Laki ja sopimukset

Mitä uusi verkkolaskulaki tarkoittaa?
Jos yrityksen asiakkaana on suomalaisia suuryrityksiä tai julkishallintoa, tilannetta kannattaa seurata rauhassa, kirjoittaa Taloushallintoliiton Janne Fredman.
Uusi verkkolaskulaki eli laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta astuu voimaan huhtikuun alussa.
Laki perustuu EU:n verkkolaskudirektiiviin, jonka tarkoitus on tehostaa verkkolaskutuksen käyttöönottoa velvoittamalla julkishallintoa vastaanottamaan verkkolaskuja.
Suomalainen lainsäätäjä on lisännyt lakiin oman lisämausteensa antamalla myös yrityksille oikeuden velvoittaa toimittajansa, eli käytännössä toiset yritykset, käyttämään verkkolaskuja. Tätähän ne ovat tehneet jo vuosia muutenkin.
Jos yrityksesi asiakaskuntaan kuuluu suomalaisia suuryrityksiä tai julkishallinnon yksiköitä, tilannetta kannattaa seurata rauhassa.
Lakiesityksen käytännössä merkittävin sisältö on viittaus sähköisen laskutuksen eurooppalaiseen standardiin. Tämä standardi on huomioitu suomalaisten verkkolaskustandardien uusimmissa versioissa.
Uudet vaatimukset koskevat nimenomaan laskun tietosisältöä. Eurooppalaisessa standardissa on enemmän pakollisia tietoja kuin Suomessa on ollut käytäntönä. Lisäksi siinä on standardoitu muun muassa maksutapojen, laskutettavan tuotteen mittayksiköiden ja erilaisten toimialakohtaisten tietojen esittämistä. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi tuotteen eränumero tai materiaalikoodi. Standardointi tehostaa laskutietojen hyödyntämistä esimerkiksi suurempien yritysten materiaalihallinnossa.
Jos asiakkaasi alkavat jossakin vaiheessa edellyttää eurooppalaisen standardin mukaisia laskuja, kannattaa olla yhteydessä omaan laskutusjärjestelmän toimittajaan. Laskutusohjelmistoja aktiivisesti myyvät ja kehittävät yritykset toteuttavat varmasti muutokset kohtuullisessa aikataulussa tarpeen ilmaannuttua.
Jos taas käyttää laskutusohjelmistoa, jonka tuotekehitys on päättynyt, on syytä varautua järjestelmävaihtoon jossakin vaiheessa tulevaisuudessa.