Kun yksinyrittäjä Anna Aalto halusi työyhteisön, hän alkoi suunnitella osuuskunnan perustamista. Nyt Lahdessa on toiminut jo yli neljän vuoden ajan viestintään ja markkinointiin erikoistunut Imperium Network -nimeä kantava osuuskunta.

Se on mahdollistanut jäsenille uudenlaisia projekteja, monipuolistanut kumppaniverkostoa ja tuonut näin enemmän tuloja kuin yksin olisi ehkä ollut mahdollista saada.

Imperium Network esimerkiksi huolehtii paikallisen järjestölehden mainosmyynnistä, sisällöntuotannosta ja ulkoasusta.

Osuuskunta on osa yksinyrittäjien persoonaa ja asiakkaat tunnistavat yhteisön osaamisen sekä brändin. Myös Aaltoon osuuskunta on jättänyt jälkensä: hän puhuu ”Imperium-tiimistä” ja ”meistä”.

‒ Asiakkaalle laskuttaminen on yksinkertaista, kun heidän ei tarvitse maksaa kaikille erikseen. Laskutamme sitten osuutemme osuuskunnalta, Aalto kuvailee.

Jäsenet samanarvoisia

Osuuskuntia perustetaan vuosittain parisataa. Suomessa on yli 4 000 osuuskuntaa, joista noin puolet on henkilöstöomisteisia. Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu vahvistaa, että erityisesti osuuskuntatoiminta, jossa jäsenenä on joko henkilöstö tai yrittäjät, on lisännyt kiinnostusta viime vuosina.

‒ Esimerkiksi luovilla aloilla työskentelevät ja opiskelijat ovat innostuneet osuuskunnista. Se mahdollistaa pienille toimijoille suurempaa voimaa sekä tasa-arvoista kohtelua, kun jokainen jäsen on samanarvoinen, Karhu kiteyttää.

Osuuskunnan perustaminen vaatii sääntöjen laatimista. Niissä sovitaan esimerkiksi toimialasta ja osuusmaksun suuruudesta. Osuuskunnan säännöt vastaavat osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, Karhu luonnehtii.

Hän neuvoo sopimaan erikseen myös osuuskuntaprosentin suuruudesta. Prosentti määrittää sen, kuinka paljon osuuskunta haukkaa saaduista tuotoista.

‒ Osuuskunnan vahvuus on se, että siitä hyötyvät ne, jotka sen kautta toimivat, Aalto huomauttaa.

Tämä mahdollistaa jäsenistön vaihtuvuuden ja sitä kautta osuuskunnan olemassaolon, vaikka niin tapahtuisi.

Vakaus kiinnostaa

Osuustoiminnan juuret Suomessa ovat yli sadan vuoden takaa, mutta Karhun mukaan nykyajan epävarmaan yhteiskuntaan se sopii erinomaisesti vakautensa vuoksi.

‒ Kun et enää tarvitse osuuskuntaa, voit erota siitä. Jos osuuskunta on maksukykyinen, saat sijoittamasi osuusmaksun takaisin, hän lisää.

Jäseniä yrittäjävetoisissa osuuskunnissa viehättää tapa olla yhdessä isompia. Osuuskunnan jäsenet voivat esimerkiksi hankkia yhteisiä laitteita, tiloja ja materiaaleja, jolloin riskit ovat pienemmät ja näin saavutetut hyödyt kollektiivisesti suurempia.

Esimerkiksi yksittäisen jäsenen ei kannata tilata kymmentä erilaista materiaalia, jos hän ei tarvitset kuin pienen siivun jokaisesta tuotteesta. Imperium Network kokeili jopa työskentelyä yhteisistä toimitiloista käsin. Sittemmin muuttuneiden elämä- ja työtilainteiden vuoksi vain osa työskentelee yhdessä.

Urjalalaiset lasiyrittäjät perustivat jo yli kymmenen vuotta sitten Nuutajärven Galleria osuuskunnan. Sen alkuperäinen tarkoitus oli mahdollistaa ympärivuotinen myymälätoiminta Nuutajärven Lasikylään.

Osuuskunnassa alusta asti mukana ollut lasinpuhaltaja Marika Kinnunen kertoo, että myymälän lisäksi jäsenet ovat järjestäneet myös näyttelyitä.

‒ Olemme kaikki pienyrittäjiä, emmekä pystyisi pyörittämään myymälätoimintaa kannattavasti omillamme. Lisäksi Nuutajärvellä on suuret kausivaihtelut. Kesäisin asiakkaita riittää ja talvella on hiljaisempaa, Kinnunen kuvaa.

Osuuskunta voi olla työnantaja

Kaikkien osuuskunnan jäsenten on oltava sitoutuneita toimintaan. Yhteisen päämäärän eteen on tehtävä töitä, vaikka jokainen teko ei suoraa toisikaan rahallista hyötyä. Esimerkiksi Nuutajärven taiteilijoille on tärkeää, että lasikylässä on ympärivuotinen myymälä.

Kokouksiin ja päätöksentekoon on voitava sitoutua. Vaikka kylän myymälässä on osuuskunnan palkkaama osa-aikainen myymälänhoitaja, jokaisella jäsenellä on vastuullaan tukku työvuoroja.

Jäsenten omistautumisen puute saattaa toisinaan olla osuuskunnan heikkous. Tämä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa joku jäsenistä jättää velvollisuutensa täyttämättä.

Yrittäjien yhteenliittymän lisäksi osuuskunta voi olla myös työnantaja tai niitä molempia.

Esimerkiksi Anna Aallon osuuskunnassa oli aluksi yksinyrittäjien lisäksi yksityishenkilöitä. Nykyisin mukana on vain toiminimiyrittäjiä. Tätä Aalto perustelee sillä, ettei osuuskunnan tarvitse toimia työnantajana ja siksi maksaa työnantajarekisteristä syntyviä kuluja.

Työnantajaosuuskunnassa on oltava ainakin seitsemän jäsentä. Silloin jäsenet voidaan katsoa osuuskunnan työntekijöiksi eikä itsenäisiksi yrittäjiksi, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.

‒ Sosiaaliturvan säilyminen on myös yksi syy sille, miksi monet kiinnostuvat kokeilemaan osuuskuntayrittäjyyttä, Karhu kertoo.

4 x Osuuskuntaa perustamassa

Mieti säännöt tarkasti. Ennen osuuskunnan perustamista täytyy luoda säännöt, jotka ohjaavat toimintaa. Ne kannattaa tehdä ja pohtia huolellisesti, jotta toiminta olisi mahdollisimman kivutonta. Sääntöjen täytyy tukea päämäärää, joka osuuskunnalla on. Perustamiseen kannattaa varata aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

Muista sitoutuminen. Osuuskunta velvoittaa osallistumaan muun muassa kokouksiin ja tekemään yhteisiä päätöksiä. Yhteisesti sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni. Hyödynsaajina ovat tekijät, eivät vapaamatkustajat.

Ole valmis uhrautumaan. Osuuskunta vaatii jäseneltään työskentelyä suuremman joukon puolesta. Kinnunen neuvoo miettimään itselleen syyn, miksi osuuskuntatoiminta kannattaa. Ilman motivaatiota innostus voi lopahtaa.

Ota apu vastaan. Osuuskunta on yritys siinä missä muutkin. Aalto suosittelee palkkaamaan heti alussa kirjanpitäjän, joka hoitaa asiat. Osuuskunnan kulloisellakin puheenjohtajalla on vastuu asioiden etenemisestä.

Lue lisää uutisia >

banner