Yrittäjä, käytätkö vielä Katso-palvelua? Veroasiointi voi pahimmillaan katketa vuodenvaihteessa

Jopa 150 000 eri toimijan veroasioiden hoito sähköisesti uhkaa katketa muutaman kuukauden päästä. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista toimijaa yksinyrittäjistä osakeyhtiöihin sekä kalastuskunnista yliopistoihin ja seurakuntiin. Kaikkia yhdistää se, että ne käyttävät edelleen Katso-palvelua, jonka toiminta päättyy 31. joulukuuta.

Näistä 150 000 toimijasta merkittävä osa on yrityksiä, kertoo taloushallinnon asiakkuusvastaava Juha Kartano Verohallinnosta.

– Jos Katso-palvelun käyttäjä ei viimeistään nyt höristä korviaan, pahimmillaanhan se tarkoittaa, että veroasiointi katkeaa vuodenvaihteessa.

Kun puhutaan Katso-palvelusta ja palvelun poistumisesta käytöstä, on erotettava palveluun liittyvät kaksi erillistä asiaa, nimittäin Katso-tunniste ja Katso-valtuudet. Kartano kertoo tiivistetysti, mitä ne tarkoittavat ja mitä Katso-palvelun käyttäjän pitää syksyn aikana tehdä.

1. Katso-tunnisteen tilalle henkilökohtainen tunnistusväline

Katso-tunniste on toiminut avaimena viranomaisten, kuten Verohallinnon tai Kelan, sähköisiin palveluihin. Osa suomalaisista käyttää sitä edelleen ainoana sähköisenä tunnistautumistapanaan.

Koska Katso-tunniste poistuu käytöstä vuoden 2020 viimeisenä päivänä, jokaisen sitä käyttäneen pitäisi viimeistään nyt hankkia henkilökohtainen tunnistusväline sähköisiin palveluihin, ja siihen on kolme vaihtoehtoa: verkkopankkitunnus, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.

Mistään hirmuisesta kuluerästä ei ole kyse, Kartano huomauttaa. Verkkopankkitunnukset sisältyvät yleensä pankin peruspalvelupaketin hintaan ja mobiilivarmenteen hinta vaihtelee oman operaattorin mukaan nollasta muutamaan euroon kuukaudessa.

– Jos mobiilivarmennetta pitää käyttää tulonhankkimista varten, siihen liittyvät kulut voi vähentää verotuksessa. Työnantaja voi hankkia mobiilivarmenteen esimerkiksi kaikille työntekijöilleen yritysliittymiin. Tästä ei tule työntekijälle veronalaista tuloa, Kartano sanoo.

2. Katso-valtuuksien tilalle Suomi.fi-valtuudet

Katso-palvelussa yrittäjät ja muut tahot ovat voineet valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston, paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tai lakiasiaintoimiston hoitamaan veroilmoitukseen liittyviä asioita, tulorekisteri-ilmoittamista tai muuta viranomaisasiointia.

Koska Katso-valtuudet katoavat Katso-palvelun mukana vuodenvaihteessa, Katso-palvelua käyttävien yrittäjien ja muiden tahojen on hoidettava vuodenvaihteeseen mennessä valtuusasiat kuntoon Suomi.fi-palvelussa. Valtuuden voi antaa itse haluamalleen taholle Suomi.fi-palvelussa tai hyväksyä siellä saamansa valtuuspyynnön.

– Tärkeää on muistaa, että Katso-valtuudet eivät muutu omia aikojaan Suomi.fi-valtuuksiksi, Kartano painottaa.

Suomi.fi-valtuuksien antamiseen on kaksi polkua. Jos yritys tai yhdistys kuuluu kaupparekisteriin, YTJ-rekisteriin tai yhdistysrekisteriin ja valtuuttajalla on käytössään henkilökohtainen tunnistusväline, tarvittavat valtuudet pystyy Kartanon mukaan hyvin usein itse antamaan Suomi.fi-palvelussa.

Jos yritys tai muu taho ei kuitenkaan ole edellä mainituissa rekistereissä, eli kauppa-, YTJ- tai yhdistysrekisterissä, pitää turvautua niin sanottuun virkailijavaltuuttamispalveluun, eli hakemuksella valtuuttamiseen. Tällainen menettely koskee muun muassa yhteismetsiä, kuolinpesiä, tiekuntia, kiinteistöyhtymiä ja julkisia organisaatioita sekä yrittäjiä, jotka eivät ole hankkineet henkilökohtaista tunnistusvälinettä sähköisiin palveluihin.

Hakemuksella valtuuttamisen voi tehdä kolmella eri tavalla: joko Digi- ja väestötietoviraston verkkopalvelussa, lähettämällä täytetyn lomakkeen postitse tai käymällä lähimmässä verotoimistossa. Kartano arvioi, että hakemuksella valtuuttaminen koskee loppuvuoden aikana vielä noin 7 000:tta toimijaa.

– Loppuvuoden ruuhkan välttämiseksi hakemus kannattaa tehdä mahdollisimman pian, jotta asiat sujuvat jouhevasti, Kartano huomauttaa.

3. Riskinä sähköisen asioinnin katkeaminen

Jos Suomi.fi-valtuuksia ei hoida kuntoon ennen vuodenvaihdetta, sähköinen asiointi katkeaa uudenvuodenyönä ja on 1.1.2021 alkaen mahdollista vain paperilla.

Antaapa Suomi.fi-valtuudet itse verkossa tai virkailijavaltuuttamispalveluna, on tiedettävä, mihin asiaan on antamassa valtuuksia, sillä Suomi.fissä annettavat valtuudet ovat asia- ja viranomaiskohtaisia.

Jos esimerkiksi maanrakennusyrityksellä on viisi työntekijää ja yrittäjä haluaa valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan yrityksen veroasioinnin ja palkkatietojen ilmoittamisen tulorekisteriin, yrittäjän on annettava tilitoimistolle valtuudet sekä veroasioiden hoitoon että tulorekisteriasiointiin.

Jos Katso-tunnistetta käyttänyt yrittäjä ei hanki henkilökohtaista tunnistusvälinettä sähköisiin palveluihin tämän vuoden puolella tai Suomi.fi-valtuuksien antaminen jää hoitamatta ja sähköinen asiointi pääsee katkeamaan, yritys on todennäköisesti heti alkuvuonna ongelmissa.

Kartano antaa esimerkkejä: Jos yritys on maksanut palkkoja tai työkorvauksia joulukuun viimeisenä päivänä, tiedot pitäisi viedä tulorekisteriin viimeistään 5. tammikuuta. Arvonlisäveroilmoitusten eräpäivä seuraa perässä tammikuun 12. päivänä. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on jätettävä veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisestä.

– Jos joku nyt tuntee piston sydämessään, kannattaa hoitaa koko paketti kerralla kuntoon, eli itselle tunnistusväline ja sitten Suomi.fi-valtuudet kuntoon. Kun näin tekee, ei tarvitse loppuvuoden ruuhkassa asiaa enää murehtia, Kartano huomauttaa.