Laki ja sopimukset

Mitä uusi verkkolaskulaki tarkoittaa?

Janne Fredman

Kirjoittaja on Taloushallintoliiton taloushallinnon johtava asiantuntija.

Mitä uusi verkkolaskulaki tarkoittaa?

Jos yrityksen asiakkaana on suomalaisia suuryrityksiä tai julkishallintoa, tilannetta kannattaa seurata rauhassa, kirjoittaa Taloushallintoliiton Janne Fredman.

Uusi verkkolaskulaki eli laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta astuu voimaan huhtikuun alussa.

Laki perustuu EU:n verkkolaskudirektiiviin, jonka tarkoitus on tehostaa verkkolaskutuksen käyttöönottoa velvoittamalla julkishallintoa vastaanottamaan verkkolaskuja.

Suomalainen lainsäätäjä on lisännyt lakiin oman lisämausteensa antamalla myös yrityksille oikeuden velvoittaa toimittajansa, eli käytännössä toiset yritykset, käyttämään verkkolaskuja. Tätähän ne ovat tehneet jo vuosia muutenkin.

Jos yrityksesi asiakaskuntaan kuuluu suomalaisia suuryrityksiä tai julkishallinnon yksiköitä, tilannetta kannattaa seurata rauhassa.

Lakiesityksen käytännössä merkittävin sisältö on viittaus sähköisen laskutuksen eurooppalaiseen standardiin. Tämä standardi on huomioitu suomalaisten verkkolaskustandardien uusimmissa versioissa.

Uudet vaatimukset koskevat nimenomaan laskun tietosisältöä. Eurooppalaisessa standardissa on enemmän pakollisia tietoja kuin Suomessa on ollut käytäntönä. Lisäksi siinä on standardoitu muun muassa maksutapojen, laskutettavan tuotteen mittayksiköiden ja erilaisten toimialakohtaisten tietojen esittämistä. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi tuotteen eränumero tai materiaalikoodi.  Standardointi tehostaa laskutietojen hyödyntämistä esimerkiksi suurempien yritysten materiaalihallinnossa.

Jos asiakkaasi alkavat jossakin vaiheessa edellyttää eurooppalaisen standardin mukaisia laskuja, kannattaa olla yhteydessä omaan laskutusjärjestelmän toimittajaan. Laskutusohjelmistoja aktiivisesti myyvät ja kehittävät yritykset toteuttavat varmasti muutokset kohtuullisessa aikataulussa tarpeen ilmaannuttua.

Jos taas käyttää laskutusohjelmistoa, jonka tuotekehitys on päättynyt, on syytä varautua järjestelmävaihtoon jossakin vaiheessa tulevaisuudessa.

Muuttuuko arvonlisäveron ilmoittaminen? Selvitys herättää huolta

Yrittäjät pelkäävät työmäärän ja kustannusten kasvavan, jos arvonlisäverotietoja ryhdytään antamaan tulevaisuudessa laskukohtaisesti.

Maksuehdolla on väliä: Yli 30 päivää vaatii jo toimenpiteitä

Tarpeisiin sopiva maksuehto on yrityksen elinehto, yritysneuvoja Teemu Vähätalo muistuttaa.

Osakeyhtiön perustaminen mielessä? Muista nämä 10 vinkkiä

Osakeyhtiöön liittyy omat muodollisuutensa, mutta osakkaiden riskit ovat rajallisia. Asiantuntija kertoo, kenelle osakeyhtiö sopii.

Kaikilla yrityksillä on liikesalaisuuksia – pidätkö huolta omistasi?

Uusi laki antaa lisäsuojaa liikesalaisuuksille, mutta tietojen salassapidosta on myös syytä sopia kirjallisesti.

Tilitoimiston vaihtaminen on harvinaista

Tietyissä tilanteissa tilitoimiston vaihtaminen on välttämätöntä, kirjoittaa Taloushallintoliiton Eeva Lyytinen.

Yrittäjä, ole hereillä – tulorekisteri tuo ison muutoksen

Työnantajan ei enää tarvitse jatkossa ilmoittaa samoja tulotietoja eri viranomaisille, kirjoittaa Taloushallintoliiton Eija Männistö.

Yrittäjän suurin valhe: Tiedätkö, kuinka paljon pitää maksaa itsellesi palkkaa

Tuloslaskelma valehtelee, jos yrittäjän palkkatiedot ovat pielessä. Laskukaava on selkeä.

Haaste yrittäjille: Käännä katse eteenpäin

Kumpaa seuraat aktiivisemmin: uutisia vai yrityksesi talouslukuja? kysyy Turun Tilikeskus-Yhtiöiden Tapio Peltomäki.

Kirjanpitäjästä on tultava asiakkaansa neuvonantaja

Yritykset hyötyvät, kun ne saavat parempaa tukea talousjohtamiseen, kirjoittaa Taloushallintoliiton Antti Soro.

Lataa lisää