Voisitko mennä töihin, niin ymmärtäisit tulla joskus poiskin? Näin 15-vuotias esikoispoikani tokaisi äskettäin, kun tein taas kerran töitä kotona keittiönpöydän ääressä. Teini-ikäisiltä lapsilta tulee palaute aika suoraan.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudesta puhutaan paljon. Olen paininut itsekin sen kanssa, enkä sano olevani mikään malliesimerkki. Oma ajanhallinta ja itsensä johtaminen on ollut minulle aina vaikeaa. Yhteensovittaminen on haastavaa silloin, kun vuorokauden tunnit ja viikot eivät tunnu riittävän millään.

Haasteena on, että aina on huono omatunto jostain. On liian vähän läsnä työssä, kotona, äitinä, puolisona tai ystävänä. Huono omatunto on jatkuva olotila, jonka kanssa on vain ollut pakko oppia elämään.

Olen ollut yrittäjä yli 20 vuotta. Kaikkein vaikeinta perheen ja työn yhteensovittaminen oli pikkulapsivaiheessa, kun oli korvakierteet ja vatsataudit. Yritykseni oli silloin huomattavasti nykyistä pienempi, ja olin yrittäjänä vahvasti kädet savessa asiakastyössä. Kun lapset ovat päiväkotiralli-iässä, se aika tuntuu loputtoman pitkältä. Myöhemmin on kuitenkin helppo todeta, että se on vain pieni pätkä elämästä – joka toki meni ohi minultakin hieman sumussa.

Työnkuvani on muuttunut vuosien varrella paljon. Nykyisin pystyn tekemään töitä lähes missä vaan, ja usein teen niitä kotona. Kotitoimistolla päivät helposti venähtävät, kun tekee työtä, josta pitää eikä virallista työaikaa ole.

Työ- ja kotiminää en pysty kauheasti erottamaan, enkä koe sitä edes tarpeelliseksi. Työ on osa meitä jokaista. Kun lähden lenkille koirien kanssa, puhelimet jäävät kuitenkin nykyään kotiin enkä ole tavoitettavissa. Mielestäni myös yrittäjän on uskallettava laittaa välillä puhelimet ja mediat kiinni.

Työlle pitää olla vastapainoa. Perheelläni on vanha maatila, jota entisöimme. Sanon yleensä, että se on vuorotellen joko rauhan tyyssija tai orjaleiri. Tärkeää on silti, että se on jotain ihan muuta kuin virallinen työni.

Perhe on minulle voimavara. Ilman heidän tukeaan ja maan pinnalle palauttamista en jaksaisi. On kauhean arvokasta olla vain läsnä ja yhdessä perheen kanssa. Kiitollinen saan olla myös siitä, että meillä on valtavan hyvä turvaverkko omassa perhepiirissä.

Yritys tuo leivän pöytään, mutta perhe on arvoasteikon ylimmällä sijalla. Yrittäjänkin täytyy arvostaa omaa aikaansa.

Kirjoittaja Susanna Antikainen on fysioterapiayritys Fysio Center Jyväskylän toimitusjohtaja. Hän hoitaa tällä hetkellä myös Kuntoutusyrittäjät ry:n kehitysjohtajan tehtäviä.

Lue lisää uutisia >

banner