Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Taidemarkkinoilla liikkuu paljon väärennöksiä, ja toisinaan useampi teos löytyy maalattuna samalle kankaalle. Tässä on markkinarako Jyväskylän yliopistosta lähtöisin olevalle Recenartille.

Recenart eli Research Centre for Art tutkii taideteosten alkuperää ja aitoutta yhdistämällä taidehistoriaa, materiaalitieteitä ja kuvantamistutkimusta. Se onnistuu 13 eri menetelmällä aina hyperspektrikamerasta hiukkaskiihdyttimeen.

Taidetutkimuskeskuksen polku ei ole ollut tavanomaisin. Yrityksen perustamista edelsi kahden ja puolen vuoden tutkimushanke, ja liiketoiminnan käynnistämistä auttoi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta saatu rahoitus.

Laajasta mediahuomiostakaan ei ole ollut haittaa. Sitä Recenart sai esimerkiksi vuonna 2015 kansainvälistä mediaa myöten, kun se paljasti Serlachius-museoiden omistaman maalauksen aidoksi Claude Monet’n teokseksi.

– Olemme harvinainen yritys maailmassa ylipäänsä. Mediaa on kiinnostanut, mitä teemme. Se varmasti oli suureksi hyödyksi alussa, sanoo Recenantin toimitusjohtaja ja taidehistorioitsija Tiina Koivulahti.

Pitkä pohjatyö

Kaikki sai alkunsa vuonna 2013, kun Koivulahti havaitsi, että kaupallista, yksityishenkilöillekin tarjottua tieteellistä taidetutkimustoimintaa on todella vähän.

Tutkimusryhmään löytyi yliopistolta yli kymmenen taidehistorian, luonnontieteiden ja tietotekniikan osaajaa. Hanke käynnistyi Tekesin Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -rahoituksella. Sen avulla alkoivat markkinatutkimus, menetelmien tutkiminen ja tutkimuspilotit asiakkaiden kanssa.

– Kiersimme taidemessuja ja keskustelimme taidekauppiaiden ja kerääjien kanssa. Tutkimme pilotointitarkoituksessa myös erilaisia esineitä, jotta tiedämme kuhunkin parhaiten soveltuvat menetelmät ja saamme prosessit kuntoon, Koivulahti kertoo.

Jo rahoituksen hakeminen vaati bisnesidean kirkastamista. Koivulahden mukaan suunnitelmia työstettiin koko hankkeen ajan. Recenart haki myös sparrausta muun muassa KasvuOpenista ja kasvuyritystapahtuma Slushista.

Toukokuussa 2016 oli aika perustaa yritys. Vetovastuun ottivat Koivulahti ja yrityksen viestintä- ja markkinointipäällikkönä toimiva Laura Aineslahti.

– Olemme molemmat yrittäjäperheestä, joten meillä oli näkemys siihen, mitä yrittäjyys on. Siksi se ei tuntunut niin pelottavalta, Koivulahti kertoo.

Käytännön tutkimustyö oli siinä kohtaa jo hyvällä mallilla, mutta yrityksen käyntiin saamisessa oli vielä oma työnsä.

– Yliopistossa oli vielä aika huoletonta. Nyt pitää miettiä, onko asiakkaita riittävästi ja miten heitä voidaan saada lisää. Olemme varmasti joutuneet nyt lujemmille, kun joudumme katsomaan, että kaikki toimii ja rahat riittävät.

Kansainvälisille markkinoille

Recenartilla oli valmiina kontakteja ja potentiaalisia asiakkaita tutkimushankkeen jäljiltä. Asiakkaiden löytäminen on ollut silti Koivulahden mielestä haastavinta yrittäjyydessä.

– Kaikesta muusta selviää, mutta asiakkaat pitää löytää jostain ja heitä pitää riittää joka kuukaudelle. Verkostojen kasvattamiseen menee aikaa. Recenart soveltaa tieteellistä tutkimusta konservatiiviselle taidemarkkinalle ja vanha dinosaurus liikkuu hitaasti.

Yrityksen asiakaskuntaa ovat keräilijät, taidevälittäjät, yritykset, säätiöt, museot, pankit, vakuutusyhtiöt ja viranomaiset. Noin puolet asiakkaista on kotimaasta ja puolet ulkomailta.

Recenart on suunnannut alusta asti kansainvälisille markkinoille.

– Muissa Pohjoismaissa ei ole vielä tiedostettu hirveästi tätä tutkimuksen tarvetta. Olemme valloittamassa uutta markkinaa, Koivulahti sanoo.

Hän mainitsee esimerkkinä taidevakuuttamisen.

– Kun pankit myöntävät lainaa taideteoksia vastaan, niiden pitää tietää, onko teos aito. Sama silloin, jos vakuutusyhtiöt vakuuttavat teoksia. Tähän saakka arvioita on tehty aika heppoisin perustein.

Rahoitus apuna

Yrityksen tulot vaihtelevat Koivulahden mukaan hyvin paljon. Joinakin kuukausina on suuri määrä yksityisasiakkaita, toisina taas riittää yksi isompi asiakas. Toiminnassa näkyy myös vuosisykli.

– Kesä on hiljaista. Siksi kauppaa pitäisi pystyä tekemään paljon keväällä ja syksyllä.

Uudenlaisen palvelun hinnoittelukaan ei ole ollut helppoa. Recenartin hinnoitteluun vaikuttavat työn määrä, siihen menevä aika ja käytettävät tutkimuslaitteet. Sekin näkyy hinnassa, jos tiimiläiset matkustavat teoksen luo.

Uuden yrityksen alkuvaiheen riskiä on pienentänyt yksityisiltä sijoittajilta, yrityksiltä ja Jyväskylän yliopiston perustamalta rahoitusyhtiöltä Unifund Jyväskylältä saatu rahoitus. Lisäksi Recenart on saanut Euroopan aluekehitysrahastolta rahoitusta kansainvälistymiseen ja Tekesiltä digiosaajan palkkaamiseen.

Yksi Koivulahden opeista onkin, että startup-yrityksen rahoituksen pitää olla kunnossa – tavalla tai toisella –  ennen kuin toiminnasta tulee kannattavaa.

Lue lisää uutisia >

banner