Yrittäjän jaksamista, taitoja ja sinnikkyyttä koetellaan uuden yrityksen ensimmäisinä kuukausina ja jopa vuosina. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa tai päätyy konkurssiin kolmen ensimmäisen vuotensa aikana.

Porilaisella Susanna Paattimäellä tuli ensimmäinen yrittäjävuosi täyteen vuodenvaihteessa. Hän vertaa vuotta raskaana olemiseen.

– Aluksi oli pahoinvoiva olo, että apua mitä tästä tulee. Vei noin yhdeksän kuukautta ennen kuin yritys alkoi olla ikään kuin valmis. Silloin aloin luottaa siihen, että yritykseni on vakavasti otettava ja mahdollisesti myös kasvava, Paattimäki kertoo.

Ajatus omasta yrityksestä syntyi, kun sairaanhoitajan arki oli jatkuvaa pätkätyötä.

– Mietin riskejä, ettei voi olla sen epävarmempaa, jos työllistän itseni.

Kotipalvelu Paattimäki tarjoaa kotihoidon ja -sairaanhoidon palveluja vanhuksille. Yrittäjä muun muassa siivoaa, kokkaa, hoitaa ja ottaa verikokeita. Paattimäellä oli ennestään myös leipuri-kondiittorin tutkinto ja kokemusta ravintola-alalta.

– Minulla ei ollut kauheasti muita odotuksia kuin itseni työllistäminen tavalla tai toisella. Lähdin liikkeelle suhteellisen stressittömästi. Ajattelin, että jos tämä ei ole minun juttuni, yrityksen saa aina lopetettua.

Mistä asiakkaita?

Asiakkaiden löytäminen on monesti uuden yrityksen isoimpia haasteita. Kun kukaan ei vielä tiedä yrityksestä, ei sen palveluja tai tuotteita osata myöskään etsiä. Tämä oli Paattimäen mielestä vaikeinta.

Alkuun hän jakoi yrityksensä mainoksia postilaatikoihin ja ilmoitustauluille. Paattimäki tarjoutui myös vanhuksille järjestettyihin tilaisuuksiin tekemään esimerkiksi verenpainemittauksia.

– Kun vakituisia asiakkaita ei vielä ollut, tuntui, että saa joka kuun vaihteessa aloittaa alusta.

Kun yritys sai ensimmäiset asiakkaansa, lisää alkoi tulla suositusten perusteella. Nyt vakioasiakkaita on sen verran, ettei Paattimäki ole viime aikoina juuri markkinoinut palvelujaan.

Uusi yrittäjä on opetellut muun muassa talouden hallintaa ja kirjanpidon perusteita, vaikka hänellä onkin kirjanpitäjä. Myös organisointiin on täytynyt kiinnittää huomiota uudella tavalla.

Paattimäki tekee arkisin noin 4–6 asiakaskäyntiä päivässä. Työpäivät alkavat aamuseitsemältä ja päättyvät iltaseitsemän jälkeen.

– Teen yrittäjänä enemmän töitä kuin aiemmin kolmivuorotyössä, mutten ole lainkaan niin rasittunut.

Paattimäen mukaan jaksamisessa auttaa se, kun voi vaikuttaa aikatauluihinsa. Asiakaskäyntien välissä voi esimerkiksi käydä kotona, kun lapset pääsevät koulusta.

Paattimäki on tyytyväinen siihen, että uskalsi ryhtyä yrittäjäksi. Hän luonnehtii ensimmäistä vuottaan opettavaksi ja motivoivaksi. Itsevarmuutta on tullut siinä määrin, että yritys on työllistänyt vuoden alusta lähtien myös Paattimäen lähihoitaja-siskontytön osa-aikaisesti.

”Haasteita enemmän kuin tulosta”

Uuden vaateyrityksen tunnetuksi tekeminen on ollut vaikeampaa kuin lahtelainen Heidi Mantere osasi odottaa.

– Haasteita on enemmän kuin tulosta, hän kiteyttää.

Yritys Pumpusville täyttää pian puolitoista vuotta. Mantere suunnittelee, kaavoittaa ja ompelee kaikki tuotteet itse. Ydinajatus on, että vaatteet valmistetaan kotimaisista materiaaleista.

Mantere ei ole yrittäjä ensimmäistä kertaa. Hän on toiminut aiemmin yksityisenä perhepäivähoitajana ja tehnyt kotihoitoa.

– Isoin yllätys on ollut se, että tämä on henkisesti paljon raskaampaa kuin perhepäivähoitajana toimiminen. Olen vieläkin siinä vaiheessa, että teen yritystä tunnetuksi. Asiakkaita tulee koko ajan lisää ja uudet ihmiset löytävät meidän luokse, mutta se tapahtuu tosi hitaasti.

Se on käynyt selväksi, kuinka tärkeää myyntiin ja markkinointiin panostaminen on. Mantere sanoo ymmärtäneensä, ettei hyvä tuote riitä, vaan pitää olla myös hyvä myyjä.

– Aiemmin oli sovitut tunnit ja niiltä kaikilta tuli rahaa. Nyt saatan tehdä 16 tuntia töitä ilman, että tulee penniäkään.

Oman jaksamisen suunnitelma

Yksinyrittäjän jaksamista on paikoin koeteltu. Mantere sanoo opetelleensa armollisuutta. On ollut pakko ymmärtää, että aikaa ja jaksamista on rajallisesti.

– Ajattelin, että ompelu ja tuotteen tekeminen vievät eniten aikaa. Valtaosa ajasta meneekin kaikkeen muuhun, esimerkiksi verkostojen luomiseen, jälleenmyyjien etsimiseen ja varsinkin somessa mainostamiseen.

Mantereen mielestä aloittavan yrittäjän voisikin olla järkevää tehdä liiketoimintasuunnitelman rinnalle oman jaksamisen suunnitelma.

Pumpusville olisi Mantereen mukaan jo kaatunut, ellei hän tekisi myös alihankintaompelua muille alan yrittäjille. Asiakkailta tullut hyvä palaute on puskenut menemään eteenpäin.

– Monet ovat sanoneet, että ensimmäiset 2–3 vuotta menevät eloonjäämistaistelussa etenkin vaatetuspuolella. Olen ajatellut, että tämä on vielä aloitusaikaa. En ota paineita siitä, että yritys olisi huono, vaikkei vielä mene lujaa.

Ensimmäisen vuoden opit

Hyvä idea. Kun lähtee perustamaan uutta yritystä, taskussa pitää olla vakavasti otettava idea. Susanna Paattimäen mielestä idean ei tarvitse kuitenkaan olla heti valmis. Se jalostuu valmiiseen muotoon pikkuhiljaa.

Aloita riittävän pienestä. Heidi Mantere varoittaa ottamasta liian isoa palaa kerrallaan. Jos esimerkiksi ryhtyy valmistamaan tuotteita, kannattaa panostaa ja erikoistua ensin pariin tuotteeseen. Asioiden pitäminen sopivan pienenä auttaa liikkeelle pääsemistä.

Pitkäjänteisyys. Asiat eivät tapahdu heti, ja toisaalta muutoksia voi tapahtua nopeasti. Yritystoiminnan aloittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Päätöksiä ei kannata tehdä hätiköiden.

Myyntiosaaminen. Kaikki on kiinni siitä, saako yritykselle asiakkaita. Sen vuoksi myynti- ja markkinointiosaamiseen on syytä panostaa. Osaamista voi ostaa vaikkapa palveluna joltain toiselta yrittäjältä.

Tuki. Varsinkin yksinyrittäjä jää helposti yksin. Vaikka olisi varma siitä, mitä tekee, Heidi Mantereen mielestä jokaiselle aloittavalle yrittäjälle olisi hyödyksi saada keskustelukumppaniksi joku jo saman polun kulkenut. Verkostoitu oman alan ja kaupungin muiden yrittäjien kanssa. Mantere uskoo, että monet ovat halukkaita auttamaan, kunhan joku vain osaa kysyä.

Lue lisää uutisia >

banner