Työn ja henkilökohtaisen elämän erottaminen on ollut minulle haaste. Niin se on varmasti monelle muullekin yrittäjälle.

Myönnän rakastavani työn tekemistä, se on minulle intohimo. Siksi sitä tulee tehtyä antaumuksella ja valtavia määriä. Tykkään tehdä hyvinkin pitkiä työviikkoja, mutta se ei ole pitkällä aikavälillä kovinkaan järkevää. Ainainen työn tekeminen voi lopulta johtaa turhautumiseen ja ahdistumiseen, ja jos työlle ei tuo vastapainoa, palaa nopeasti loppuun.

Luulen, että jokainen yrittäjä käy jossain vaiheessa elämäänsä lähellä loppuunpalamista. Intohimoa toteuttaessa sokeutuu helposti työn vaatimalle rasitukselle eikä oikein halua välittää kropan pienistä signaaleista, että nyt taitaa mennä liian kovaa. Jotta niin pitkälle ei tarvitsisi mennä, ajanhallinta ja tasapainon löytäminen ovat tärkeitä.

Olen ollut yrittäjänä liikunta- ja terveysaloilla yli kymmenen vuotta. Alkuvaiheessa vastasin usein sähköposteihin vasta illalla työpäivän päätyttyä, koska en kerennyt tehdä sitä aiemmin. Usein tein sen kotona sohvalla, kun puolisoni oli jo mennyt nukkumaan. Tuntui, että jos en nyt vastaa, asiakas jättää minut tai suuttuu, kun minusta ei kuulu.

Seinä tuli vastaan, kun asiakkaat alkoivat soitella sunnuntaina kello seitsemän aamulla varatakseen aikaa. Päätin muutaman tällaisen puhelun jälkeen, ettei näin voi jatkua. Minulla pitää olla omaa aikaa, jotta kerkeän myös itse palautua ja nauttia vapaasta. Piestystä yrittäjästä ei ole hyötyä kenellekään.

Nykyään pyrin siihen, että hoidan työasioita vain työajalla. Sähköposti ei enää aukea kotona. Niin kiireellistä asiaa ei voi olla, että siihen pitäisi vastata kello 23 illalla. Otin myös tarkoituksella käyttöön kaksi eri puhelinnumeroa. Henkilökohtainen numeroni on edelleen vain 15 ihmisellä eikä sitä löydy hakuluettelosta.

Rajat kannattaa tehdä selväksi sekä itselle että asiakkaille. Sanon asiakkailleni, että he voivat soittaa minulle, mutten pysty aina vastaamaan. En koe huonoa omatuntoa siitä, jos en pääse vastaamaan. Mieluummin kannattaa laittaa Whatsapp-viesti. Se löytää perille, samoin puhelinvastaajaan jätetty viesti. Laitan nimittäin työpuhelimeni kiinni vapaaviikonloppuina perjantai-iltana ja avaan sen vasta maanantaina. Kymmenen vuoden jälkeen huomaan edelleen harjoittelevani työajan määrittelyä ja tavoitettavuuden tarvetta.

Oma isäni oli yrittäjä ja hän piti ensimmäisen loman vasta 25 vuoden jälkeen. Itse en halua toimia näin. Yrittäjä huolehtii työntekijöiden lomista mutta kuka huolehtii hänen lomastaan? Ei kukaan muu kuin hän itse.

Koen, että tällä alalla halutaan intohimoisesti auttaa asiakkaita jopa niin, että se koetaan velvollisuudeksi. Pitäisi olla tavoitettavissa ja pystyä heti auttamaan, kun apua pyydetään. Monen yrittäjän haaste on pitää rajoista kiinni ja olla itsekäs oman vapaa-aikansa osalta. Meidän pitää muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Loppuunpalanut terapeutti ei pysty kovasti kuntouttamaan. Kuinka moni meistä syyllistyy lyhentämään kesälomaa, kun on ”niin kiire ja kaikki muut lomalla”?

Uskalla ottaa aikaa itsellesi ja nauttia vapaa-ajastasi! On turha potea huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole koko ajan töissä.

Kirjoittaja Mikko Utecht on Fysio MU:n perustaja ja omistaja. Hän on myös Kuntoutusyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja. Peruskoulutukseltaan Utecht on fysioterapeutti.

Lue lisää uutisia >

banner