Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Talous

Olli-Heikki Kyllönen

Pienet yritykset joutuvat yhä suurten pankeiksi

EU:n pyrkimys lyhyempiin maksuaikoihin on johtanut Suomessa hölmöön kehitykseen, kirjoittaa STUL ry:n Olli-Heikki Kyllönen.

|

Maksuaikojen pituus nousee keskusteluun säännöllisin väliajoin. Pitkittyvät maksuajat ovat yhä suuri taakka monille pienille ja keskisuurille yrityksille.
Kaksi kolmesta pk-yrityksestä on hyväksynyt pidempiä maksuaikoja kuin mihin ne olisivat olleet valmiita, ilmeni perintätoimisto Intrum Justitian keväällä julkaistusta maksutaparaportista. Enemmistöllä pöydän toisella puolella istui näissä tilanteissa suuri yritys.

Tyypillinen ongelma ovat isot huoltoa ja kunnossapitoa ostavat teollisuuslaitokset. Urakoitsijoille tarjotaan ota tai jätä -sanelulla kolmen–neljän kuukauden maksuaikoja. Tämän lisäksi erilaisin verukkein viivytellään laskujen hyväksyntää, jolloin todellinen maksuaika on vieläkin pidempi.

Lakimuutos lyhensi yritysten väliset maksuajat enintään 30 päivään aiemmasta 60 päivästä puolitoista vuotta sitten. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin maksuaikadirektiivi. Tolkuttoman pitkät maksuajat ovat olleet iso ongelma varsinkin Etelä-Euroopassa.

Halutessaan yritykset voivat edelleen sopia pidemmistä maksuajoista. Vaikka niiden siis pitäisi periaatteessa perustua keskinäiseen sopimukseen, suurilla yrityksillä on niin vahva neuvotteluasema, että käytännössä ne voivat sanella ehdot pk-yrityksille. Osapuolten koko- ja vahvuuserosta johtuen monesti lähestytään jo kohtuuttomien sopimusehtojen rajaa.

Suomessa uudistus on vienyt tilannetta hölmöön suuntaan. Meillä on ollut perinteisesti lyhyet maksuajat. Muutos on johtanut siihen, että niitä on lähdetty nyt myös kasvattamaan, vastoin uudistuksen tarkoitusta. Valitettavasti säädetyistä maksimeista tulee helposti samalla käytännön minimejä.

Kaiken kaikkiaan on hölmöä, että yrittäjät ja isot johtajat käyttävät hirveästi aikaa maksuajoista kinaamiseen. Eikö olisi parempi keskittyä olennaiseen eli tuotteeseen ja toiminnan kehittämiseen? Vakiintuneet maksuajat säästäisivät kaikkien aikaa ja energiaa.

Pienellä toimijalla ei oikein ole konsteja ylivoimaista vastustajaa vastaan. Toisaalta on vaikea uskoa, että isot yritykset muuttaisivat käytäntöjään vain hyväntahtoisuuteen vetoamalla.

Nykylain puitteissa asiaan on käytännössä mahdotonta puuttua. EU:n direktiivi antaisi mahdollisuuden säätää maksuehdoista tiukemmin kuin Suomessa on tehty. Lainsäädännön tiukentaminen on ainoa todellinen keino päästää pk-yrittäjät pinteestä.

Kirjoittaja on Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton (STUL) toimitusjohtaja.