Yrittäjyys on toisille perusteellisen harkinnan paikka, toisille taas helppo ja luonnollinen valinta. Yrityskaupalla tekemiseen pääsee kiinni heti.

Porvoolaisen Jari Jääskelän ei tarvinnut miettiä kauan, kun hänelle tarjoutui vuonna 2014 tilaisuus ostaa vetämänsä auditorioliiketoiminta. Hän oli pyörittänyt sitä jo kahdeksan vuoden ajan ensin P.O. Korhosella ja sittemmin Martelalla, jossa liiketoiminta oli ollut omana yksikkönään.

– Kun minulta kysyttiin, kiinnostaisiko ostaminen, sanoin, että ilman muuta, Jääskelä kertoo.

Hänellä oli jo ennestään yrittäjäkokemusta. Niin oli myös puolisolla Tea Gröndahlilla, josta tuli pariskunnan perustaman Hamari Auditorium Furniture Solutions Oy:n toinen yrittäjä.

Liiketoimintakauppa tehtiin kaikkine referensseineen. Sen ansiosta uudella yrityksellä oli heti yli 20 vuoden kokemus.

Lentävä lähtö

Jääskelä kuvailee Hamarin ensimmäistä vuotta loistavaksi.

– Saimme lentävän lähdön. Silloin toteutui valmiiksi neuvoteltuja projekteja, joiden eteen oli tehty töitä jo 2–3 vuotta. Realismi tuli vasta toisena vuonna – mitä jos ei tulekaan seuraavaa keikkaa?

Huoli osoittautui onneksi turhaksi.

– Muistan sen hetken, kun otimme erään uuden keikan vastaan. Oli kesäkuu ja sen toimitus oli vasta seuraavana kesänä. Se loi silti uskoa, että meidän juttu kantaa ja tiedämme mitä teemme.

Jääskelä kertoo, että joistakin isoista projekteista oli lopulta jopa pakko kieltäytyä resurssipulan vuoksi alkuvaiheessa.

Yrittäjät yllätti se, kuinka nopeasti asiat lähtivät rullaamaan uudella nimellä. Tunnettuuden eteen on pitänyt tehdä töitä, mutta nyt nimi on alkanut tulla tutuksi alalla.

– Useissa tarjouspyynnöissä pyydetään jo Hamarin tiettyä mallia tai vastaavaa. Sellaisia on tullut Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja muualtakin maailmalta.

Pitkäaikaiset alihankkijat olivat alusta asti tukena.

– Jo ennen päätöksentekoa juttelin melkein ensimmäisenä tiettyjen, tärkeiden alihankkijoiden kanssa. He olivat pelkästään kannustavia, Jääskelä kertoo.

Tilaustöitä palveluna

Hamari toimittaa auditoriokalusteita muun muassa luento- ja konserttisaleihin.

– Vanhat kalusteet halutaan tyypillisesti kestävämmillä, tukevammilla, helppokäyttöisemmillä ja ergonomisemmilla ratkaisuilla. Siinä riittää haastetta, Jääskelä sanoo.

Hänen mukaansa vuosittain toteutuu noin 50 projektia keskimäärin 200–300 tarjouksesta. Jotkut hoituvat viikoissa, toiset taas kestävät kaikkine valmisteluineen useita vuosia.

Jokainen voitettu keikka toimii referenssinä. Sellaisia ovat esimerkiksi konserttihalli Casa da Música Portugalissa, EU-parlamentin istuntosali Hollannin EU:n puheenjohtajakaudella 2016, Turun kaupunginteatteri ja Helsingin Kulttuuritalo.

Jääskelä pitää laatua, asiakasymmärrystä ja palvelua Hamarin keskeisinä valtteina. Yritys tekee kaikki projektit asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Olemme enemmän palveluyritys kuin pelkkä tuotantofirma. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle paketin ensimmäisestä ideasta viimeisen ruuvin kiertoon asti.

Yritys markkinoi asiantuntemustaan etenkin arkkitehdeille ja suunnittelijoille. Kun luottamus on voitettu yhdellä projektilla, arkkitehtitoimisto saattaa palata toisen kanssa 5–10 vuodenkin kuluttua.

– Kun niitä on riittävän monta tasaisesti putkessa, homma menee eteenpäin.

Uusia markkinoita haltuun

Auditoriokalusteita on viety Suomesta maailmalle aivan bisneksen alusta vuodesta 1996 lähtien. Vientiä on Japania ja Yhdysvaltoja myöten.

Projektiliiketoiminnalle on tyypillistä isot vaihtelut. Hamarin ensimmäisenä vuonna liikevaihdosta 30 prosenttia tuli kotimaasta ja 70 prosenttia viennistä. Toisena vuonna osuus oli 50-50. Kolmantena eli viime vuonna viennin osuus oli enää 30 prosenttia.

Jääskelä huomauttaa, että projektiliiketoiminnassa tämä on hyvin tyypillistä, kun isot projektit sattuvat eri maissa ei vuosille.

Tulevaisuudessa yritys pyrkii uusille markkinoille. Sellainen on esimerkiksi Ranska, jossa Hamarilla on parhaillaan käynnissä projekti. Muita kiinnostavia markkinoita ovat ainakin Ruotsi, Norja ja Venäjä, joihin on jo mennyt kalusteita.

– Katsomme nyt isommalla otannalla tietyt maat, millaista potentiaalia siellä olisi meille ja mihin kannattaisi suunnata.

Hamarin liikevaihto on 1,5–2 miljoonan euron luokassa. Yritys työllistää vakituisesti viisi henkilöä.

– Tavoitteena on 3,5 miljoonan euron liikevaihto, mutta siihen varmaan tarvitaan joku isompi sysäys. Liikevaihto ei ole tärkein vaan järkevä liiketoiminta, Jääskelä sanoo.

Projektiliiketoiminnan suurimpana haasteena hän pitää sitä, että iso kuva on pidettävä koko ajan päivittäisen tekemisen rinnalla.

– Seuraava iso projekti on jo näköpiirissä ja se teettää paljon töitä ennen kuin muuttuu laskutettavaksi. Samaan aikaan, kun pidetään kiinni akuuteista toimituksista, pitää katsoa pitkälle eteenpäin. Muuten ei ole hommia kolmen vuoden kuluttua.

3 x Vientimarkkinoille

Markkinat tutuksi. Paikalliset markkinat ja olosuhteet on syytä kartoittaa ennakkoon, neuvoo Jari Jääskelä. Onko markkinoilla jo jotain vastaavaa? Miten oma tuote tai palvelu erottuu joukosta? Pahinta on nähdä paljon vaivaa uudelle markkinalle menon eteen ja törmätä siihen, ettei ketään kiinnosta.

Ainutlaatuisuus ja omaperäisyys vievät pitkälle. Jääskelän kokemuksen mukaan kannattaa kuitenkin varautua siihen, etteivät muut välttämättä pidä yritystä, tuotetta tai palvelua yhtä uniikkina kuin millaisena sen itse näkee. Hän on törmännyt tähän ulkomailla.

Erilaiset toimintatavat. Kun Suomessa maksuaika on usein 14 tai 21 päivää, joissakin maissa se venyy helposti 90 tai 120 päivään. Tai sitäkin pidemmälle, Jääskelä huomauttaa. Kannattaa miettiä ennakkoon, mihin yrityksellä on varaa. Jääskelä kannustaa pitämään kiinni omista ehdoista parhaansa mukaan sekä hiomaan neuvottelutaitoja.

Lue lisää uutisia >

banner