Talous

Kuinka startup-yritys saa rahoituksen kuntoon?
Startup-yritys Bankify on saanut toistaiseksi rahoitusta hyvin. Sen toinen perustaja Antti Tarakkamäki (takarivissä vaaleassa paidassa) muistuttaa, että rahoituksen hankkiminen kasvuyritykselle on nimenomaan perustajien tehtävä.

Kuinka startup-yritys saa rahoituksen kuntoon?

Helsinkiläinen Bankify vakuutti kansainvälisen riskisijoittajan. Sitä varten piti olla jo liikevaihtoa ja asiakkaita.

|

Startupia ei voi perustaa ilman rahaa. Myös liiketoiminnan kasvattaminen vaatii rahoitusta. Ja siitä huolimatta on luultavaa, että varsinkin kansainväliseen kasvuun tähtäävä teknologia-alan startup tekee tappiota pitkään.

– Jos tappiot on suunniteltu ja riskit tiedostettu, niin riskisijoittajat usein ymmärtävät tilanteen. Yhtiön pitää olla kuitenkin tarkkana, etteivät tappiot syö sen omaa pääomaa heti, sanoo startup-yritys Bankifyn toinen perustaja Antti Tarakkamäki.

Helsinkiläinen Bankify sai ensimmäisellä rahoituskierroksellaan yhteensä 400 000 euron sijoitukset kansainväliseltä riskisijoittajalta. Lue jutun lopusta vinkit rahoituksen hankkimiseen.

Sijoittajan saaminen vei tuoreelta kasvuyritykseltä kaiken kaikkiaan neljä kuukautta.

Tarakkamäki ja yrityksen toinen perustaja Tero Lappalainen joutuivat tekemään paljon töitä rahoituksen eteen. Tämä työ näkyy harvoin ulospäin.

– Aina, kun mediassa kerrotaan, kuinka paljon yksi startup on saanut rahoitusta, jätetään kertomatta, että sata muuta ei saanut mitään, Tarakkamäki sanoo.

Jotta startup saisi kansainvälisen riskisijoittajan, sillä pitää olla ainakin toimiva liiketoimintasuunnitelma, liikevaihtoa ja asiakasreferenssejä. Näitä edellytettiin myös Bankifylta, vaikka sen perustajilla on aiempaa kokemusta kasvuyrittäjyydestä.

– Samat haasteet meillä on kuin muillakin, Tarakkamäki sanoo.

Omilla rahoilla alkuun

Bankify on kesällä 2016 perustettu teknologia-alan startup, joka kehittää mobiilipohjaisia taloudenhallinnan palveluita nuorille. Sen kuluttajille suunnattu sovellus on nimeltään Blinky. Kumppaneilleen yhtiö tarjoaa b-to-b:nä mikropalveluita, joita pankit voivat integroida omiin sovelluksiinsa.

Startupilla on Suomessa ja Vietnamissa yhteensä 15 työntekijää. Tälle vuodelle yhtiö odottaa noin miljoonan euron liikevaihtoa.

Perustajat Tarakkamäki ja Lappalainen antoivat molemmat pienen pesämunan yrityksen perustamiseen. Kokeneina sarjayrittäjinä he saivat lisäksi mukaan omaa verkostoaan.

Sen jälkeen he hakivat rahoitusta Business Finlandilta, joka on merkittävä kasvuyritysten rahoittaja Suomessa. Se jakaa vuosittain rahaa noin 800 startupille.

Näin Bankifylla oli kasassa vajaat 100 000 euroa. Ne riittivät siihen, että yhtiö pääsi rakentamaan ensimmäisen prototyypin tuotteestaan. Sitä lähdettiin esittelemään sijoittajille.

Rahoitus perustajien vastuulla

Riskisijoittajat etsivät jatkuvasti hyviä sijoituskohteita. Varsinkin rahoitusteknologia eli fintech kerää paljon rahaa juuri nyt. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että raha tulee kasvuyritykselle itsestään.

Tarakkamäki sanoo, että startupin perustajat istuvat lentokoneessa koko ajan.

– Rahoituksen hankkiminen on perustajien päätehtävä. Heidän pitää hankkia rahoitusta, kun yritystä perustetaan ja koodareita palkataan, mutta myös siinä vaiheessa, kun bisnes kasvaa.

Aivan alussa yrittäjyydestä haaveileva voi hakea Business Finlandilta erityisen palvelusetelin, jonka avulla pääsee esimerkiksi teettämään ensimmäisen prototyypin tuotteestaan tai palvelustaan. Tätä Tarakkamäki suosittelee hyödyntämään jo siinä vaiheessa, kun yrityksen perustamista vasta harkitaan.

Sen jälkeen perustajat voivat hakea starttirahaa enkelisijoittajilta, ja myöhemmin mukaan tulevat erilaiset kotimaiset tai kansainväliset ammattimaiset sijoittajat.

Tarakkamäki muistuttaa, että yhtiön ei tarvitse itse tietää kaikista rahoitusvaihtoehdoista. Siihenkin saa apua. Bankify on saanut sparrausta rahoitusasiantuntijoilta.

Ymmärrystä talouden päälle

Mihin startupin rahat sitten menevät?

Jotta yhtiö voi kehittää teknologiaa, se tarvitsee koodareita. Rahaa menee siis ennen kaikkea palkkakuluihin ja tuotekehitykseen.

Ja jotta rahat riittäisivät, menoja on seurattava Tarakkamäen mukaan vähintään viikkotasolla, mielellään päivittäin. Hän suosittelee ammattimaista tilitoimistoa, jolla on käytössä digitaaliset työkalut.

– Koska pahinta on, jos yritys menettää oman pääomansa ja joudut kertomaan sijoittajalle, että rahat ovat loppu ja asiakkaalle, että tuote ei valmistukaan, Tarakkamäki sanoo.

Mukaan kannattaa ottaa joku, joka ymmärtää talouden päälle – ettei käy niin, että kaikki raha palaa markkinointiin eikä riitäkään esimerkiksi palkkoihin. Tarakkamäki tietää, että tällaistakin on tapahtunut.

Hän muistuttaa, että yrityksen pitää olla koko ajan kartalla siitä, mikä sen burn rate on eli kuinka kauan rahat riittävät. Sitä ajanjaksoa pitäisi pystyä pidentämään kaikin tavoin.

Yhtiön kassavarojen täytyy riittää siihen, että tuotekehitys pääsee syklin yli ja että ensimmäiset maksavat asiakkaat löytyvät.

– Siksi startupilla on suositeltavaa olla jopa vuoden sotakassa ja mielellään enemmänkin, jos se on tuotekehitysvaiheessa, Tarakkamäki sanoo.

Fakta

Näin startup pääsee alkuun

Rahoitusta saadakseen yrityksellä pitää olla hyvä liiketoimintasuunnitelma. Sen täytyy pystyä kertomaan vakuuttavasti, mitä se tavoittelee ja mikä on se ongelma markkinoilla, jonka yrityksen tuote aikoo ratkaista.

Nämä pitää olla kunnossa, jotta esimerkiksi valtion innovaatiorahoittaja Business Finland (entinen Tekes ja Finpro) voi myöntää rahoitusta. Se on taho, jolta useimmat suomalaiset startupit aloittavat rahoituksen keräämisen.

Business Finland edellyttää lisäksi, että yrityksellä on joku toinenkin rahoittaja. Usein perustajat ovat panneet startupiin omia rahojaan tai saaneet rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta verkostojensa kautta. Verkostoja voi rakentaa esimerkiksi oman kaupungin teknologiakeskuksissa ja yrityskiihdyttämöissä tai osallistumalla tapahtumiin, kuten Slushiin.

Kansainvälistyvän kasvuyrityksen ensimmäinen rahoitus Business Finlandilta on tyypillisesti noin 50 000 euroa. Yrityksellä oletetaan olevan sen lisäksi muuta oman pääoman ehtoista rahoitusta vähintään 30 000 euroa.

Alkuvaiheen rahoituksen tarkoituksena on auttaa yritystä näyttämään, että sen tuotteelle on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla ja että yrityksen ratkaisu, liiketoimintamalli ja tiimi mahdollistavat kasvun.

Kun liiketoiminta kasvaa, rahoittajiksi voi saada pääomasijoittajia tai bisnesenkeleitä, jotka tuovat mukanaan muutakin kuin rahaa.

Suomessa on hyvin tarjolla alkuvaiheen pääomarahoitusta hyville startupeille. Lupaavia kohteita etsii myös iso joukko ulkomaisia pääomasijoittajia.

Vinkkejä varten on haastateltu Business Finlandin Startup & Fast Growth -yksikön johtajaa Eeva Salmista.

Yrittäjä teki ensin yli miljoonan investoinnin, ja heti perään 2,3 miljoonaa lisää: ”Karkasi vähän käsistä”

Entinen liikunnanopettaja suunnittelee Lappiin jo lähemmäs kymmenen miljoonan euron hanketta.

Rahoitus on monelle yritykselle elämän ja kuoleman kysymys: Tässä vaihtoehdot

Yritysten ulkopuolinen rahoitus kulkee perinteistä polkua, jossa pankki on yhä suosituin vaihtoehto.

Kiinnostaako pääomasijoittaja? Tällainen on sijoituksen polku

Pääomasijoituksen polku rakentuu karkeasti neljästä osasta. Tavoitteena on aina exit.

Kova kasvu vaatii rahaa – Milloin pääomasijoittaja on hyvä vaihtoehto?

Pääomasijoittaja edellyttää yrittäjältä näyttöjä. Rahan lisäksi sijoittaja tuo yritykseen osaamista.

Firma pystyyn lukiossa – nyt tavoitteena on jo miljoonan liikevaihto

Vuonna 2017 perustetun Verticsin perustajat tietävät, että nopea kasvu vaatii onnistuneita rekrytointeja ja vakaan rahoitusmallin.

Kahden miljoonan tuotekehitys – mistä yritys löytää sellaiset rahat?

Paikanninlaitetta kehittävällä Emergencellä on paineet onnistua tuotekehityksessä. Sijoittajat ovat mukana isolla riskillä.

Rahoituslaskelma paljastaa paljonko tarvitset euroja

Rahoituslaskelmasta on apua yrittäjälle itselleen, mutta sitä tarvitaan erityisesti ulkopuolista rahoitusta haettaessa.

Kissakahvila herätti idean – toteutus vaati luovan ratkaisun

Terhi Kankaan ja Anna Aallon Merkityskirjat yhdistää hyväntekeväisyyden ja bisneksen. Tuloksena on lastenkirjoja.

Mikä saa yritykset hakemaan kasvua? ”Raha ei ole se juttu”

Kasvua mitataan yleensä numeroin mutta se on yrittäjille myös omien rajojen kokeilemista.

Lataa lisää