Työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle iso päätös. Se auttaa yritystä kasvamaan, mutta on samalla taloudellinen riski. Palkkaaminen tuo myös mukanaan lukuisat työnantajuuden velvollisuudet ja vastuut.

Monelle yksinyrittäjälle henkinen kynnys on luultavasti jopa korkeampi kuin taloudellinen kynnys, arvelee Taloushallintoliiton henkilöstöhallinnon johtava asiantuntija Eija Männistö. Kaikki eivät yksinkertaisesti halua työnantajaksi.

Vaihtoehtona on käyttää ulkopuolista apua eli hyödyntää esimerkiksi vuokratyövoimaa tai teettää työtä toiminimellä tai laskutuspalvelun kautta toimivalla toisella yrittäjällä.

Jotta työntekijän palkkaaminen on kannattavaa, täytyy yrityksen myynnin kasvaa kustannuksia enemmän. Hyvä ohjenuora on, että yksinyrittäjän liikevaihdon pitäisi ainakin kaksikertaistua.

Männistö varoittaa yrittäjiä astumasta ansaan ja laskemasta kustannuksia pelkän bruttopalkan perusteella.

– Jotta päästään todellisiin kustannuksiin, palkan päälle pitää laskea vähintään 50 prosenttia, työvoimavaltaisilla aloilla helposti 70 prosenttiakin, hän neuvoo.

Jos työntekijä palkataan esimerkiksi 2 500 euron kuukausipalkalla ja se kerrotaan 1,5:llä, nousevat työnantajan kustannukset vähintään 3 750 euroon.

Tuottamattomat päivät mukaan

Työnantajan maksettavaksi tulevat bruttopalkan lisäksi pakolliset sivukulut, kuten työeläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut. Männistön mukaan ne lisäävät kustannuksia alasta riippuen pienimmilläänkin yli 20 prosenttia.

Niiden lisäksi on huomioitava niin sanotut tuottamattomat päivät, kuten vuosilomat, sairausajan palkat, perhevapaat ja koulutuspäivät. Nämä kustannukset ovat aina yrityskohtaisia.

– Aloittavan yrittäjän voi olla vaikea arvioida niitä, mutta niihinkin olisi hyvä varautua edes jossain määrin. Ihmiset esimerkiksi sairastavat keskimäärin viisi päivää vuodessa, Männistö huomauttaa.

Kuluja syntyy myös työterveyshuollosta sekä alasta riippuen esimerkiksi työvälineistä, -vaatteista ja -matkakorvauksista.

– Reissutyössä voi olla olennaista ennakoida kilometrikorvaukset ja päivärahat.

Myös yrityksen muut kuin henkilöstökulut pitää saada katettua. Niitä ovat esimerkiksi toimitilat, koneet, laitteet, ajoneuvot ja vastuuvakuutukset. Näiden jälkeen laskelmissa on huomioitava vielä kate, tavoiteltu voitto ja verot.

Mitä työehtosopimus sanoo?

Palkkaamisen kustannuksiin vaikuttavat muun muassa toimiala, noudatettava työehtosopimus ja sairauspoissaolojen määrä.

Suurimmalla osalla aloista on Suomessa yleissitova työehtosopimus. Se määrittelee minimiehtoja, joita työnantajien pitää noudattaa kaikkiin työntekijöihin. Niitä ovat muun muassa minimipalkat, lisät, ylityökorvaukset, lomarahat ja sairausajanpalkat.

– Työehtosopimus usein velvoittaa maksamaan palkkaa myös poissaolon ajalta, ja vuosilomaa voi kertyä enemmän kuin laki sanoo, Taloushallintoliiton Männistö mainitsee esimerkkejä.

Jos maksettavaksi tulee esimerkiksi lomaraha, se on 50 prosenttia vuosilomapalkasta.

Edut eivät ole vain kulu

Kokonaiskuluihin vaikuttavat lisäksi mahdolliset yrityksen työntekijöilleen tarjoamat vapaaehtoiset henkilöstöedut. Esimerkiksi digimarkkinointiyritys MarkkinointiAkatemia käyttää niihin vuositasolla jopa satoja tuhansia euroja. Se tarjoaa muun muassa lounas- ja liikuntaedut sekä sairauskuluvakuutuksen vakinaistetuille työntekijöille.

MarkkinointiAkatemian toimitusjohtajan Mikko Pulkkilan mielestä henkilöstöetuja ei voi pitää vain kuluina.

– Ajattelen, että niiden avulla saamme parempia työntekijöitä, jotka viihtyvät paremmin. Se tuottaa lisäarvoa yritykselle, henkilökunnalle ja myös asiakkaille.

Kokonaiskulut hahmottaakseen Pulkkila on tottunut kertomaan työntekijän palkan kahdella.

Tunnista todellinen tarve

Männistö kehottaa työntekijän palkkaamista harkitsevaa tekemään hyvän pohjatyön. Ensimmäinen kysymys on, kuinka paljon työtä on tarjolla. Todellinen tarve vaikuttaa siihen, kannattaako työntekijä palkata koko- vai osa-aikaisesti. Oma kirjanpitäjä tai tilitoimisto voi auttaa kustannuslaskelmissa.

Toinen kysymys on, palkataanko henkilö määräaikaiseen vai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Männistö huomauttaa, että rekrytointikin vie aina aikaa ja rahaa.

– Rekrytointi kannattaa tehdä hyvin, jotta on mahdollisimman varma, ettei siinä tule virhearviota. Henkilön pitäisi sopia haettuun tehtävään ja työyhteisöön.

Työttömän henkilön palkkaamiseen on mahdollista saada palkkatukea. Palkattavan henkilön tilanne vaikuttaa palkkatuen määrään ja kestoon. Tukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsuhteen lisäksi oppisopimuskoulutukseen. Enimmillään palkkatuki voi olla 1 400 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

Työntekijän palkkaamisen kustannukset

Suomalaisten keskipalkka on noin 3 400 euroa kuukaudessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kokoaikatyötä tekevien yleisin kokonaisansio oli se sijaan 2 500 euroa bruttona kuukaudessa.

Sivukulut kuten työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut nostavat kustannuksia vähintään noin 22 prosenttia. Esimerkiksi työnantajan osuus työntekijän työeläkevakuutusmaksusta on keskimäärin 17,75 prosenttia vuonna 2018.

Sivukulujen päälle tulevat muun muassa lomapalkat sekä mahdolliset lomarahat, arkipyhäkorvaukset, sairausajan palkat ja koulutukset.

Kaikki nämä mukaan laskettuna palkka on syytä kertoa vähintään 1,5:lla, jolloin palkkauksen kustannukset nousevat 3750 euroon. Jos kertoimena käytetään 1,7:ää, ovat kustannukset 4 250 euroa.

Työnantajan näkökulmasta myynnin pitäisi kasvaa vähintään työntekijästä aiheutuvien kustannusten verran. Lisäksi on katettava yrityksen muut kulut ja laskettava mukaan tavoiteltava voitto.

Kun esimerkkilaskelmana on 4 250 euron palkkakustannukset kuukaudessa, pitäisi yrityksen kasvattaa myyntiään selvästi yli 50 000 euroa vuodessa.

Laskelmat vaihtelevat toimialoittain ja yrityksittäin.

Lue lisää uutisia >

banner