Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Laki ja sopimukset

Rekry päällä? 9 vinkkiä työsopimuksen tekoon
Asianajotoimisto Ferendan toimitusjohtaja Reima Raappana neuvoo työnantajia käyttämään asiaan perehtynyttä asianajajaa apuna paitsi työsopimuksen solmimisessa, myös ennen kuin on päättämässä sellaisen.

Rekry päällä? 9 vinkkiä työsopimuksen tekoon

Työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Sovi työsuhteen ehdoista mahdollisimman yksiselitteisesti.

| |

Työsopimus syntyy viimeistään silloin, kun työnteko alkaa. Työn tekemisestä, palkasta ja muista työsuhteen ehdoista on kuitenkin syytä sopia jo ennen töiden aloittamista.

Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Asianajotoimisto Ferendan asianajaja ja toimitusjohtaja Reima Raappana huomauttaa, että työnantajalla on joka tapauksessa lain edellyttämä velvollisuus ilmoittaa työsuhteen keskeiset ehdot työntekijälle kirjallisesti.

Työn tekemiseen liittyvät lait muodostavat sopimiselle pohjan, joka velvoittaa kaikkia työnantajia. Työsopimuslaki on säädetty työntekijän suojaksi ja on luonteeltaan pakottavaa.

Listasimme 9 asiaa, jotka on syytä ottaa huomioon työsopimusta tehdessä.

1. Työehtosopimus

Onko työsuhteessa sovellettava jotakin työehtosopimusta? Työehtosopimus sisältää valmiiksi sovittuja, alakohtaisia ehtoja muun muassa palkoista, työajoista ja lomista.

Jos työnantaja kuuluu työnantajajärjestöön, on sen noudatettava työehtosopimuksia, joiden sopijaosapuolena työnantajajärjestö on. Muussa tapauksessa työnantajan pitää noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia, jos alalla on sellaisia.

Työsopimuksen ehtoja ei saa sopia työntekijän kannalta lain pakottavia normeja tai sovellettavaa työehtosopimusta huonommiksi. Työaikalain mukaan ei voi esimerkiksi sopia, ettei työntekijä saa minkäänlaista korvausta tekemästään ylityöstä.

Työntekijällä on takautuvasti viisi vuotta aikaa vaatia väärin maksettuja palkkoja, kuten maksamattomia ylityökorvauksia.

2. Työsopimuksen kesto

Työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva, ellei ole sovittu toisin.

Määräaikaisesta työsuhteesta täytyy sopia aina erikseen ja työnantajalla on oltava sille perusteltu syy. Se voi olla esimerkiksi sijaisuus tai kausityö. Perusteeksi käy myös työntekijän oma aloite.

Raappana muistuttaa, ettei määräaikainen työsopimus ole työnantajalle automaattisesti turvallisempi vaihtoehto.

– Jos esimerkiksi parin vuoden projekti joudutaan lopettamaan kesken kaiken, siihen palkatulle työntekijälle pitää kuitenkin maksaa palkka määräaikaisuuden loppuun asti, vaikka töitä ei ole. Jos työsopimus olisi toistaiseksi voimassa oleva, syntyisi tuotannollinen ja taloudellinen syy irtisanomiseen.

3. Koeaika

Koeaikaa ei ole pakko sopia, mutta se yleensä kannattaa. Siitä on sovittava nimenomaisesti silloinkin, kun koeaika on työehtosopimuksen mukainen.

Koeaika saa olla enintään kuusi kuukautta työsuhteen alusta. Alle vuoden määräaikaisuuksissa se voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

4. Työtehtävät ja työntekopaikka

Määrittele työntekijän pääasialliset työtehtävät.

Sovi myös työntekopaikasta eli missä työntekijä on velvollinen tekemään työtä. Se voi olla esimerkiksi tietty toimipaikka tai paikkakunta. Työntekopaikka vaikuttaa muun muassa matkakustannusten korvaamiseen ja siihen, onko matkaan käytetty aika palkallista työaikaa.

– Jos työntekopaikaksi on sovittu tietty konttori ja sieltä lähdetään matkatöihin muualle, matkustamiseen käytetty aika on yleensä työaikaa, Raappana sanoo.

Hän neuvoo sopimaan työtehtävistä ja työntekopaikasta ennemmin väljemmin kuin hyvin tarkasti. Silloin työnantajalla on myös enemmän liikkumavaraa muutoksille direktio- eli työnjohto-oikeutensa perusteella.

5. Työaika

Sovi, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen. Työaikalain mukainen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Osa-aikaisuus voi tarkoittaa myös vaihtelevan työajan sopimusta, jossa työaika on sovittu liukuvaksi, esimerkiksi 0–30 tuntia viikossa. Tällaisia sopimuksia saa tehdä työnantajan aloitteesta vain, kun työvoiman tarve todella vaihtelee.

6. Palkka

Kirjaa palkka ja sen määräytymisperuste.

Työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa. Jos työsuhteeseen ei sovelleta työehtosopimusta, palkka määräytyy työsopimuksen mukaan. Laki velvoittaa maksamaan työntekijälle joka tapauksessa tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa.

7. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituudesta voi sopia lain ja työehtosopimusten asettamissa rajoissa. Työnantajan irtisanomisaika voi olla pidempi kuin työntekijän, muttei toisinpäin.

Reima Raappana kehottaa miettimään tapauskohtaisesti, mikä on työnantajan kannalta riittävä varoaika, kun työntekijä irtisanoutuu. Tähän todennäköisesti vaikuttaa henkilön tehtävänkuva ja strateginen merkitys yritykselle.

Esimerkiksi alle viisi vuotta työsuhteessa olleen työntekijän irtisanomisaika on lain mukaan vain 14 päivää.

Toisaalta irtisanomisajan ei kannata olla myöskään tarpeettoman pitkä. Pisimmillään se voi olla kuusi kuukautta.

8. Kilpailukielto ja salassapito

Työtehtävästä ja työntekijän asemasta riippuen joskus voi olla perusteltua tehdä kilpailukielto- ja salassapitosopimukset työsuhteen päättymisen jälkeiselle määräajalle.

Raappana huomauttaa, että kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Niin sanotulla rivityöntekijällä tätä voi olla vaikea perustella. On hyvä tiedostaa, että työsuhteen aikana kiellot ovat voimassa lain nojalla.

Jos kilpailukieltosopimus tehdään, pitäisi sen rajoitukset muotoilla mahdollisimman tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti.

9. Työsopimuksen muuttaminen

Työsopimusta ei saa muuttaa yksipuolisesti kuin tilanteessa, jossa työnantajalla on irtisanomisperuste. Kun peruste on, työnantaja voi esimerkiksi alentaa palkkaa. Alempaa palkkaa voi kuitenkin maksaa vasta oletetun irtisanomisajan jälkeen.

Raappana näkee tilanteen irtisanomista lievemmäksi vaihtoehdoksi: työn tekemistä voidaan yhä jatkaa, joskin alemmalla palkalla.

Fakta

Työsopimuksen tärkeät tiedot

Työsopimus on vapaamuotoinen. Siinä olisi kuitenkin syytä olla ainakin seuraavat tiedot:

  • Työsopimuksen osapuolet
  • Työnteon ja työsuhteen alkamisajankohta
  • Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus?
    • Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika
  • Koeaika ja sen pituus
  • Työntekopaikka
  • Pääasialliset työtehtävät
  • Työhön sovellettava työehtosopimus (TES)
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet, palkanmaksukausi ja palkanmaksupäivä
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste

Loma-aika tulee: Muista ainakin nämä asiat

Suurin muutos koskee työntekijöiden lomalla sairastamista. Kesäharjoittelijoille syytä heti selvittää talon tavat.