Laki ja sopimukset

Työtapaturmia liukuhihnalta: Perisuomalainen asenne pakko kitkeä

Työtapaturmia liukuhihnalta: Perisuomalainen asenne pakko kitkeä

Työtapaturmia sattuu Suomessa viiden minuutin välein. Yrittäjän syytä valistaa työntekijöitään lakisääteisistä minimivelvoitteista.

|

Yrityksissä pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota työtapaturmiin, jotka ovat iso riski yrityksen liiketoiminnalle.

Asiantuntijan mukaan perisuomalainen asenne, jossa työtä tehdessä rapatessa vähän roiskuu, on pakko saada muuttumaan.

”Joissain suomalaisissa televisio-ohjelmissakin vedellään sirkkelillä ilman suojaimia. Se näyttää väärää esimerkkiä”, sanoo Fennian riskipäällikkö Miko Kortesalo.

Hänen mukaansa yrittäjillä ja yritysjohdolla on iso vastuu suunnan näyttäjänä. Kun kaikki ottavat työturvallisuuden vakavasti, seuraavat työntekijät mallia.

Työtapaturmien määrä nousi kevään aikana jälleen otsikoihin, sillä Tapaturmavakuutuskeskuksen ennakkoarvioissa työpaikoilla sattuu tapaturma keskimäärin joka viides minuutti. Ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.

Lisäksi työpaikkatapaturmissa kuoli viime vuonna 25 palkansaajaa. Yksi järkyttävimmistä tapauksista sattui noin kuukausi sitten, kun hierontaa antanut nainen jäi puristuksiin hierontapöydän alle ja menetti henkensä.

”Suomi ei ole ihan kärkimaa työturvallisuusasioissa. Kun amerikkalainen yritys ostaa suomalaisen, tapaturmat vähenevät merkittävästi 1-2 vuodessa. Toimintamalli muuttuu”, Kortesalo kertoo.

Kysy neuvoa

Asiantuntija kääntää katseensa erityisesti pieniin yrityksiin.

Kortesalo arvioi, että niissä ei ole tiedostettu kaikkia velvoitteita. Tapaturmavakuutushan on lakisääteinen eli jokaisella työntekijällä pitää sellainen olla.

Vakuutus itsessään ei takaa vielä mitään, vaan työntekijät pitää myös ohjeistaa toimimaan turvallisesti.

”Se saattaa unohtua, kun yrittäjällä on miljoona muutakin juttua. Lakisääteiset minimivelvoitteet kannattaa ainakin käydä läpi. Jos rapataan seinää, niin miksi tarvitaan turvakengät tai suojalasit, Kortesalo luettelee.”

Rakennusala onkin erityisen onnettomuusherkkä. Myös kuljetus ja varastointi sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat toimialoista kärkipäässä. Tukipalvelutoimintaan kuuluu muun muassa työvoiman vuokraus.

Yrittäjät eivät itsekään ole immuuneja onnettomuuksille. Viime vuonna yli 6 500 yrittäjää joutui työtapaturmaan.

”Yrittäjillä ei ole vakuutuspakkoa, vaan vakuuttaminen on vapaaehtoista”, Kortesalo kertoo.

Asiantuntija toivoo, että yrittäjät kysyisivät ahkerammin neuvoa niin vakuuttamisesta kuin työturvallisuudesta. Vakuutusyhtiöiden lisäksi neuvoa antavat muun muassa AVIt ja toimialaliitot. Lisätietoa löytyy muun muassa täältä.

Työturvallisuutta valvoo yrittäjienkin paljon parjaama AVI. Viraston työsuojelutarkastuksista syntyy tasaisin väliajoin keskustelua sosiaalisessa mediassa.

”Lainsäädäntö on kaikille yrityksille sama, mutta tulkintaeroja voi olla eri puolilla Suomea. Paljon kyse voi olla myös henkilökemioista. Joskus tarkastettavasta voi tuntua, että syynätään epäoleellisia asioita”, Kortesalo sanoo.

Tee Hyvä työpaikka -testi ja testaa yrityksesi riskitaso.

Fakta

3 x tapaturmavakuutus

1. Tapaturmavakuutuslaki muuttui 1.1.2016. Pakollinen työajan vakuutus on nimensä mukaan pakollinen kaikille työnantajille, joilla on työntekijöitä. Vakuutus kattaa työssä, työpaikalla ja työmatkalla sattuneet tapaturmat. Vakuutusmaksu vaihtelee työn vaarallisuuden ja toimialan mukaan. Sen suuruus on 0,7-10 prosenttia palkkasummasta. Aiheesta lisää tietoa löytyy täältä.

2. Tapaturmavakuutusyhtiöt ja -laitokset maksoivat toissa vuonna korvauksia lähes 600 miljoonaa euroa. Puolet korvauksista on tapaturmista aiheutuneita eläkkeitä. Päivärahakorvauksia ja sairaanhoitokuluja maksettiin molempia yli 100 miljoonaa euroa.

3. Vakuutuslaitokset korvasivat viime vuonna yhteensä noin 123 000 palkansaajalle sattunutta työtapaturmaa. Lisäksi vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin noin 6 500 työtapaturmaa. Korvatuista tapaturmista työpaikkatapaturmia oli 101 000.