Maksuehdolla on väliä: Yli 30 päivää vaatii jo toimenpiteitä

Jos pk-yritys joutuu odottelemaan pitkään myyntisaamisiaan, voi talous mennä äkkiä kuralle. Pahimmillaan se johtaa yrityksen velkakierteeseen tai jopa konkurssiin. Tilanne on yleensä vaikeampi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, tietää yritysneuvoja Teemu Vähätalo tilitoimisto Mediatilistä.

Vähätalon huomiota tukee myös Suomen Yrittäjien syksyllä 2018 teettämä kysely. Siitä selviää, että alle kymmenen hengen yrityksistä 45 prosenttia joutui odottamaan rahojaan yli 30 vuorokautta. Taloudellista haittaa pitkät maksuajat ovat aiheuttaneet näistä 31 prosentille. Kyselyyn vastasi yli 1 000 yrittäjää.

Sopivan maksuehdon valinnassa täytyy punnita tarkasti haittoja ja hyötyjä sekä maksuajan aiheuttamaa työkuormaa, Vähätalo neuvoo. Erityisesti yrityksen oma ja asiakkaiden toimiala voivat vaikuttaa päätökseen.

‒ Valitse yksi maksuehto ja pysy siinä. Se helpottaa pk-yrittäjän työtä eikä aiheuta sekaannuksia, Vähätalo sanoo.

7 päivän maksuehto vaatii selvät pelisäännöt

Myyntilaskuissa kannattaa tavoitella mahdollisimman lyhyttä maksuaikaa, jotta kassavirta pysyy tasapainossa.

‒ Kassanhallinta on helpompaa. Lisäksi palvelusta tai tuotteesta saatu raha tulee yritykselle nopeasti.

Lyhyt maksuaika saattaa kuitenkin tuntua laskun saajasta kohtuuttoman hätäiseltä. Jos se toimitetaan postitse, voi jopa käydä niin, ettei lasku saavuta maksajaa seitsemässä päivässä.

‒ Monissa yrityksissä lasku täytyy kierrättää useamman ihmisen kautta. Lisäksi matka laskun hyväksyttäjältä kirjanpitäjälle voi viedä aikaa.

Seitsemän päivän maksuehtoa kannattaa tarkastella siis myös asiakkaan näkökulmasta: palveleeko näin lyhyt maksuehto sekä yrittäjää että asiakassuhdetta?

Sovi maksuehdosta asiakkaan kanssa kirjallisesti ja perustele, miksi aikaa maksun suorittamiselle on niin vähän.

‒ Seitsemän päivän maksuehto on järkevää, jos lyhyen laskutuksen perusteet ovat selkeät ja liikesuhde vakiintunut.

10 tai 14 päivän maksuehto antaa aikaa reagoida

Yleisimmin maksuehdoksi valitaan joko 10 tai 14 vuorokautta. Tällöin rahojen saanti ei venähdä. Nämä vaihtoehdot tarjoavat asiakkaalle myös aikaa reagoida.

Yritysten välisessä kaupankäynnissä maksuehto ei voi yleensä alittaa 14 vuorokautta.

Vaikka asiakas maksaisi laskun eräpäivänä, maksuliikenteessä voi kulua parikin päivää ennen kuin raha näkyy tilillä. Tämä on Vähätalosta myyntisaatavien kohdalla ongelmallista, mutta hän neuvoo malttamaan maksumuistutuksen kanssa joitakin päiviä.

‒ Tämä säästää erityisesti yrittäjän omaa työaikaa ja vaivaa. Viivästyskoroista kannattaa kuitenkin pitää kiinni ja toimittaa lasku muutaman päivän jälkeen.

Alkuperäiseen laskuun tulee aina merkitä maksuehdot ja viivästyskoron suuruus, jotta perintä voidaan suorittaa.

Vähätalo kehottaa yrittäjää lähettämään laskut, eikä panttaamaan niitä. Kassavarat olisi hyvä tarkistaa joka kuukausi.

Jos maksuehto vaikuttaa negatiivisesti yrityksen talouteen, sitä on syytä sorvata omaan toimintaan sopivammaksi.

30 päivän maksuehto edellyttää suunnitelmallisuutta

Vuonna 2015 tehdyn lakimuutoksen ansiosta yritysten välisessä kaupankäynnissä maksuehto ei saa ylittää 30 päivää. Tätä pidemmistä maksuajoista on oltava molempien osapuolten hyväksyntä.

Vähätalo suosittelee karttamaan yli 30 päivän maksuehtoja. Jos pk-yritys tekee sopimuksen jonkun suuryrityksen kanssa, voi rahojaan joutua odottamaan tyypillisesti 30 päivää tai kauemmin. Mitä isommasta yrityksestä tai tilauksesta on kyse, sitä herkemmin asiakas voi sanella maksuehdon pituuden.

Esimerkiksi metsä- ja rakennusteollisuuden suuryritykset suosivat sopimuksissa 45 ja 60 päivän tai jopa vieläkin pidempiä maksuehtoja. Tällöin pieni yritys voi joutua turvautumaan ulkopuoliseen lainaan tai esimerkiksi rahoitusyhtiöön.

Jos maksuehdot ovat pitkiä ja projektit rahakkaita, kannattaa maksajan kanssa sopia maksueristä.

‒ On hyvä selvittää, onko mahdollista saada osa sovitusta summasta ennakkoon ennen palvelun tai tuotteen toimittamista, Vähätalo sanoo.

Myös ennen näin pitkiin maksuehtoihin sitoutumista yrityksen täytyy tehdä laskelmat siitä, pärjääkö se ilman myyntisaatavia pitkään.

Yritysten välisestä kaupankäynnissä myyjän on selvitettävä asiakkaan maksuvalmius, luottoluokitus sekä maksukäyttäytyminen.

‒ Lisäksi suosittelen tutustumaan oman pääoman suuruuteen sekä taseeseen, Vähätalo jatkaa.

Jos asiakkaan tilanne tunnuslukujen valossa näyttää epävarmalta, kannattaa miettiä voiko sopimusta ylipäätään solmia. Loppujen lopuksi maksamattomat laskut voidaan joutua kirjaamaan palveluntarjoajan luottotappioksi.