainakin olet yrittänyt.

Ruohio kokee suomalaisten asenteiden kuitenkin muuttuneen pikkuhiljaa. Apuna on ollut kaikenlainen startup- ja yrittäjyyspöhinä, joka on nostanut yrittäjyyden arvostusta.

Lue myös millaisten merkkien pitäisi herättää yrittäjän hälytyskellot.

3 x Konkurssi

Ennakoi. On hyvä ennakoida tulevaa. Riskinottokykyä ja -halukkuutta pitää miettiä ennalta. Pistä nimi paperiin vasta, kun olet harkinnut asiaa. Hallitse liiketoiminnan riskejä. Älä ota vastaan liian riskialttiita töitä. Ei myöskään pidä olla liian riippuvainen yhdestä asiakkaasta.

Toimi ajoissa. Päätös konkurssista kannattaa tehdä riittävän aikaisin, jotta henkilökohtaiset vastuut eivät kasva liian suuriksi.

Puhu. Kun konkurssi on tehty, vertaistuki ja asian käsitteleminen ovat tärkeää. Se on tietynlainen matka itse kullekin. Asiat kannattaa puhua halki, jotta konkurssi ei jää traumaksi. Siitä ei pidä hiljetä, vaikka tuntisi häpeää. Puhu lähipiirille tai vaikka toisille yrittäjille. Joku voi tarvita ammattiapua asian käsittelemiseen. Kuuntele itseäsi, onko kaikki hyvin.

Lue lisää uutisia >

banner

Liity Klubiin!

Liity Y-Studion Klubiin ja pääset yrittäjien sisäpiiriin. Saat täysin ilmaiseksi rahanarvoisia hyötyjä, jotka auttavat sinua kehittymään yrittäjänä.

Pssst...!

Täytäthän loputkin tietosi, niin voimme palvella sinua paremmin sekä tarjota sinulle parempaa sisältoä.