Laki ja sopimukset

Piina vai pelastus? Tarkastaja tutkii työpaikan

Piina vai pelastus? Tarkastaja tutkii työpaikan

Suomessa tehdään vuosittain lähes 30 000 työsuojelutarkastusta.

|

Työsuojelutarkastuksilla on tarkoitus varmistaa, että työnteko on työpaikalla turvallista ja tervettä. Työnantajista tarkastukset voivat kuitenkin välillä tuntua lähinnä saivartelulta.

Ohjelmistoyritys Lyyti Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Petri Hollmén nosti aiheen esiin vuonna 2014. Yritys sai hänen mukaansa tarkastuksessa eniten noottia liiasta joustavuudesta.

– Se, että jokin asia perustuu vain luottamukseen tai hyvään yhteishenkeen ei suomalaiseen suojeluyhteiskuntaan istu. Täytyy olla järjestelmä, Hollmén kirjoitti tuolloin blogiinsa.

Yrityksellä ei muun muassa ollut kaikkia työntekijöitä koskevia työvuoroluetteloja.

– Olen edelleen sitä mieltä, että ihmisiä suojellaan asioilta, joilta ei tarvitsisi. Vähän kuin menneen maailman asioita, Hollmén sanoo Y-Studiolle nyt.

Tarkastuksesta ei seurannut hänen mukaansa isoja käytännön muutoksia, koska perusasiat olivat jo yrityksessä kunnossa. Nykyään jokaisen työntekijän on merkittävä työaikansa yhteiseen tiedostoon.

– Osa työntekijöistä on valinnut sen linjan, että merkitsee vuoden ajaksi joka päivälle kahdeksan tuntia töitä. Osa yrittää kipuilla, miten mikäkin päivä merkitään. Esimerkiksi kouluttajat ovat suurimman osan viikosta liikkeellä.

Kritiikkiä valvonnalle

Hollmén kyseenalaistaa tavan, jolla työsuojelua valvotaan. Hän kokee tarkkojen dokumenttien vaatimisen työnantajan näkökulmasta sitä turhanpäiväisemmäksi, mitä pienempi yritys on.

Asiakirjat eivät Hollménin mielestä kerro totuttaa siitä, onko yrityksessä kaikki hyvin. Hän pitää tärkeämpänä, miten työnantaja ja työntekijät kokevat asioiden olevan.

Kritiikistään huolimatta Hollmén allekirjoittaa työsuojelun perimmäisen tarkoituksen. Toisia suojelee se, etteivät he esimerkiksi saa valita työaikojaan vapaasti.

– Kaikki eivät osaa johtaa itseään tai määritellä itselleen järkevää työaikaa. Mutta minusta on väärin, että lähtökohtaisesti rajoitetaan aina heikoimman mukaan.

Hollménin mielestä työnantajan on aina järkevää huolehtia, että työntekijät ymmärtävät, mitä tekevät ja jaksavat työssä.

– Jos työnantaja toimii yrityksen edun mukaisesti pitkäjänteisesti, hän tulee automaattisesti huolehtineeksi niistä asioista, joita työsuojelutarkastuksessa vaaditaan dokumentteina.

”Valvonnasta on hyötyä”

– Jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon. Työsuojelun lähtökohtana on, että työntekijät jaksaisivat työssä pidempään ja pysyisivät terveenä, sanoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jari Toivonen.

Työsuojelutarkastusten asialista vaihtelee hänen mukaansa eri toimialoilla. Työaikojen ja -sopimusten kaltaisia asioita tarkastetaan yrityksissä dokumenttien perusteella. Lisäksi tarkastaja havainnoi työoloja kuten työergonomiaa, valaistusta ja työpaikan lämpötilaa.

– Aikamme ei riitä siihen, että kiertäisimme koko työpaikan. Tarkastus on vuorovaikutteinen tapahtuma, jossa työpaikka kertoo, miten on arvioinut vaaroja ja mitä on tehnyt selvitäkseen kipupisteistään.

Toivosen kokemuksen mukaan työnantajat ovat melko hyvin selvillä, mitä heiltä edellytetään työsuojelun näkökulmasta. Hän kokee, että työnantajat myös lähtökohtaisesti haluavat tehdä asiat oikein.

– Työpaikoilta saamamme palaute on pääosin positiivista. Ihmiset kokevat, että valvonnasta on hyötyä. Asioita ei tehdä pelkästään sen takia, että laki sanoo vaan koska niistä on hyötyä. Se on myös meidän viesti.

Huomio työaikoihin

Pienemmissä organisaatioissa yleisimmät puutteet liittyvät Toivosen mukaan työsuhteeseen ja työaikojen seurantaan. Niitä ei välttämättä esimerkiksi ole kirjattu lain edellyttämällä tavalla.

Toivonen muistuttaa sen olevan työnantajan etu, että työaikakirjaukset ovat kunnossa, jos esimerkiksi tehdyistä työtunneista ja niiden lakisääteisistä korvauksista tulee kiistaa työntekijän kanssa.

Hän kertoo, että varsinkin pieniltä yrityksiltä monesti myös unohtuu alkuvaiheessa työterveyshuollon järjestäminen.

Toivonen kehottaa työnantajia kiinnittämään entistä enemmän huomiota työn psykososiaaliseen kuormitukseen eli työn sisältöön, järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviin tekijöihin.

– Nykyisin työnantajan pitää miettiä myös esimerkiksi työaikaa osana työn vaaraa ja haittaa. Työn kuormittavuutta pitää ajatella uudella tavalla nimenomaan niillä toimialoilla, joissa työaikaa ei varsinaisesti ole. Haaste työpaikoilla on, että kuormittavuus on yksilöllistä.

Fakta

Fakta: Työsuojelu

Työsuojelun on tarkoitus turvata työntekijöiden terveyttä ja työympäristöä. Työnantajat velvoitetaan lainsäädännöllä huolehtimaan muun muassa työn vaarojen ja riskien arvioimisesta, työajoista ja niiden seurannasta, työsopimuksista ja työterveyshuollon järjestämisestä.

Työsuojelun tarkoituksena on muun muassa torjua työtapaturmia, ennaltaehkäistä ammattitauteja ja vähentää työntekijöille työstä aiheutuvaa fyysistä ja henkistä kuormitusta.

Suomessa on valvottavana noin 250 000 työpaikkaa. Vuosittain tarkastuksista noin puolet kohdistuu alle kymmenen työntekijän työpaikkoihin. Viime vuonna viranomaiset tekivät lähes 29 000 työsuojelutarkastusta. Työnantajille annettiin runsaat 56 000 toimintaohjetta ja noin 8 300 kehotusta siitä, että asiat olisi laitettava kuntoon työpaikalla.

Viranomaiset voivat myös käyttää pakkokeinoja. Törkeistä työsuojelurikkomuksista tehdään rikosilmoitus poliisille.

Pääsääntöisesti tarkastajat ilmoittavat tulostaan ennalta. Työpaikka saa silloin muun muassa tiedon, mitä siellä tarkastetaan, kuinka kauan tarkastus vie, kuka työpaikalle tulee ja mitkä asiakirjat tarkastaja katsoo.

Viranomaisilla on oikeus tehdä tarkastuksia myös ennalta ilmoittamatta. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Jari Toivosen mukaan niitä tehdään pääosin rakennustyömaille.

Työsuojeluvalvontaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö.