Laki ja sopimukset

Ota haltuun palvelujen turvallisuus: Pohjimmiltaan kyse on riskienhallinnasta

Ota haltuun palvelujen turvallisuus: Pohjimmiltaan kyse on riskienhallinnasta

Vastuu palvelujen turvallisuudesta kuuluu aina yrittäjälle. Tukesin asiantuntija kertoo, mitä jokaisen pk-yrittäjän tulisi tietää siitä.

| |

Palvelujen turvallisuus vaatii yrittäjiltä huolellisuutta ja ennakointia. Palveluissa tapahtuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista tulee Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille vuosittain noin 300–350 ilmoitusta. Moni tapaus jää myös ilmoittamatta, sanoo Tukesin johtava asiantuntija Mervi Murtonen.

– Kun käymme läpi asiakkaille tapahtuneita onnettomuuksia ja tapaturmia, selvitämme, kuinka paljon palveluntarjoaja olisi pystynyt vaikuttamaan tapahtuneeseen etukäteen. Useimmissa tapauksissa olisi voitu tehdä jonkin verran.

Esimerkiksi urheiluvammoja, kuten nilkan nyrjähdyksiä ja revähdyksiä voi tapahtua, vaikka yrittäjä olisi tarkasti huolehtinut palvelunsa turvallisuudesta. Jos puolestaan liikuntaväline rikkoutuu asiakaskäytössä, tullaan siihen kysymykseen, olisiko palveluntarjoaja voinut ennakoida tapaturman syntyä huolehtimalla paremmin laitteen kunnosta.

Perusperiaate on, että vastuu palvelujen turvallisuudesta kuuluu aina yrittäjälle. Hänen ammattitaitonsa sekä lainsäädännön tunteminen ja sen noudattaminen ovat turvallisuudesta huolehtimisen perusta.

Palvelujen turvallisuutta myös valvotaan. Tukes valvoo esimerkiksi yksityisten tahojen ja kuntien järjestämien vapaa-ajan ja liikunnan palveluiden asiakasturvallisuutta. Vuosittain se tekee tarkastuksia noin 400 yritykseen.

Tukesin Murtonen avaa, mitä jokaisen pk-yrittäjän on syytä tietää palvelujen turvallisuudesta – ja missä on vielä parannettavaa.

Tunne lainsäädäntö

Yrittäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että hänen tarjoamansa palvelut ovat turvallisia, eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa kenellekään. Kyse on niin sanotusta huolellisuusvelvollisuudesta.

Turvallisuusajattelu pohjautuu lainsäädännön tuntemiseen.

– Yrittäjän tehtävä on selvittää, mikä lainsäädäntö koskee hänen palveluaan ja mitä laki vaati siltä.

Murtonen kannustaa aloittavia yrittäjiä pyytämään epäselvissä tilanteissa apua viranomaisilta, kuten Tukesilta. Myös Uusyrityskeskusten asiantuntijat osaavat auttaa eteenpäin.

Yrittäjän on syytä tuntea myös kuluttajaturvallisuuslain vaatimukset. Se velvoittaa muun muassa korkean riskin palveluiden tuottajia tekemään turvallisuusasiakirjat. Ne sisältävät suunnitelman vaarojen tunnistamisesta ja riskien hallitsemisesta sekä niistä tiedottamisesta.

Niiden tekoa vaaditaan muun muassa kuntosaleilta, kiipeilykeskuksilta, ratsastustalleilta, tatuointiliikkeiltä sekä luonto- ja ohjelmapalveluilta.

Tunne oma ala ja kartoita riskit

Lainsäädännön lisäksi tärkeää on tuntea oma ala ja siihen liittyvät riskit. Esimerkiksi ratsastuksessa on mietittävä, riittävätkö asiakkaan taidot esimerkiksi maastoratsastukseen tai estetunneille. Kauneudenhoitoalalla on puolestaan huolehdittava muun muassa siitä, etteivät tuotteet aiheuta hoidon jälkeisiä reaktioita. Luontopalveluissa on tunnettava olosuhderajat ja varauduttava säätilan muutoksiin.

Turvallisuus rakentuu pitkälti siitä, että yrittäjä tietää, mitä on tekemässä. Hän on hankkinut alalle koulutusta ja osaamista joko kehittämällä omia taitojaan tai palkkaamalla henkilöitä, joilla on tarvittavaa osaamista.

Palvelun riskien tulee olla tiedossa ja hallinnassa jo ennen kuin palvelua aletaan tarjota. Yritystä perustaessa on aiheellista selvittää myös se, onko turvallisuusasiakirjat tehtävä.

– Aivan samalla tavalla kuin tehdään liiketoimintasuunnitelma ja mietitään liiketoiminnan riskejä, alkuvaiheessa pitäisi tunnistaa ne riskit, jotka voivat vahingoittaa asiakasta tai hänen omaisuuttaan.

Kun riskit on tunnistettu, mietitään toimenpiteet, joilla estetään niiden syntyminen. Miten huolehditaan siitä, että koko palvelupolku on turvallinen?

Jaa riittävästi tietoa

Palveluntarjoajan tehtävä on myös tarjota asiakkaalle selkeät ja kunnolliset ohjeet, jotta hän voi toimia turvallisesti palvelussa ja osaa käyttää esimerkiksi laitteita oikein.

Tärkeä huomio on myös se, ettei asiakas koskaan osallistu palveluun omalla vastuullaan. Murtonen muistuttaa, etteivät vastuuvapautuslomakkeet merkitse mitään: vastuuta turvallisuudesta ei voi siirtää asiakkaalle, vaan yrittäjä itse varmistaa palvelun turvallisen käytön.

Murtosen mukaan pk-yrittäjien ymmärrys turvallisuusvaatimuksista on keskimäärin hyvällä tasolla. Vaarat ovat usein hyvin tiedossa, mutta kehittämistä on kuluttajaturvallisuuslain velvoitteiden täyttämisessä, kuten turvallisuusasiakirjojen teossa, ja vaarojen kirjaamisessa sekä asiakkaalle annettavissa ohjeistuksissa. Näihin kohtiin myös kokeneempien yrittäjien on syytä kiinnittää huomiota.

Miten toimia onnettomuustilanteessa?

Palveluntarjoajalla on myös velvollisuus pitää sisäistä onnettomuuskirjanpitoa lievistä tapaturmista ja vaaratilanteista. Niiden pohjalta palvelua kehitetään turvallisemmaksi.

Ensisijaisesti tällaiset tilanteet hoidetaan palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä, ja he sopivat keskenään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Vakavammista tapauksista on ilmoitettava Tukesille. Myös asiakas voi ilmoittaa tapahtuneesta.

– Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen vaarallisista palveluista Tukesiin. Palveluntarjoajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa siitä. Hänen on tehtävä omavalvontailmoitus vakavasta tapaturmasta.

Tukes käsittelee jokaisen ilmoituksen ja selvittää, miten yrittäjä on puuttunut asiaan ja mitä hän aikoo tehdä vastaavien tapausten välttämiseksi jatkossa.

– Tärkeintä on, että palveluntarjoaja ymmärtää, mistä on kysymys ja selvästi ottaa asian vakavasti ja pyrkii parantamaan turvallisuutta.

Murtonen kertoo, että kyse on niin sanotusta valmentavasta valvonnasta, jossa Tukes pyrkii tukemaan palveluntarjoajaa turvallisuuden parantamisessa. Jos turvallisuutta ei kehotuksista huolimatta paranneta, Tukes voi puuttua ankarammin esimerkiksi keskeyttämällä tai jopa lopettamalla palvelun.

Se on kuitenkin Murtosen mukaan keino, jota käytetään vain silloin, kun muut keinot eivät tehoa.

Rutiini sokaisee vaaroilta – miten työtapaturmat vältetään?

Työpaikoilla tapahtuu yli 100 000 onnettomuutta vuodessa. Niitä kitketään arjen teoilla.

Onko asenteesi kunnossa? Jokainen vakava työtapaturma on liikaa

Kaikilla on moraalinen vastuu huolehtia omasta ja työkaverin turvallisuudesta, kirjoittaa RTA-Yhtiöiden Nina Lindström.

Yli 100 000 onnettomuutta: Työturvallisuus jää jalkoihin – katso video

Työturvallisuus on osassa yrityksistä retuperällä. Joku loukkaantuu joka kymmenes minuutti.

Laki muuttui – Yrittäjien suhtautuminen yllätti  

Vapaaehtoisten työtapaturmavakuutusten perusteella maksettava korvaus määräytyy nyt Yel-työtulon mukaan.

Työtapaturmia liukuhihnalta: Perisuomalainen asenne pakko kitkeä

Työtapaturmia sattuu Suomessa tasaisesti. Yrittäjän on syytä valistaa työntekijöitään lakisääteisistä minimivelvoitteista.

Lataa lisää