Yrityksellä ei ole kuin yksi kriisi ja se on kassakriisi.

Näin on sanonut tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon entinen omistaja Kim Väisänen. Hän on kertonut avoimesti, että ”ei ole mukava tunne, kun kassassa on rahaa muutamaksi päiväksi ja kaikki palkat on maksamatta”.

Kokenut tilitoimistoyrittäjä ja yrittäjiä kouluttava Leena Rekola-Nieminen allekirjoittaa Väisäsen teesin. Hänen mukaansa yrittäjät eivät hirveästi mieti yrityksen kassanhallintaa.

Ongelma koskettaa erityisesti pieniä eli alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä. Niitä on Suomessa valtaosa eli yli 90 prosenttia koko yritysmassasta.

”Monelle riittää, että pärjää päivästä toiseen. Se ei ole hyvä tilanne suunnittelun kannalta”, Rekola-Nieminen sanoo.

”Minulla on yksi asiakas, jonka liikevaihto on jo kaksi miljoonaa euroa ja ensi vuonna se nousee neljään miljoonaan. Hän alkaa vasta nyt pohtia yrityksensä kassanhallintaa”, hän jatkaa.

Nyrkkisääntö löytyy

Välinpitämätön suhtautuminen kassanhallintaan voi ajaa yrityksen jopa konkurssiin.

Tilastokeskus julkaisi kuukausi sitten alkuvuoden konkurssitilastot. Tilastojen perusteella tämä vuosi näyttää valoisammalta kuin kertaakaan sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkursseja pantiin vireille tammi-kesäkuussa 6,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan eli 1 324.

Paremmalla suunnittelulla moni konkurssi olisi ollut vältettävissä.

”Se on joissakin tapauksissa pitkän osaamattomuuden lopputulos”, Rekola-Nieminen kertoo.

Erityisesti tilitoimistoyrittäjä ihmettelee pienten yritysten haluttomuutta periä saataviaan. Laskutusprosessi toimii laskujen lähettämisen osalta jo hyvin, mutta siihen se sitten jääkin.

”Uusilla yrittäjillä kyse voi olla arkuudesta ja kauemmin toimineet yrittäjät eivät välttämättä tiedä miten pitäisi toimia. On varsin yleinen tilanne, että maksuehto on 14 vuorokautta, mutta taseessa todellinen rahojen kotiutuminen on jotain aivan muuta”, Rekola-Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa ideaalinen kassan koko vaihtelee toimialoittain, mutta nyrkkisääntönä sen pitäisi kattaa vähintään kahden kuukauden kulut.

”Silloin nukkuu yönsä rauhallisesti. Lyhyempikin puskuri riittää, jos rahaa tulee sisään koko ajan pienistä puroista. Onneksi erilaisia luotollisia tilejäkin on tarjolla. Se antaa turvaa käyttöpääomaan.”

Rekola-Nieminen jakaa kassanhallinnan kolmeen osaan: myyntisaamiset, ostovelat ja varasto. Jokaisen pitäisi hälyttää erikseen, mutta ne vaikuttavat suoraan kassaan.

”Varsinkin varastonhallinta on yrityksissä edelleen manuaalista. Siihen sitoutuu paljon rahaa ja tavara vanhenee nykyään nopeasti. Yrittäjien kannattaa myös harkita oston ja leasingin välillä, esimerkiksi vaihtoehtojen vaikutusta arvonlisäveroon ja laitteen kokonaiskäyttöajan kustannuksiin”, Rekola-Nieminen sanoo.

 

Fakta: Seuraa tunnuslukuja

Kassa. Nyrkkisääntö on, että kassassa pitäisi olla likvidejä varoja vähintään kahden kuukauden kulujen verran.

Vakavaraisuus. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta. Nyrkkisääntönä hyvillä yrityksillä omavaraisuusaste on yli 35 prosenttia.

Myyntisaatavien kiertoaika. Mittaa sitä, kuinka monta päivää yrityksen liikevaihto on myyntisaamisena ennen kuin rahat ovat kassassa. Mitä nopeampi kierto, sitä paremmin perintä toimii.

Maksuvalmius. Quick ratio ja Current ratio mittaavat yrityksen maksuvalmiutta. Quick ratio mittaa yrityksen kassaa ja kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan rahaksi muutettavalla omaisuudella. Quick ratio on syytä olla vähintään 1. Current ratio mittaa puolestaan rahoituspuskureita tilinpäätöshetkellä. Current ratio on hyvä, kun tunnusluku on vähintään 2.

Lue lisää uutisia >

banner