Osakeyhtiön perustaminen on järkevää monessa tilanteessa: jos esimerkiksi osakkaita on enemmän kuin yksi tai kun yritykseen aiotaan palkata nopeasti työntekijöitä.

Osakeyhtiö on Suomen yleisin yhtiömuoto. Tämän vuoden alussa niitä oli 270 553 kappaletta.

Yhtiömuoto on yleensä yksi ensimmäisistä asioista, jotka yrittäjäksi ryhtyvän pitää päättää. Milloin osakeyhtiö on hyvä ratkaisu ja milloin ei? Kysyimme asiaa Kuopion uusyrityskeskuksen yritysneuvojalta Pekka Naumaselta.

Ainakin nämä asiat auttavat selvittämään, sopiiko osakeyhtiö itselle:

1. Perustanko yrityksen yksin vai yhdessä?

Moni perustaa osakeyhtiön yksin, mutta se on suositeltava yhtiömuoto varsinkin silloin, kun yhtiössä työskentelee useampi perustaja.

Jos osakkaita on useita, on suositeltavaa tehdä heti alussa kirjallinen osakassopimus. Siinä sovitaan osakkeenomistajien keskinäisistä suhteista, oikeuksista ja velvollisuuksista – kuten työnjaosta tai osakkeiden lunastamisesta.

2. Minkälaisia riskejä yritystoiminnassani on?

Yritystoiminnan riskejä kasvattavat esimerkiksi tuotevastuu, maahantuonti, ulkopuolinen velka tai pitkät vuokrasopimukset.

Jos yritystoimintasi sisältää paljon riskejä, osakeyhtiö on järkevä yhtiömuoto, koska siinä riskit on selvästi rajattu. Yrittäjä on vastuussa ainoastaan yhtiöön sijoittamistaan tai lainaamistaan rahoista sekä niistä veloista, jotka hän henkilökohtaisesti takaa.

 3. Paljonko rahaa haluan laittaa kiinni yritykseen?

Osakeyhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään 2 500 euron osakepääomaa. Yhtiöön sijoitettava alkupääoma on käytettävissä heti yrityksen toimintaan.

Osakeyhtiön perustamisilmoitus maksaa vuonna 2018 verkossa tehtynä 330 euroa ja paperilomakkeella 380 euroa.

4. Tarvitseeko yritykseni ulkopuolista rahoitusta?

Osakeyhtiön on helpompi saada ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi investointeihin tai kansainvälistymiseen. Osakeyhtiö voi myydä osakkeita tai hakea joukkorahoitusta.

‒ Ainoastaan osakeyhtiöt voivat hakea Business Finlandilta 5 000 euron innovaatioseteliä asiantuntijapalveluihin, Naumanen vinkkaa.

5. Kuinka paljon yritykselläni on liikevaihtoa?

Mitä suurempi liikevaihtosi on, sen todennäköisemmin kannattaa olla osakeyhtiö, mutta lopulta asian ratkaisee kokonaisuus.

Mitään euromääräistä liikevaihtorajaa ei voi Naumasen mukaan antaa. Osakeyhtiöllä voi olla hyvin pieni liikevaihto, esimerkiksi silloin, kun se vasta kehittää jotain tuotetta.

6. Miten haluat järjestää verotuksen?

Osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa. Osakeyhtiön maksamia osinkoja taas verotetaan joko pääomatulona tai ansiotulona riippuen yrityksen nettovarallisuudesta ja osingon suuruudesta.

Jos osakkaat nostavat osakeyhtiöstä palkkaa, sitä verotetaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Jos taas suurta palkkaa ei ole tarve nostaa, rahoja voi jättää yhtiön toimintaan.

7. Haluanko ehkä myydä myöhemmin osuuksia yhtiöstäni tai jopa koko yrityksen?

Toisin kuin muissa yhtiömuodoissa, osakeyhtiöstä voi myydä osuuksia. Jos yksi osakas haluaa lähteä yhtiöstä pois, se on osakeyhtiössä mahdollista. Näistä tilanteista sovitaan tyypillisesti osakassopimuksessa.

Osakeyhtiön pystyy myös myymään kokonaan, kun taas esimerkiksi toiminimestä voi myydä vain liiketoiminnan.

8. Hoidanko kirjanpidon ja muun hallinnon itse?

Osakeyhtiön perustaminen ei ole erityisen työlästä, mutta siinä on aavistuksen verran enemmän paperityötä kuin muissa yhtiömuodoissa.

Osakeyhtiön perustaminen vaatii perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen. Sillä pitää myös olla hallitus sekä toimitusjohtaja ja sen pitää järjestää yhtiökokouksia.

Osakeyhtiön kirjanpito täytyy pitää kahdenkertaisena. Siksi on perusteltua käyttää tilitoimistoa.

9. Toiminko sosiaali- ja terveysalalla ja tarvitsenko lupia Aluehallintovirastolta?

Sosiaali- ja terveysalalla lupakäytännöt ovat yksinkertaisempia henkilöyrittäjille. Siksi esimerkiksi kotihoitoyrittäjät ovat yleensä toiminimiä. Osakeyhtiössä lupaa haetaan yritykselle ja sen saaminen on kalliimpaa.

10. Keskity olennaiseen.

Yhtä ainoaa tapaa yritystoiminnan järjestämiseen ei ole.  Jossain tilanteessa joku yhtiömuoto voi olla tarkoituksenmukaisempi kuin jokin toinen, esimerkiksi toiminimi voi olla järkevää vaihtaa myöhemmin osakeyhtiöksi.

Olennaisempaa on, että yrityksen liiketoiminta ylipäänsä on kannattavaa. Toisaalta, jos se ei ole, mikään yhtiömuoto ei myöskään tee siitä sellaista, Pekka Naumanen korostaa.

"Osakeyhtiö oli ainoa vaihtoehto"

Kun kuopiolainen Auli Ekdahl perusti viime vuonna yrityksen kahden kaverinsa kanssa, he miettivät tarkkaan eri yhtiömuotojen riskejä ja vastuita. Osakeyhtiö oli heille käytännössä ainoa vaihtoehto.

‒ Osakeyhtiö vastaa itse omista tekemisistään ja veloistaan. Tällöin kukaan ei ole henkilökohtaisesti vastuussa esimerkiksi yrityksen veloista eikä ole vaaraa, että yrityksen talous sekoittuu kenenkään yksityishenkilön talouteen, Ekdahl sanoo.

Auli Ekdahl
Auli Ekdahl

Ekdahlin, Tiina Haringin ja Harri Kataisen perustama Aniverse Oy tarjoaa koiran koulutusta verkossa Ilomme.fi-palvelun kautta.

Ekdahl oli tehnyt uransa palkkatöissä ja haaveillut yrittäjyydestä pitkään. Hänen kokemuksensa mukaan osakeyhtiön perustaminen ei ollut erityisen vaikeaa.

‒ Meitä tosin auttoi se, että muilla osakkailla oli aiempaa yrittäjäkokemusta.

Ekdahlin mielestä osakeyhtiö on juridisilta vastuiltaan selkein tapa hoitaa liiketoimintaa, kun osakkaita on useita. Aniversen osakkaat ovat tehneet myös osakassopimuksen.

Mitä neuvoja antaisit muille?

‒ Osakepääoma 2 500 euroa on löydyttävä, ja se raha on oltava valmis häviämään. Byrokratiaa on osakeyhtiössä hieman enemmän. Hyvä kirjanpitäjä on kullanarvoinen, jos et itse ole sen alan ammattilainen, Ekdahl neuvoo.

Lue lisää uutisia >

banner