Tiedätkö, mikä kuormittaa arkeasi?

Miksi Suomeen syntyy yli 30 000 uutta yritystä vuosittain? Mikä saa suomalaiset ryhtymään yrittäjäksi?

Yrittäjä kuormittuu eniten töistä, joista hän ei nauti, mutta jotka on pakko hoitaa.

Näin sanoo palkitun ohjelmistoyrityksen Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen. Pakolla hän viittaa ydintoiminnan ulkopuolisiin asioihin.

”Kaiken tekemisen pakko” vaikuttaa ajanhallintaan ja lopulta synnyttää stressiä. Samasta aiheesta on myös puhunut työhyvinvointiin erikoistuneen IWELLOn Henna Kautto Y-Studion jutussa.

– Yrittäjän pitää pysähtyä miettimään, mitkä asiat häntä kuormittavat ja stressaavat. Sen jälkeen on syytä suunnitella työn rytmittämistä. Mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä hoitaa itse? Ja kolmanneksi kannattaa etsiä työvälineitä tai verkostoja, joista saa apua, Pystynen luettelee.

Hän valmentaa yrittäjiä työkuorman hallinnassa Y-Koulun ensimmäisessä tilaisuudessa perjantaina 15. syyskuuta. Voit ilmoittautua ilmaiseen koulutukseen täältä.

Työkuorman hallinta on kriittistä. Y-Studion Klubin testin tehneistä neljä kymmenestä on sitä mieltä, että heillä on jatkuvasti vaikeuksia selvitä työkuormasta. Lisäksi yli puolet ilmoittaa yritystoiminnan keskeytyvän, jos yrittäjä ei jaksa.

Eroon pakkopullasta

Stressaava yrittäjä ei pysty huolehtimaan kunnolla myöskään työntekijöistään. Rekrytointien onnistuminen ja työntekijöiden hyvinvointi ovat kuitenkin lähes yhtä kriittisiä yrityksen menestymisen kannalta kuin yrittäjän oma hyvinvointi.

Pystynen sanoo, että uuden henkilökunnan palkkaaminen pieneen yritykseen on haastavaa kenelle tahansa. Yrittäjällä on yleensä palkan lisäksi tarjottavanaan vain epävarmuutta ja muutosta.

– Paras keino on olla työntekijälle avoin heti alkuvaiheessa. Silloin työntekijä tietää, mihin hän on ryhtymässä ja miten hän hyötyy työskentelystä yrityksessä. Osa nauttii muutoksista, osa taas haluaa pysyvyyttä, Pystynen kertoo.

– Johtamisen pitää olla yksilöllistä. Jokaisella on oma historiansa, pelkonsa ja uskomuksensa. Niistä täytyy puhua, aikaa ei kannata käyttää arvaamiseen, hän jatkaa.

Pystynen aloitti Vincitin henkilöstöjohtajana viisi vuotta sitten. Yrityksellä oli tuolloin noin 50 työntekijää ja toimintamallit olivat perinteisiä. Tiimeillä oli omat hallinnolliset esimiehet, jotka vetivät myös asiakasprojekteja. Malli oli kömpelö ja kuormitti paljon esimiehiä.

– Lopetimme kokonaan hallinnollisen esimiesmallin. Lopputavoitteemme on, että ihmiset pystyisivät ottamaan itse enemmän vastuuta työstään ja työhyvinvoinnistaan.

Henkilöstöjohtaja kritisoikin perinteisiä malleja, joiden avulla yritykset lähtevät rakentamaan työhyvinvointia uskomusten pohjalta. Uskomuksiin liittyy tiettyjä työkaluja, jotka otetaan ikään kuin annettuina vastaan. Samalla unohdetaan tarkastella, miten ne oikeasti vaikuttavat.

Pystysen mukaan tällaisia työkaluja ovat muun muassa rutiininomaiset kehityskeskustelut tai vuosittainen työtyytyväisyyskysely.

– Mihin niillä pyritään? Toimiiko malli vai ylläpidetäänkö sillä vain jotain? Meillä jokainen työntekijä voi valita erilaisia paketteja, joita he kokevat tarpeellisiksi. Unikoulu on yksi suosituimmista, Pystynen sanoo.

Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen valmentaa Y-Koulun Älä kaadu työkuormaan –koulutuksessa. Voit ilmoittautua koulutukseen linkistä.

Pääsetkö yli keskiarvon?

Oma jaksaminen –testissä kysytään kymmenellä kysymyksellä yrittäjän työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Vastaajien keskiarvo on 59 pistettä. Maksimi pistemäärä on sata.

Vastaajista 37 prosenttia on sitä mieltä, että heillä on jatkuvasti vaikeuksia selvitä työkuormasta.

Sairaana töitä tekee 36 prosenttia.

Työmäärä ja vapaa-aika ei ole tasapainossa 36 prosentilla vastaajista. Lähes saman verran ilmoittaa, että tasapaino löytyy, mutta viikonloppuisin joutuu tekemään töitä.

54 prosenttia ei pidä lomaa lainkaan tai vain muutaman päivän vuodessa.

Osaamisvajetta kokee jollain tasolla 44 prosenttia.

54 prosenttia arvioi yritystoiminnan keskeytyvän, jos yrittäjä ei jaksa.

banner