Riskit kuuluvat yrittäjyyteen, mutta joskus yritystä on pyöritettävä kirjaimellisesti säiden armoilla. Savonlinnan Makkolassa sijaitsevan Luomutila Muhosen yrittäjät Tiina ja Perttu Muhonen tietävät sen harvinaisen hyvin.

Menneen kesän helteet pysäyttivät Muhosten leipomon toiminnan usean päivän ajaksi, ja vuotta aiemmin liian kostea sää häiritsi sadonkorjuutyötä ja jätti sadon pieneksi.

– Jos ulkona on hellettä kolme viikkoa putkeen, leipomo ei jäähdy, ja työolosuhteet muuttuvat sietämättömiksi. Silloin on parempi laittaa leipomo kiinni muutamaksi päiväksi, jotta uunit jäähtyvät tarpeeksi, Tiina Muhonen kertoo.

Kuumuus aiheutti ongelmia myös ruisleipätaikinan kanssa. Muhosen mukaan parin päivän tauolla varmistettiin sen toimivuus ja myytävän leivän laatu.

Ruisleivän tuotannon pysäyttämisestä ei onneksi aiheutunut juuri haittaa, mitä nyt työvuoroja sumplittiin leipomossa hieman uusiksi. Taloudelliset vaikutuksetkin jäivät pieneksi.

– Toistaiseksi seisokit ovat olleet onneksi lyhyitä, Muhonen sanoo.

Leipomoyritykset voivat taklata uunien ylikuumenemisesta johtuvia ongelmia panostamalla kunnollisiin ilmastointilaitteisiin. Tiina Muhosen mukaan sellaisen asentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin olleet liian iso investointi pienyritykselle.

– Olemme laskeneet pärjäävämme, vaikka laittaisimme pillit pussiin muutaman päivän ajaksi.

Haasteita viljelylle

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt lisäävät yritystoiminnan riskejä. Tähän asti hellekesiin ja sään vaihteluun ei ole tarvinnut Tiina Muhosen mukaan varautua sen kummemmin.

– Jos ilmasto muuttuu ja monta viikkoa kestävät helteet yleistyvät, meidän täytyy pohtia aiempaa tarkemmin, miten varaudumme niihin.

Toisaalta epävakaisiksi muuttuneet kesät ovat jo vaikeuttaneet tilan toimintaa.

– Säätä on nykyisin vaikea ennakoida, sillä viljelyn kannalta sopivanpituisia pouta- ja sadejaksoja ei välttämättä tule. Meillä on nytkin viimeinen apilanurmisato korjaamatta, sillä sopiva poutajakso on antanut odottaa itseään, Perttu Muhonen kertoo.

Myös lämpimät talvet hankaloittavat viljelyä. Esimerkiksi syysruis kärsii, jos se ei pääse talvehtimaan kunnolla. Kesäisin vaarana ovat helteen ja kuivuuden lisäksi rankat sateet.

– Ne kaatavat sadon nurin. Viime vuonna sadekorjuuaikaan satoi jatkuvasti ja ruis alkoi itää tähkää. Silloin se ei ole enää kelvollista jauhoiksi, joten se kulkeutui naapuripitäjän luomulihakarjan ruoaksi, Perttu Muhonen jatkaa.

Pariskunta näkee kuitenkin rukiin päätymisen karjalle vain hyvänä asiana. Ennemmin niin kuin että se olisi mennyt kokonaan hukkaan.

Tarkkaa punnitsemista

Viljelyn suunnittelu ja varastointi auttavat hallitsemaan riskejä. Perttu Muhosen mukaan tilalla pyritään siihen, että ruista on aina varastossa seuraavaan satokauteen saakka. Silloin leipomo ei ole vaikeuksissa, vaikka sato epäonnistuisi tai ruis jäisi puimatta syksyllä.

– Näin leipomossa riittää ruista, vaikka katovuosia olisi pari peräkkäin.

Helle tai sateiset päivät ei ole ainoita syitä, miksi Luomutila Muhosen täytyy pysyä sään liikkeistä kartalla. Myös esimerkiksi ukkonen tai siitä aiheutuvat sähkökatkot voivat haitata yritystoimintaa.

– Toistaiseksi sähkökatkot ovat kuitenkin olleet niin harvinaisia, ettemme ole hankkineet niitä varten omaa aggregaattia. Se olisi iso investointi, ja olemme laskeneet, ettei siihen ole järkevää panostaa, Perttu Muhonen kertoo.

Pitkät perinteet

Muhosten tilalla on pohdittu riskienhallintaa pitkään: leipää tehdään myyntiin jo kolmannen yrittäjäsukupolven voimin. Nykyinen yrittäjäpari siirtyi vuonna 2004 pyörittämään tilaa Perttu Muhosen vanhempien jälkeen, jotka edelleen auttavat töissä.

Luomuruisleipään erikoistunut leipomo työllistää tilan nykyisen ja entisen isäntäparin lisäksi kaksi työntekijää. Leipä tehdään alusta loppuun asti itse: tilalla viljellään ja jauhetaan sen käyttöön tuleva ruis.

Lisäksi Muhoset kasvattavat emolehmiä ja tuottavat Hereford- ja Limousin -rotuisten nautojen lihaa.

– Nyt tuotamme nautoja jatkokasvatukseen ja myymme lihaa suoraan tilalta. Nautoja on tilalla noin 70–140, hieman vuodenajasta riippuen, Perttu Muhonen kertoo.

Muhoset ovat minimoineet tilan riskejä muun muassa luopumalla lypsykarjasta melko pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen. He kokivat, ettei kilpailu monien lähellä olevien lypsykarjatilojen kanssa kannattanut.

Pienen yrityksen toiminnan riskit liittyvät myös henkilöstöön.

– Tämänkokoisessa yrityksessä on aina riskinä se, että joku sairastuu. Tuuraajia ei ole helppo löytää, joten sairauslomatapaukset voivat olla kuormittavia, Perttu Muhonen sanoo.

Testaa Y-Studion testillä, ovatko liiketoiminnan keskeytymiseen liittyvät riskit hallussa.

3 x Varaudu riskeihin

Tunnista riskit. Riskit kuuluvat yrittäjyyteen, mutta niiden määrä riippuu muun muassa liikeideasta, toimialasta ja yrityksen koosta. Mieti, millaisia riskejä yrityksesi toimintaan liittyy ja miten ne vaikuttavat siihen toteutuessaan. Tunnista ainakin liiketoiminnan jatkumisen kannalta kriittiset riskit. Liittyvätkö ne esimerkiksi henkilöstöön, omaisuuteen, tietoturvaan tai sopimuksiin?

Hallitse riskejä. Pohdi, mihin riskeihin voit itse vaikuttaa. Esimerkiksi vakuutukset ovat olennainen riskienhallintakeino. Niillä voi varautua suurimpaan osaan vahinkoriskeistä. Jo yhden avainhenkilön työkyvyn menettäminen voi olla pienelle yritykselle iso riski. Riskienhallintaa voi olla esimerkiksi se, että tietotaito jakautuu useamman avainhenkilön kesken.

Varaudu yllätyksiin. Yllätyksiä tulee yleensä aina, joten niihin on syytä varautua. Jo liiketoimintaa suunnitellessa on pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen ja varauduttava erilaisiin skenaarioihin. Usko, että pahinkin voi tapahtua. Yrittäjyyden riskit pienenevät, kun yrittäjällä on riittävä tietotaito liiketoiminnan pyörittämiseen.

Tutustu Y-Koulun tarjontaan ja ota talteen vinkit esimerkiksi työssä jaksamiseen ja tietoturvasta huolehtimiseen.

Lue lisää uutisia >

banner