Laki ja sopimukset

Mikä edunsaajailmoitus? Ja mitä seuraa, jos ilmoitusta ei tee
Edunsaajaksi katsotaan henkilö, joka omistaa yrityksen osakkeista vähintään 25 prosenttia tai käyttää muuten merkittävää äänivaltaa.

Mikä edunsaajailmoitus? Ja mitä seuraa, jos ilmoitusta ei tee

Edunsaajailmoituksen tekemättä jättäminen voi johtaa esimerkiksi kielteiseen lainapäätökseen.

|

Edunsaajailmoitus on rahanpesulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa yritysten tosiasialliset edunsaajat. Ilmoituksen tekeminen koskee erityisesti osakeyhtiöitä.

Suomessa edunsaajailmoitus olisi pitänyt täyttää heinäkuun alkuun mennessä, mutta arvion mukaan ilmoituksia puuttuu jopa 100 000 kappaletta.

Patentti- ja rekisterihallituksen erityisasiantuntija Vesa Härmälä vastaa neljään kysymykseen edunsaajailmoituksesta.

1. Kenen pitää tehdä ilmoitus?

Pääsääntöisesti edunsaajailmoitus koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Esimerkiksi isojen pörssiyhtiöiden, joiden toiminta on avointa ja julkista, sekä toiminimiyrittäjien ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

– Toiminimiyrityksessä on selvää, että henkilö, joka itse harjoittaa liiketoimintaa on edunsaaja, Härmälä sanoo.

Avoimissa ja kommandiittiyhtiöissä edunsaajailmoitus pitää tehdä, jos tosiasiallinen edunsaaja on muu kuin joku yhtiömiehistä.

2. Mihin ilmoitus tehdään ja kuka sen tekee?

Edunsaajailmoitus tehdään PRH:n ja Verohallinnon YTJ-palvelussa – ihan niin kuin muutkin kaupparekisteritietoihin liittyvät ilmoitukset.

Ilmoituksen voi tehdä joko suomeksi tai ruotsiksi. Sitä varten tarvitaan yrityksen Y-tunnus, suomalainen henkilötunnus ja pankkitunnukset.

– Käytännössä yrityksen vastuuhenkilö tekee ilmoituksen, mutta hän voi myös valtuuttaa asiamiehen tekemään sen, Härmälä kertoo.

Eli esimerkiksi tilitoimisto tai lakiasiaintoimisto saa tehdä ilmoituksen valtuutuksella.

Jos ilmoitusta täytyy päivittää, esimerkiksi muuttuneen omistuksen takia, se tehdään samalla tapaa kuin itse ilmoitus.

– Yritysten pitäisi pyrkiä ilmoittamaan muutokset ilman aiheetonta viivytystä – ihan niin kuin kaupparekisteriin ilmoitettavat muutkin tiedot. Epäajantasaiset tiedot rekisterissä voivat monin tavoin vaikeuttaa yrityksen toimintaa, Härmälä muistuttaa.

Edunsaajailmoituksen tekeminen ja päivittäminen on maksutonta.

3. Kuka lasketaan edunsaajaksi?

Edunsaajalla tarkoitetaan henkilöä, joka rahallisesti tai jollain muulla tapaa hyötyy siitä, miten yritys tai yhteisö toimii.

Käytännössä edunsaaja omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista joko suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta. Edunsaaja voi myös olla henkilö, joka muilla perustein käyttää äänivaltaa yrityksessä.

– Liiketoimintakiellossa oleva henkilö piiloutuu mielellään pienen yrityksen taakse, jossa hän pystyy käyttämään määräysvaltaa. Tällä sääntelyllä pyritään puuttumaan tähän, Härmälä sanoo.

Edunsaaja on viime kädessä aina luonnollinen henkilö, eli ihminen, vaikka yritys omistaisi toista yritystä.

Esimerkki: Yksi henkilö omistaa 55 prosenttia Yritys A:sta, joka puolestaan omistaa 75 prosenttia Yritys B:stä. Silloin tämä henkilö on Yritys B:n tosiasiallinen edunsaaja.

Suurin osa edunsaajailmoituksiin liittyvistä kysymyksistä koskevat omistusprosenttien laskemista.

– Ketjut voivat olla hyvin monimutkaisia. Joskus joudumme laskemaan prosentilleen kuka valtaa käyttää, Härmälä sanoo.

4. Mitä tapahtuu, jos ilmoitusta ei tee?

Toistaiseksi edunsaajailmoituksen tekemättä jättäminen ei johda mihinkään merkittäviin sanktioihin, mutta esimerkiksi pankit tarkistavat aina asian.

Rahanpesulain mukaan pankeilla ja tilitoimistoilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa – eli esimerkiksi tarkistaa edunsaajatiedot. Ne voivat myös ilmoittaa mahdollisista puutteista PRH:lle.

– Pankit katsovat tarkasti edunsaajailmoituksen tiedot, jos yritys hakee lainaa investointeihin. Eli viimeistään siinä vaiheessa se tulee eteen, Härmälä sanoo.

Lisäksi ilmoituksen laiminlyönnistä seuraa negatiivinen merkintä yhtiön kaupparekisteritietoihin.

Härmälän mukaan suurin osa tekemättä jätetyistä edunsaajailmoituksista johtuu ihan inhimillisestä unohduksesta. Moni yritys on myös saattanut lopettaa toimintansa, eikä edunsaajailmoitus sen takia ole enää ajankohtainen.

– Suomessa oli poikkeuksellinen pitkä siirtymäaika, mikä on saattanut johtaa siihen, että on ajateltu, ettei asian kanssa ole mikään kiire. Myös koronalla on varmasti ollut vaikutusta.

Määräajan umpeutuessa heinäkuussa tuli ryöpsähdys ilmoituksia, ja syksyllä PRH alkaa aktiivisemmin karhuta puuttuvia ilmoituksia.

– Ilmoituksen tekemättä jättäneet yritykset ovat PRH:n tiedossa, ja olemme heihin yhteydessä piakkoin, Härmälä sanoo.

Viranomaisten toiminta ei saa laittaa yrityksiä eri viivalle

Kirjavista käytänteistä ja tulkinnoista pitäisi päästä eroon, kirjoittaa LVI-Aitan Ville Hälinen.

Turha byrokratia sapettaa ravintolayrittäjää: Kaksi sääntöä riittäisi

Alkoholilain uudistuksen piti helpottaa ravintola-alan sääntelyä, mutta nyt koko uudistus näyttää kaatuneen.

Tienvarsimainosten byrokratia keveni – ainakin näennäisesti

Maanteiden varsien mainoskylttejä saa lakimuutoksen jälkeen pystyttää ilmoituksella. Kyltti on elinehto monille pienyrittäjille.

Tupakkalain outo sivujuonne: Maksut uhkaavat nousta moninkertaiseksi

Uudet valvontamaksut astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Kukaan ei tiedä, minkälainen lasku tulee.

Missä viipyy alkoholilain uudistus?

Tuhannet yritykset odottavat, että laki astuu voimaan ennen kesää 2017.

Nyt käytännön järkeä sääntelyn purkuun!

RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindström toivoo, että turhan sääntelyn purkutyö tehdään järkevästi, käytännön työn vaatimuksia ymmärtäen.

Yksi ala kovan sääntelyn uhrina: Pientä helpotusta luvassa

Suomalaista ravintolayrittäjää ympäröi lupa-, laki- ja sääntelyviidakko, josta ei tahdo selvää saada. Helpotusta sääntelyyn tuo alkoholilain uudistus.

Lataa lisää