Hyvin menestyvän liiketoiminnan myyminen, vuosi maailmalla, paluu Suomeen, uusi työ, nopea konkurssi ja taas sukellus uuteen. Näin voi kiteyttää lauseella Suvi Widgrénin kaksi viime vuotta.

Isot muutokset ovat tarkoittaneet tunteiden vuoristorataa ja lukuisia vaikeitakin päätöksiä. Mikä saa ottamaan ratkaisevan askeleen?

Widgrénin mielestä moni pelkää muutosta eikä siksi uskalla hypätä tuntemattomaan. Hänelle päätöksenteko ei ole ollut koskaan kynnyskysymys.

– Rohkeus tehdä päätöksiä on ollut minulle mullistava eteenpäin vievä voima, Widgrén sanoo.

Luopuminen tutusta

Kun Widgrén syksyllä 2016 päätti myydä liiketoimintansa, hänellä oli samaan aikaan innostunut ja epätodellinen olo.

– Leijailin samaan aikaan onnellisuudessa ja hämmennyksessä. Se tuntui samalta kuin nuorena, kun tiesin, että minulle tulee oma Vila-liike ja toteutan unelmani.

Hän oli ottanut kymmenen vuotta aiemmin opiskelijana yli 200 000 euron lainan ja ryhtynyt franchising-yrittäjäksi.

Liiketoiminta oli kasvanut pitkäjänteisen arjen puurtamisen seurauksena. Widgrén johti viittä Vila-vaateliikettä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa.

Yritys pärjäsi hyvin, mutta yrittäjä halusi lisää kasvua. Hänestä kuitenkin tuntui, että ketju jarrutti suunnitelmia. Visiot tulevaisuudesta eivät kohdanneet.

– Se oli suuri päätös, kun tajusin, että on aika luopua yrityksestä, jotta pääsen eteenpäin. Muuten tulen turhautumaan tulevaisuudessa. Olin mielestäni saavuttanut sen, mitä oli siinä tilanteessa saavutettavissa.

Niin Widgrén päätti hypätä 33-vuotiaana tyhjän päälle.

Matka maailman ympäri

Helmikuussa 2017 Widgrén lähti miehensä ja tyttärensä kanssa vuoden mittaiselle maailmanympärimatkalle. Reitti kulki muun muassa Indonesian, Uuden-Seelannin, Australian, Etelä-Amerikan ja Yhdysvaltojen kautta.

Kotiinpaluu hiipi mieleen lokakuussa. Widgréniä hirvitti ajatus tyhjän päälle palaamisesta. Kun hyvää liikeideaa ei ollut syntynyt, alkoi työpaikkailmoitusten selailu.

Pian Suomessa oli jo, mitä odottaa: uusi työ ravintolaketju EGGin vetäjänä.

Konkurssi viidessä kuukaudessa

Aina voi jossitella. Suvi Widgrén uskoo, että jos hän olisi lähtenyt mukaan EGGiin aiemmin, yrityksessä olisi vältetty monet virheet. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan hän joutui hakemaan yrityksen konkurssiin vain viiden kuukauden jälkeen.

Widgrén oli innoissaan, kun hän aloitti tammikuussa EGG Internationalin toimitusjohtajana ja vähemmistöosakkaana. Hänen oli määrä kasvattaa yritystä.

Nopeasti tuli ymmärrys, että tilanne on ihan muuta kuin mitä olin ajatellut.

Moni asia oli pielessä. Liiketoimintaa oli lähdetty kasvattamaan liian nopeasti eivätkä talousluvut ja johtaminen oikein olleet hallussa. Myös ravintoloiden sijainnit olivat väärät. Widgrén ryhtyi toimiin tilanteen korjaamiseksi.

– Meillä oli henkilökunnan kanssa halu selviytyä, mutta koko ajan tuli yllätyksiä, mistä en tiennyt ja mattoa vedettiin alta.

Toukokuussa oli selvää, ettei tilanteesta ole kaunista ulospääsyä. Widgrénn kamppaili faktojen ja tunteiden välillä.

– Liiketoiminta ja sen menestys olivat minun vastuullani, siihen minut oli palkattu. Se ahdisti tosi paljon. Järki sanoi, että kannattaa luovuttaa. Sinnikkyys ja sisu taas veivät eteenpäin: vielä ei luovuteta.

Lopullinen ratkaisu

Päätös yrityksen hallitusta alasajosta ja konkurssista oli lopulta pakko tehdä.

– Sen jälkeen tuntui, että painava reppu putosi harteilta. Soitin ja kerroin tilanteen joka ikiselle työntekijälle ja 17 osakkaalle henkilökohtaisesti. Se ei ollut helppoa, Widgrén kertoo.

Kesäkuussa yritys jätti velkasaneeraushakemuksen ja kuun viimeisenä päivänä se asetettiin konkurssiin.

Widgrénille jäi lyhyestä pestistään absurdi ja hämmentynyt olo. Oli vain hyväksyttävä, että nyt kävi näin.

– Toki oli vähän epäreilu olo. Emme ehtineet nähdä tuloksia tehdyistä muutoksista.

Hänen mukaansa kaikki muu saatiin kuntoon, mutta jokainen ravintola olisi pitänyt sulkea ja avata paremmalla paikalla. Se ei ollut mahdollista.

– Edelleen silloin tällöin mietin, oliko päätös konkurssista oikea. Haluan uskoa, että oli ja että me teimme kaikkemme mitä siinä tilanteessa pystyimme. Kun rahat yksinkertaisesti loppuivat eikä paremmasta tulevasta ollut tietoa, oli todettava, ettei liiketoiminta ole kannattavaa, Widgrén sanoo.

Uutta kohti

Widgrén ei antanut kokemuksen lannistaa.

– Toki olen kokenut hetkellistä surua ja epäonnistumista, mutta olen käsitellyt ne tunteet enkä kiellä niitä. On tärkeää itse tiedostaa, olisinko voinut tehdä jotain paremmin. Kun tulin siihen tulokseen, että tein kaikkeni, se antoi luvan mennä eteenpäin.

Nyt noin kolme kuukautta myöhemmin hän on ollut uudessa työssään kolme viikkoa. Työtarjouksia alkoi sadella sen jälkeen, kun Widgrén kirjoitti EGGin konkurssista blogiinsa ”raa’an rehellisesti”, niin kuin hän itse ilmaisee.

Valinta erilaisten ehdotusten välillä ei ollut hänen mukaansa helppo. Moni tarjous innosti ja niiden vertaileminen tuntui lähes mahdottomalta. Joukossa oli isoa ja pientä yritystä, vasta perustettua ja pitkällä olevaa.

– Mahdollisuudet olivat valtavat: haluanko tuttua ja turvallista vai kokeilla rajoja. Samalla takaraivossa oli ajatus, etten voi epäonnistua seuraavassa.

Houkuttelevin oli lopulta liikunta- ja lounasseteleistään tunnetun Smartumin hallituksen puheenjohtajan Jarmo Hyökyvaaran tarjous. Widgrén päätti heti lounastapaamisen aikana, että tarttuu tilaisuuteen ja ryhtyy yhtiön operatiiviseksi johtajaksi ja varatoimitusjohtajaksi.

– Siitä tuli helpottunut olo. Olin ehtinyt miettiä jo kaksi kuukautta, mitä haluan.

Nyt Widgrén hoitaa toistaiseksi myös Smartumin toimitusjohtajan tehtäviä yhtiössä tapahtuneiden henkilömuutosten vuoksi.

Hyppy puhtaasti palkkajohtajaksi ei tuntunut isolta muutokselta. Widgrén huomauttaa, että tehtävässä on jopa isompi vastuu kuin yrittäjänä, kun tekemisestä vastaa omistajille.

– Koen olevani johtajana ennen kaikkea vastuussa ihmisille, joita johdan. Se on minulle merkityksellistä. Kohtelen yritystä kuin omaani.

4 x Suvi Widgrénin opit

Rohkeus tehdä päätöksiä. ”Ihmiset jäävät usein vellomaan asioihin, joihin eivät ole tyytyväisiä. Kärjistettynä heistä tulee negatiivisia valittajia, jotka katkeroituvat vuosien saatossa. Moni tarvitsisi rohkeutta tehdä päätös ja hypätä tuntemattomaan.”

Lukuja ei saa unohtaa. ”Vinkkini kaikille yrittäjille on, että seuraa lukuja. Yllättävän moni ei tee niin ja kirjanpito laahaa kuukausia perässä. Luvut kertovat, missä yritys menee. Ongelmia ei pidä lakaista maton alle.”

Pysähtymisen taito. ”Kun tapahtuu isoja kriisejä, pitäisi hidastaa tahtia, ei koventaa. Ajattelen, että pitää pystyä ankkuroitumaan tähän hetkeen. Täytyy hyväksyä, mitä tapahtuu ja vaikuttaa itse niihin asioihin, joihin voi. Jokainen voi vaikuttaa joka tapauksessa itse siihen, miten käsittelee asioita.”

Kiitollisuus. ”Maailmalta palattuani minua hämmensi se, miksi ihmiset eivät ole kiitollisia ja onnellisia siitä, mitä heillä on. Oli sitten yrittäjä, kotiäiti, sinkku tai naimisissa, moni vähätteli elämäänsä ja arkeaan. Uskon, että mitä enemmän onnellisuutta on, sitä paremmin kaikki voivat.”

Lue lisää uutisia >

banner