Laki ja sopimukset

Viranomaisten toiminta ei saa laittaa yrityksiä eri viivalle

Ville Hälinen

Kirjoittaja on kajaanilaisen LVI-Aitan yrittäjä. Hän on myös toimiala- ja työnantajajärjestö LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n puheenjohtaja.

Viranomaisten toiminta ei saa laittaa yrityksiä eri viivalle

Kirjavista käytänteistä ja tulkinnoista pitäisi päästä eroon, kirjoittaa LVI-Aitan Ville Hälinen.

|

Rakentamiseen liittyy paljon lakeja, määräyksiä ja ohjeita. On perusteltua, että viranomaiset valvovat niiden toteutumista, mutta siihen pitäisi saada muutos, miten vaihtelevasti sitä tehdään.

Tällä hetkellä rakennusvalvonnan ja paloviranomaisten käytänteet ja tulkinnat vaihtelevat hyvin paljon eri kaupungeissa ja kunnissa. Tämä johtuu usein myös resursseista: toisilla paikkakunnilla niitä on ja toisilla ei. Meillä alan toimijoilla on joka tapauksessa haasteena pysyä kartalla siitä, mitä vaatimuksia missäkin on.

Myös tarpeeton vallankäyttö on ongelma. Se liittyy siihen, miten viranomaiset puuttuvat asioihin. Ei ole mitenkään epätyypillistä, että toiminta vaihtelee henkilöstä riippuen. Kirjavasti toteutettu viranomaisvalvonta asettaa urakoitsijat ja rakennuttajat eriarvoiseen asemaan. Niin ei saisi tapahtua.

Viranomaisten toiminnan täytyy olla oikeudenmukaista, järkevää, toimivaa ja selkeää. Ajattelen, että he tuottavat ikään kuin palvelua urakoitsijalle tai rakennuttajalle ja ennen kaikkea loppukäyttäjälle.

Valvovan viranomaisen roolin pitäisi mielestäni olla yhä enemmän ohjaava ja neuvova. Näyttää siltä, että valvontaviranomaisten uusi sukupolvi on jo ottanut enemmän tällaista roolia. Heillä ei ole aikomustakaan mennä käskevään ja komentelevaan suuntaan. He myös ymmärtävät vastuunsa ja tuntevat asetukset. Viranomaisillahan ei ole juuri vastuuta näissä asioissa — se jää aina rakentajalle tai lopulta rakennusten käyttäjille.

Byrokratiaa on luvattu vähentää jo pitkään, ja esimerkiksi lupakäytäntöjä onkin pyritty helpottamaan. Samaan aikaan on kuitenkin tullut myös uusia käytänteitä. Esimerkiksi sikäli hyvä ja tärkeä asia kuin harmaan talouden torjuminen on aiheuttanut yrityksille lisää työtä ja kustannuksia. Se on heikentänyt tehokkuutta ainakin välillisesti. Maksumiehenä ovat viime kädessä loppuasiakkaat.

Alkaisi olla oikeus ja kohtuus saada tuloksia siitä, millaisia hyötyjä harmaan talouden torjumiseksi rakennetut valtavat prosessit ovat tuoneet. Paljonko niillä on saatu estettyä harmaata taloutta todellisuudessa? Onko toimista kansaintaloudellisesti tehokkuuden kannalta enemmän haittaa vai hyötyä?

Viranomaisten täytyy ymmärtää, että olemme kaikki samalla puolella aitaa – niin suunnittelijat, valvojat, tilaajat, urakoitsijat kuin rakennuttajat. Kaikkien tavoitteena on saada rakennettua mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi terveitä ja turvallisia rakennuksia, joissa on hyvä asua ja työskennellä. Sitä on järkevää edistää yhteistuumin.

Tupakkalain outo sivujuonne: Maksut uhkaavat nousta moninkertaiseksi

Uudet valvontamaksut astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Kukaan ei tiedä, minkälainen lasku tulee.

Missä viipyy alkoholilain uudistus?

Tuhannet yritykset odottavat, että laki astuu voimaan ennen kesää 2017.

Nyt käytännön järkeä sääntelyn purkuun!

RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindström toivoo, että turhan sääntelyn purkutyö tehdään järkevästi, käytännön työn vaatimuksia ymmärtäen.

Yksi ala kovan sääntelyn uhrina: Pientä helpotusta luvassa

Suomalaista ravintolayrittäjää ympäröi lupa-, laki- ja sääntelyviidakko, josta ei tahdo selvää saada. Helpotusta sääntelyyn tuo alkoholilain uudistus.

Lataa lisää