Laki ja sopimukset

Työajat joustavat – tärkeä asia unohtuu työpaikoilla

Työajat joustavat – tärkeä asia unohtuu työpaikoilla

Laki velvoittaa työnantajat pitämään kirjaa tehdyistä työtunneista.

|

Kun työtä tehdään yhä vapaammin, joustavammin ja itsenäisemmin, on vaarana, että työajanseuranta jää puutteelliseksi tai unohtuu. Moni yrittäjä kompastuu tähän.

– Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa. On vapaasti valittavissa, miten työaikaa seurataan. Käytössä voi olla perinteinen tuntilista tai jonkinlainen sähköinen seuranta, sanoo INFRA ry:n lakimies Tiina Olin.

Hänen mukaansa esimerkiksi mobiilit työajanseurantajärjestelmät puhelimelle ovat yleistyneet pikkuhiljaa rakennusalalla.

Työaikalaki edellyttää, että jokaisella työpaikalla on myös laadittava työvuoroluettelo. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n asiantuntijajuristi Juhani Saarinen kertoo tämän tulevan välillä yllätyksenä työnantajille.

– Asia tulee yleisimmin esille silloin, kun tuntityöntekijä sairastuu. Pitäisi maksaa sairausajan palkka henkilölle, jonka tuntimäärät vaihtelevat. Vakiovastaukseni on, että pitää maksaa työvuoroluettelon mukaiset vahvistetut tunnit.

Fysioterapia-alalla törmää Saarisen mukaan siihen, että yrityksellä on ajanvarauskirja muttei välttämättä varsinaista työvuoroluetteloa.

– Monesti terapeutit hoitavat aikojen varauksen itse eli he ovat itse vastuussa työajastaan. Työnantajan olisi kuitenkin syytä seurata tunteja etukäteen.

Yleinen epäkohta

Y-Studio teki soittokierroksen yritysneuvojille ja eri toimialajärjestöihin, joissa listattiin yrittäjien yleisimmin esittämiä kysymyksiä. Näistä kysymyksistä Y-Studio on poiminut neljä yleisintä Apu arkeen -juttusarjaan.

Tämä on sarjan kolmas osa. Ensimmäisen osan aiheena oli yhtiömuodon valinta ja toisen palkkaan liittyvät kysymykset.

Puutteellinen työaikakirjanpito ja työvuorolistojen puuttuminen ovat tavallisia työsuojelutarkastajien havaitsemia puutteita.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jari Toivonen muistutti Y-Studion jutussa marraskuussa, että on työnantajan edun mukaista pitää työaikakirjaukset kunnossa, jos esimerkiksi tehdyistä työtunneista ja niiden lakisääteisistä korvauksista tulee kiistaa työntekijän kanssa.

Juhani Saarinen on samoilla linjoilla.

– Kun työvuoroluettelo on olemassa, ei tule riitaa, milloin työaika alkaa ja loppuu. Työntekijä ei myöskään voi lähteä itse muuttamaan työvuoroja.

Annettua työvuoroluetteloa voi lain mukaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.

Mikä on työaikaa?

Toisinaan kysymyksiä herättää se, mikä kaikki lasketaan työajaksi. Työaikaa on työhön käytetyn ajan lisäksi se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajansa käytettävissä.

Olin kertoo työnantajien kysyvän usein siitä, milloin matkustaminen lasketaan työajaksi. Työaikalaki lähtee siitä, että matkustaminen ei ole työaikaa.

– Se voi olla työaikaa, jos se on samalla työsuoritus, esimerkiksi kuljetetaan työkonetta paikasta toiseen. Tai jos työnantaja on määrännyt työntekijän kuljettamaan muita työntekijöitä. Silloin se on työsuoritus kuljettajalle. Näistä on välillä tulkintaongelmia työpaikoilla.

Yleensä myöskään koulutukseen käytetty aika ei ole työaikaa. Jotta se luetaan työajaksi, työntekijällä pitää olla velvollisuus osallistua koulutukseen ja osallistumisen pitää olla välttämätöntä työstä suoriutumisen kannalta. Lisäksi koulutuksen pitää tapahtua työpaikalla tai muutoin työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon merkittynä työaikana.

Olin mainitsee esimerkkinä, ettei rakennusalan korttikoulutuksiin, kuten työturvallisuuskorttiin, käytettyä aikaa pidetä työaikana.

– Jos työnantaja käskee olemaan kahdeksasta neljään ensiapukoulutuksessa, pitää siitä maksaa palkkaa, ellei muuta ole erikseen sovittu. Etukäteen sopiminen on oleellista erityisesti koulutusten osalta, koska niistä voi helposti syntyä jälkikäteen riitaa, Saarinen sanoo.

Silloin tällöin esiin nousevat lisäksi lomat. Saarinen saa välillä kysymyksiä siitä, onko tuntityöntekijälle myönnettävä vuosilomaa. Vastaus on: osa-aikatyötä tekevälle kertyy vuosilomaa samoilla ehdoilla kuin kokoaikatyötä tekevälle. Vuosiloman kertymisen ehtoina on, että osa-aikatyötä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa.

– Välillä tulee vastaan, ettei työntekijä haluaisi pitää lomaa vaan ottaa ne vain rahana. Työntekijä on itse sitä mieltä, ettei tarvitsisi lomaa ollenkaan. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa loma lomana, Tiina Olin muistuttaa.

Fakta

Apu arkeen: 4 x Työaika

Tämä on Apu arkeen -juttusarjan kolmas osa. Ensimmäisen osan aiheena oli yritysmuodon valinta ja toisen palkkaus.

Muistilista työajasta:

Työaikalaki antaa raamit säännöllisen työajan päivittäiselle ja viikoittaiselle enimmäistyöajalle, ylityölle ja työvuorojen välisille lepoajoille. Työaikaa koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuksissa ja ne ovat yleensä työntekijälle työaikalakia edullisempia.

Kiky. Monilla aloilla on sovittu kilpailukykysopimuksen mukaisesti, että vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla vuoden alusta.

Velvollisuudet. Työnantajan on lain mukaan seurattava työaikaa ja pidettävä siitä kirjaa. Työpaikoilla on myös tehtävä työvuoroluettelot.

Matkustamiseen käytetty aika ei yleensä ole työaikaa, ellei se ole samalla työsuorite. Sama lähtökohta on koulutuksiin käytetyn ajan suhteen.