Kun parikymmentä vuotta sitten tulin nykyiseen, jo pitkään toimineeseen yritykseen, halusin kyseenalaistaa kaiken entisen. Oli paljon asioita, jotka jatkuivat samanlaisena mutta myös paljon sellaista, mitä piti ravistella, jotta niistä sai taloudellista hyötyä.

Ihmisluonne on sellainen, että sitä tuppaa juuttumaan mukavuusalueelle. Maailma kuitenkin muuttuu ympärillä nopeasti. Siksi ravistelu on aika ajoin tärkeää.

Periaatteessa yrittäjälle ”taivas on rajana” kannattavuudessa mutta sitä tietenkin hillitsevät kilpailu ja sopimusehdot eri toimijoiden kanssa. Meidän alalla yleisin tapa on kysyä tarjous, mitä tämä homma maksaa. Kilpailemme siis periaatteessa sillä, kuka pystyy tekemään halvimmalla.

Alalle on ominaista, että kun töitä on paljon, hinnat lähtevät nousemaan. Kun taas resursseja vapautuu, hommia otetaan halvemmalla, joskus jopa nollahinnalla, jotta homma pyörii. Tämä on haaste joka päivä.

Ajattelen, että myymme resursseja, ammattitaitoa ja asennustuotteita ja välitämme siinä samassa alihankintapalveluita. Näiden tekijöiden hallinta on avaintekijä kannattavuuteen.

Kannattavuus haetaan tehokkaalla toiminnalla. Suurimmat haasteet ovat varmaan siinä, että työmaalla tehdään oikeita toimenpiteitä oikeaan aikaan. Välillä pitää lisätä resursseja ja välillä ottaa niitä oikeassa kohtaa pois, jotta tehokkuus säilyy. Se vaatii työnjohdolta hyvää silmää mutta myös näkemystä meidän asentajakunnalta. Uskon, että olemme onnistuneet siinä kohtuu hyvin.

Resurssihallinnan lisäksi tarvikehankintojen merkitys korostuu. Oikea tuote pitää olla työmaalla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hävikin ja vääränlaisten tuotteiden käsittelyyn menee pitkissä työmaissa suuret summat aivan turhaan.

Hinnoittelussa pitää tietää omat kulunsa ja kustannustasonsa sekä tärkeimpänä: mihin oikeasti kykenee. Soveltuuko tarjottava kohde meidän toimintaan? Tämä kysymys myös asiakkaan tulisi selvittää kaikilta, keneltä kysyy tarjousta.

Meidän alalla yrityksiä pyörittävillä on harvoin kaupallista koulutusta. Olisiko siinä osansa kannattavuuslukuihin? Meillä on halu tehdä työ ja osaamme tehdä sen valtavan hyvin ja ammattitaidolla. Pahoin pelkään, ettemme sen sijaan useinkaan mieti, mitä asiakas olisi valmis maksamaan palvelusta. Emme osaa, halua tai uskalla myydä itseämme ja pyytää työstä riittävää korvausta. Tässä meillä sähköurakoitsijoilla olisi kehitettävää.

Ongelman näkee tuntihintaveloituksen tasosta. Kun vie esimerkiksi auton huoltoon, tuntiveloitus on satasia. Meillä se on puolet siitä. Hintatasoa tietysti säätelee jossain määrin myös se, että alamme on pirstoutunut pieniin toimijoihin. Kilpailu on kovaa ja kaikki haluavat oman siivunsa.

Kun mietin, millä tänä päivänä pärjää, tärkein kiteytyy mielestäni kolmeen asiaan:
1. Yrityksen täytyy tuntea oma hiekkalaatikkonsa.
2. Pitää tietää mihin pystyy ja mitä ehkä pitää kehittää.
3. On pidettävä kiinni siitä, että sen minkä tekee, tekee hyvin.

Kirjoittaja Sami Lari on lahtelaisen sähköliike Mäkelän Sähkön toimitusjohtaja.

Lue lisää uutisia >

banner