Yritystoimintaan liittyy useita vahinkoriskejä, kuten omaisuus- ja keskeytysvahingot. Yrittäjät helposti ajattelevat, ettei ainakaan pahin tapahdu omalle kohdalle.

Niin ajatteli myös perheyritys Jokioisten Leipä Oy:n toimitusjohtaja Seppo Virtanen, kunnes tulipalo tuhosi leipomon kivijalkaa myöten toukokuussa 2013.

– Yrityksen palveluksessa oleva poikamme Mikko otti isoa roolia siinä, ettei voida haaskata aikaa vaan korvaava tuotanto on saatava käyntiin mahdollisimman nopeasti, Virtanen kertoo.

Sisarleipomon avulla yritys pystyi hoitamaan toimituksia jo viisi päivää myöhemmin. Kun vakuutusyhtiön kanssa oli yhteisymmärrys suunnitelmista, alkoi uuden leipomon rakentaminen heinäkuussa.

Toiminta uusissa tiloissa käynnistyi seuraavan vuoden alussa. Harmit eivät kuitenkaan olleet vielä takana. Vaikka reseptit, tuotteet ja henkilökunta olivat samoja kuin ennen paloa, kaikki koneet olivat uusia.

– Olimme puhuneet asiakkaille, että vuodenvaihteessa olemme uusissa tiloissa ja silloin ei ole enää murheita toimituksissa. Olikin toinen seitsemän kuukautta taistelua, ennen kuin kaikki alkoi pelata kunnolla. Se oli kovaa aikaa henkisesti.

Riskejä helppo vähätellä

Jälkeenpäin Virtanen ajattelee, ettei yritys ollut varautunut riskeihin niin hyvin kuin olisi voinut. Isot koneet, kaluston ja kiinteistön se oli vakuuttanut hyvin. Sen sijaan kaikenlaiset pientarvikkeet ja pienet tavarat oli arvioitu vakuutuksessa alakanttiin.

– Se on yllättävän iso summa, kun kerralla ostaa kaiken niin sanotusti halvan tavaran. Meillä meni niihin kolminkertainen summa kuin mistä ne oli vakuutettu.

Yritys olisi Virtasen mukaan päässyt myös helpommalla, jos tiedostojen varmuuskopiointi olisi ollut paremmalla tasolla.

Hänen neuvonsa muille on: usko, että se voi oikeasti tapahtua.

– Uskoin jonkinlaisen toiminnan häiriön mahdollisuuteen mutten ajatellut, että voisi tulla totaalista tuhoa. Moni muukin luultavasti vähän vähättelee näitä riskejä.

Yrittäjä kehottaa tarkistamaan edes kerran vuodessa, ovatko vakuutukset ajan tasalla sekä kuvaamaan yrityksen tiloja ja omaisuutta säännöllisesti. Kuvat ovat avuksi, jos omaisuutta joutuu joskus listaamaan vakuutusyhtiölle.

Mieti keinot varautumiseen

Yleisimmin toteutuvat vahinkoriskit vaihtelevat eri toimialoilla. Suomalaisyrityksissä on varauduttu hyvin varsinkin omaisuusvahinkoihin ja niistä aiheutuviin toiminnan keskeytyksiin.

– Suurin piirtein kaikki omaisuus on vakuutettu palon varalle ja lähes kaikki murtojen ja vuotojen varalle. Laitteiden rikkoontumisten varalle vakuuttaminen ei sen sijaan ole läheskään niin yleistä, kertoo Fennian Riskienhallintapalveluiden osastopäällikkö Seppo Vihervaara.

Työtapaturmat ovat yleisimmin toteutuvia vahinkoriskejä. Suomessa tapahtuu vuodessa yli 130 000 työtapaturmaa, joista yli 50 000 johtaa vähintään neljän päivän poissaoloon työstä. Pahimmillaan työtapaturma johtaa Vihervaaran mukaan toiminnan keskeytymiseen, jos yritys menettää väliaikaisesti tai kokonaan avainhenkilön työpanoksen.

Tietoturvariskien merkitys puolestaan kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän yritykset ovat riippuvaisia digitaalisuudesta. Vihervaara kertoo esimerkkitapauksena teollisuusyrityksestä, jonka ikääntyneestä tuotannonohjausjärjestelmästä ei pystytty palauttamaan tietoja vian jälkeen.

– Tällaisiin riskeihin voi varautua hyvin paljon omalla menettelyllä. Pitää tunnistaa ne järjestelmät ja tiedot, jotka ovat liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta merkityksellisiä ja pitää huolta, että ne varmistetaan riittävän hyvin ja ovat palautettavissa toimivaksi kokonaisuudeksi.

Vihervaara kehottaa yrityksiä tunnistamaan liiketoimintaansa kohdistuvat riskit ja arvioimaan, mikä niiden merkitys on ja miten ne toteutuessaan vaikuttavat. Sen jälkeen on mietittävä, miten riskejä voi pienentää.

Hänen tuntumansa on, että yritykset ovat hyvin vaihtelevasti perillä vahinkoriskeistä.

– On yrityksiä, joissa asiat ovat erinomaisella tolalla, riskejä on kartoitettu, arvioitu ja niiden varalle on tehty suunnitelma. Toisaalta on yrityksiä, joissa ei ole tehty juuri mitään tai ainakaan kaikkea tarpeellista.

5 x Vahinkoriskit

Työtapaturmat. Vakuutuslaitokset korvasivat viime vuonna noin 123 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Lisäksi vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin noin 6 500 työtapaturmaa.

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijät työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella. Yrittäjän kannattaa myös vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja työkyvyttömyyden varalle.

Omaisuusriskit. Tavallisia omaisuusriskejä ovat tulipalot, vesivahingot, laitteiden rikkoontumiset ja murrot. Esimerkiksi viime vuonna poliisin tietoon tuli runsaat 4 000 liikemurtoa. Rakennuspaloja Suomessa puolestaan sattuu 5 000–6 000 vuodessa. Niistä noin joka kymmenes tapahtuu teollisuusrakennuksessa.

Keskeytysriskit liittyvät olennaisesti omaisuus- ja henkilövahinkoihin. Niiden seurauksena yrityksen liiketoiminta voi häiriintyä tai keskeytyä. Yritys voi myös olla riippuvainen alihankkijastaan tai muusta kumppanistaan, jolloin sen ongelmat voivat johtaa toiminnan keskeytymiseen.

Sopimus- ja vastuuriskit. Kun yritystoiminta on entistä verkostomaisempaa, yritysten kannattaa sopia selkeät pelisäännöt, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään ja ongelmatilanteisiin löytyy ratkaisu helpommin. Sopimusriski on monesti samalla vastuuriski.

Tietoturvaan liittyvät riskit uhkaavat yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä tai välttämättömiä järjestelmiä ja tietoja. Riskejä kannattaa ennakoida siten, että tietojärjestelmän toimintakatkoksesta, tietojen menettämisestä tai virheellisyydestä ei aiheudu kohtuutonta taloudellista tappiota.

Lisää tietoa yrityksiin kohdistuvista vahinkoriskeistä löytyy täältä.

Lue lisää uutisia >

banner