Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Talous

Mistä kannattavuus syntyy? Lisäarvo taklaa hintakilpailua
Sihy Oy:n hallituksen puheenjohtaja Henri Hyvärinen (vas.) ja toimitusjohtaja Jarno Soinila uskovat liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen. ”Yritämme pysyä muutaman askeleen kilpailijoiden edellä”, Hyvärinen sanoo. Kuva: Suvi Elo

Mistä kannattavuus syntyy? Lisäarvo taklaa hintakilpailua

Tilauskonepaja Sihy kohensi tuotantonsa tehokkuutta kymmenillä prosenteilla. Samalla palveluvalmius parani.

|

Kannattavuus on pitkällä tähtäimellä yritystoiminnan tärkeimpiä tavoitteita.
Kannattavuutta voi mitata usealla tapaa, mutta yleisin mittari on sijoitetun pääoman tuotto. Yrityksen kannattavuutta pidetään erinomaisena, kun pääoman tuottoprosentti on yli 15.

Kannattavuutta voi mitata myös esimerkiksi yrityksen kyvyllä tuottaa lisäarvoa. Teollisuusputkistoja ja -rakenteita valmistavassa Sihyssä asiaa on lähdetty miettimään nimenomaan asiakkaille tarjotun lisäarvon kautta.

– Asiakkaan kokema palvelu ja arvo määrittävät sen, mitä he ovat valmiita maksamaan, korostaa Sihyn toimitusjohtaja Jarno Soinila.

Hänen mielestään kannattavuus on yksinkertaista matematiikkaa: asiakkaan kokema arvo vähennettynä yrityksen kustannuksilla.

– Kun keskittyy arvoon, sillä on suurempi vaikutus kuin juustohöylämäisillä kustannusten leikkauksilla, Soinila sanoo.

Myös kustannukset tärkeä osa yhtälöä. Soinilan kokemuksen mukaan merkittävimmät ja kestävimmät säästöt syntyvät tekemistä järkeistämällä.

Sihyn hallituksen puheenjohtaja Henri Hyvärinen huomauttaa, että lisäarvon tarjoaminen vähentää painetta kilpailla hinnalla. Yrityksen kilpailijat ovat halvempien työvoimakustannusten maissa Puolassa ja Baltiassa.

Parempaa palvelua

Sihyssä ryhdyttiin miettimään muutama vuosi sitten, miten toimintaa saataisiin tehostettua. Naantalilaisen tilauskonepajan yksi isoimmista haasteista on kysynnän suuret vaihtelut.

– Välillä on hirveä volyymi, sitten taas pitää vetäytyä hetkeksi aikaa kuoreen. Aina ei ole pystytty vastaamaan kysyntään, Hyvärinen kuvailee.

Parempaa tehokkuutta ja kilpailukykyä lähdettiin hakemaan digitaalisuuden avulla. Yritykselle rakennettiin talon sisällä oma tuotannonohjausjärjestelmä.

– Ohjelmiston avulla pystymme hyödyntämään massatuotannon menetelmiä uniikkien kappaleiden valmistuksessa. Sen ansiosta olemme saavuttaneet 25–30 prosentin tehokkuushyppäyksen tuotannossa, Soinila kertoo.

Koneiden ja laitteiden käyttöaste on noussut. Myös yrityksen kannattavuus on parantunut, kun kustannukset ovat laskeneet.

Muita hyötyjä ovat Soinilan mukaan kilpailukykyisenä pysyneet hinnat sekä parempi toimituskyky, jolloin kuormahuippuinakaan ei tarvitse myydä ei oota.

Hyvärinen nostaa esiin muutenkin paremman palvelun.

– Pystymme esimerkiksi seuraamaan reaaliajassa, missä vaiheessa tilaukset menevät meidän tuotannossa.

Digiaskelten hyödyt näkyvät tuotannon lisäksi toimiston puolella tilausten vastaanotossa ja työn suunnittelussa. Työpanosta on voitu siirtää toiminnan kehittämiseen ja laadunvarmistukseen.

Telakka tärkeä asiakas

Soinilan mukaan kilpailukyvyn parantaminen on auttanut Sihyä kasvattamaan markkinaosuutta esivalmisteputkimarkkinoilla.

Yritys on tehnyt viime vuosina myös rohkeasti laiteinvestointeja. Niihin on mennyt kolmen vuoden aikana noin miljoona euroa.

Konepajalla on useita kymmeniä asiakkaita, joista seitsemän on liikevaihdollisesti merkittävimpiä. Yrityksen liikevaihdosta noin kaksi kolmasosaa tulee laivateollisuudesta ja kolmasosa muusta teollisuudesta.

Esimerkiksi Turun telakka on Sihyn pitkäaikainen asiakas, ja Meyerin omistajaksi tulo on ollut pelkästään positiivinen asia.

– Moni merkittävistä asiakkaistamme on sidoksissa telakkaan ja siellä rakennettaviin laivoihin. Uutisissa hehkutettu telakan tilauskanta näkyy kuitenkin meidän markkinoilla kysynnän lisääntymisenä vasta parin vuoden viiveellä, Soinila kertoo.

Vientiponnistelut alussa

Konepajan liikevaihto vaihtelee suuresti vuosittain. Viime tilikaudella se oli 8,6 miljoonaa, vuotta aiemmin 4,3 miljoonaa ja sitä ennen 6,2 miljoonaa euroa.

Hyvärisen mukaan nyt elokuun lopussa päättyvällä tilikaudella liikevaihto laskee taas hieman vuodentakaisesta meriteollisuuden rakenteellisten muutosten vuoksi.

Seuraava iso askel on liiketoiminnan kansainvälistäminen ja viennin kasvattaminen. Elokuussa Sihyltä lähti ensimmäinen iso toimitus Saksaan.

– Meriteollisuuden positiiviset näkymät, vientiponnistelut ja uusasiakashankinta luovat uskoa kasvuun, ja tähtäämme ensi vuonna yli 10 miljoonan euron liikevaihtoon, Hyvärinen kertoo.

Soinilan mielestä tuloksen tekeminen vaatii jatkuvaa hereillä olemista asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen, tuotantokustannusten seurannan ja tehokkuuden parantamisen osalta.

Hän pitää tätä johtamiskysymyksenä: henkilökunnasta on saatava irti maksimituotos ilman, että sitä kuitenkaan revitään kenenkään selkänahasta.

Sihyssä työskentelee 18 ihmistä ja kumppaniensa kautta yritys työllistää kaikkiaan noin 30–50 henkilöä.

– Yrityksemme ei ehkä vastaa perinteistä mielikuvaa konepajasta, jossa management by perkele on vallitseva käytäntö. Sen sijaan uskomme rakentavaan yhteistyöhön ja matalaan hierarkiaan. Hyvät osaajat tulevat mielellään tänne hommiin, kun töitä on tarjolla, Soinila sanoo.

Fakta

3 x Parempaa kannattavuutta

Keskity arvon tuottamiseen. Sihyn Jarno Soinilan ja Henri Hyvärisen kokemuksen mukaan lisäarvon tuottaminen asiakkaalle on paras tapa kannattavuuden parantamiseen. Paremmalla palvelulla asiakasta voi auttaa säästämään kokonaiskustannuksista. Silloin tuotteen hinta ei välttämättä ole yhtä ratkaiseva tekijä.

Hanki luottamus. Sihyssä on tehty kovasti töitä asiakkaiden luottamuksen saamiseksi ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomiseksi. Kun tilaukset hoidetaan hyvin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, uskaltavat uudemmatkin asiakkaat tilata pikkuhiljaa isompia eriä.

Tehosta toimintaa. Liiketoiminnan kehittäminen kannattaa aina. Sihyssä tehokkuutta on parannettu ennemmin uudistamalla kuin kustannusleikkauksilla. Asiakkaat arvostavat varmempaa toimituskykyä ja parempaa reagointia ruuhkahuippuina.

Yrityksen tilinpäätös edessä – miten tulokseen voi vaikuttaa?

Yrityksen tilinpäätös pitää laatia niin, että se antaa liiketoiminnasta todenmukaisen kuvan.

Startup-konkari Jussi Muurikaisen oppi: Uskon pitää riittää takaiskujen yli

Fintech-yritys Balancionin tarinan päätös oli perustajalle pettymys. Käteen jäi kuitenkin paljon arvokkaita oppeja.

Maksuehdolla on väliä: Yli 30 päivää vaatii jo toimenpiteitä

Tarpeisiin sopiva maksuehto on yrityksen elinehto, yritysneuvoja Teemu Vähätalo muistuttaa.

4 kysymystä luottotappioista ja kuinka välttää ne

Jo yksi suuri luottotappio heikentää yrityksen kannattavuutta. Huolehdi laskutuksesta ja saatavien perinnästä.

Mutulla johtaminen voi käydä kalliiksi

Moni yritys kipuilee kassan kanssa. Hyvä suunnittelu auttaa pitämään riskit kurissa, kirjoittaa Aldian Tiina Raatikainen.

Mentori auttoi yritykseni oikeille raiteille

Olen oppinut hyväksymään oman rajallisuuteni. Kaikkea ei tarvitse osata itse, kirjoittaa Naantalin Kuntokeskuksen Sanna Pennanen.

Ismo Eerola on kokenut kaksi konkurssia ja odottaa kolmatta: ”Ei ole kuin paremman toivo”

Yrittäjä on oppinut vaikean kautta sen, että kun yritys on menossa nurin, sille on turha antaa enää tekohengitystä.

Muutkin mokaa – ja se on harvoin kohtalokasta

Kaikki ei mene aina putkeen, mutta sen takia on turha valvoa öitä, kirjoittaa Maskun Talotekniikkatiimin Mika Nikula.

Kuinka oppisimme pyytämään työstämme riittävän korvauksen?

Kannattavuus on jokapäiväinen haaste, kirjoittaa Mäkelän Sähkön toimitusjohtaja Sami Lari.

Lataa lisää