Talous

Raatteen tie johdatti rakennusyrittäjän matkailun pariin
Reima Haapoja on Kauhavalta kotoisin, mutta eri sukuhaaraa kuin 1800-luvun pelätty puukkojunkkari Matti Haapoja.

Raatteen tie johdatti rakennusyrittäjän matkailun pariin

Reima Haapoja muutti Kainuuseen ja vaihtoi yrittäjänä uudelle alalle. Vuodessa hän luonut Raatteen tielle yrittäjien verkoston, jossa kaikki voittavat.

|

Maalisuti heiluu, kun Reima Haapoja pintakäsittelee kranaattilaatikkoa Raatteen Portissa Suomussalmella. Laatikko on uustuotantoa ja sen vuoksi myytävänä, samoin kuin Raatteentien t-paidat ja limsa, jota tehdään erikoistilauksesta pienessä panimossa Kokemäellä.

Tulossa on bussilastillinen reserviläisiä katsomaan Raatteen tietä, missä suomalaiset ottivat erävoiton ylivoimaisesta vastustajasta talvisodan pakkasilla 1940.

Kauhavalaiselle Haapojalle kesä 2019 on ensimmäinen matkailuyrittäjänä Raatteen Portissa. 30 vuoden kokemus yrittäjänä on opettanut verkostoitumaan, joten myös Kainuussa hän on pikavauhtia tutustunut muihin yrittäjiin.

– Olen oppinut, älä tee sitä, mitä toinen jo tekee. Ryhdy mieluummin yhteistyöhön ja ota samalla pieni siivu välistä, pohtii Haapoja.

Niinpä Raatteen Portissa ei ole anniskeluoikeuksia, mutta Marskin ryypyt ovat mahdollisia Suomussalmen Seurahuoneella kuunnellen samalla luentoa Raatteen tien taistelusta. Ja kun Raatteen Portin majatalossa, Karhun Pesässä, majoituskapasiteetti loppuu, yöpyminen järjestyy muualla.

Oikeitakin karhuja pääsee väijymään kameran kanssa, kun niin sovitaan.

Jatkosodan kautta talvisotaan

Haapoja mieltyi Kainuun maisemiin viitisen vuotta sitten ja päätti ostaa pienen maatilan kesäpaikaksi Suomussalmelta.

Miehen ylimääräiset säästöt olivat 1980-luvulta saakka huvenneet intohimoiseen harrastukseen, toisen maailmansodan aikaisen sotamateriaalin keräämiseen. Hän teki niistä muutama vuosi sitten näyttelyn Suomussalmelle lähelle Venäjän rajaa.

– Kolme kesää ehdin pitää jatkosotanäyttelyä. Se oli ihan luontevaa, sillä taisteltiinhan täällä talvisodan jälkeenkin.

Syksyllä 2018 hän kuuli, että Suomussalmelle 1990-luvulla rakennettu Raatteen Portin museo saattaisi olla uutta vetäjää vailla. Haapoja marssi kunnanisien pakeille.

Muutaman kuukauden neuvottelujen jälkeen rakennusalan yrittäjä vaihtoi matkailualalle 57 vuoden iässä.

Kuka Reima Haapoja
Ikä: 57
Kotipaikka: Suomussalmi
Tavoite yrittäjänä: Päästä eläkkeelle terveenä.

Yritys: Raatteen Portti
Toimiala: Matkailu (majoitus, kahvila, museo)
Liikevaihto: 232 000 euroa (2017)
Henkilöstö: 7–8 kausityöntekijää

Hän pohtii, että matkailu ei välttämättä ole helpompi ala kuin rakentaminen.

– Tärkeintä, että työ ja aihepiiri kiinnostavat. Muuten ei tule mitään.

Omaisuus kiinni museossa

Haapoja laittoi omaisuutensa kiinni hankkeeseen – sanojensa mukaan kuusinumeroisen luvun.

– Kaksi viikkoa laskeskelimme asiantuntijan kanssa kannattavuusprosentteja. Tavoitteeksi otin maltillisen, 200 000–250 000 euron liikevaihdon ja 20 prosentin käyttökatteen.

Hän arveli, että museon hankkeilla oli erittäin hyvät mahdollisuudet päästä osallisiksi sekä kansallista avustuksista että EU-tukirahoista.

– Työvoiman palkkaustakin tuetaan täällä Kainuussa mukavasti.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tukien varaan ei yrittämistä voi perustaa.

Uudella ilmeellä kauteen

Edellinen yrittäjä oli luonut perustan toiminnalle, ja sitä on nyt monipuolistettu.

Haapojan oma jatkosotanäyttely on siirtynyt Raatteen Portin museoon. Pihalla on sotilastelttaa pystyssä, ja ulkona voi syödä Raatteen rokkaa. Aitoja, neuvostoliittolaisten kaivamia kuoppia on ennallistettu.

Ulos on tullut ihmisten ihmeteltäviksi myös uutta materiaalia, kuten kuorma-autoa ja niiden osia. Heinäkuussa saadaan näytille Kiantajärveen uponneen tiedustelukoneen kunnostettu tähtimoottori.

Haapojalle näyttelyn rakkain esine on hänen isänsä hopeinen tikari. Tämä soti itsekin Raatteen tiellä ja takavarikoi teräaseen venäläiseltä, joka puolestaan oli ottanut sen sotasaaliiksi hieman aiemmin Puolan-sotareissulta.

Osa esillä olevista aseista on löytynyt lähistöltä, kuten Simonov-automaattikivääri järvenpohjasta. Osa esineistä on lahjoituksia, osa ostettuja.

Takaisin siis on palannut vain murto-osa, sillä suomalaiset kuljettivat täältä sotasaalista pois 48 junanvaunullista – eikä lastissa olleet vielä edes ajoneuvot ja panssarit.

Talvisodan monumentin jokainen kivi symbolisoi Raatteen tien taisteluissa kuollutta sotilasta.

Bussi tuo tullessaan tonnin kassaan

Toimiessaan rakennusalan yrittäjänä Haapojalla hallinnoi parhaimmillaan 30:tä henkeä. Nyt palkollisia on 7–8 kausityöntekijää.

Hyvä henki pysyy, kun tehdään mitä sovitaan ja keksitään joskus jotain ekstraa.

Liiketulos on tehtävä kesä–heinäkuussa, sitten hiljenee. Lopullisesti museo sulkee ovensa lokakuun lopulla.

– Kun linja-auto tulee pihaan, tonni voi hyvinkin kilahtaa kassaan, hän toivoo.

Museo ja Hossan kansallispuisto ovat Suomussalmen ykköskohteet, joten markkinointi saa kunnalta taustatukea. Markkinointi hoituu omilla nettisivuilla ja Facebookissa sekä lehtimainonnalla ja Raatteen Portin osastolla matkamessuilla.

Useimmat ulkomaalaiset tulevat Ruotsista ja Saksasta. Sen sijaan venäläisiä on vähän. Ehkäpä kansakunnan kollektiivisessa muistissa jokin varoittaa menemästä paikkaan, missä voi jäädä mottiin.

Fakta

Reima Haapojan kolme oppia yrittäjyydestä

Täsmällisyys. Tee kaikki yrityksesi asiat ajallaan ja sovitun mukaisesti.

Nöyryys. Ota selvää asioista, älä luule tietäväsi.

Rehellisyys. Ole rehellinen itseäsi, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita kohtaan.

Pariskunta pelasti pikkukylän huoltamon – markkinarako löytyi pienkoneista

Kolmekymppisten Miia ja Joni Behmin huoltoasema on kodinomainen kohtaamispaikka, jossa yksinäinen löytää juttukaverin ja mökkiläinen tapaa paikallisia.

Nollasta liikkeelle vai yrityskauppa? Pinja Nahkala valitsi jälkimmäisen

Yhä useampi yrittäjäksi ryhtyvä hyppää suoraan liikkuvaan junaan eli ostaa yrityksen.

Yrityksen ostaminen on vasta ensiaskel – Haltuunotto ratkaisee kaiken

Haltuunotossa tärkeintä on sitouttaa asiakkaat ja henkilökunta nopeasti.

Mietitkö ostoa tai myyntiä? Tältä näyttää yrityskaupan polku

Yrityskaupan polku noudattaa samaa kaavaa, olitpa sitten ostaja tai myyjä. Tärkeintä on varata riittävästi aikaa.

Yrityksen myynti vaatii paljon pohjatyötä: Tee nämä toimenpiteet

Yrityksen myyntiä helpottaa, jos yritys on jatkuvasti myyntikunnossa.

Omistajan vahva tahto toteutui Kultakeskuksessa: Työntekijät ryhtyivät yrityksen jatkajaksi

Hämeenlinnalaisen Kultakeskuksen nykyiset omistajat ovat karsineet rönsyjä ja hakeneet kasvua yrityskaupalla.

Unelma omasta yrityksestä toteutui: Pariskunta osti hotellin ja uudisti sen lattiasta kattoon

Hotelli Gustavelundia jo vuosia johtanut Antti Ropponen ryhtyi yrittäjäksi vaimonsa kanssa. Riskin otto on tuottanut tulosta.

Tiedätkö yrityksesi myyntikunnon? Korjaa rönsyt ajoissa

Yrityksen luvuista, osaamisesta ja ilmeestä on syytä huolehtia jo ennen kuin edes suunnittelee yrityksen myyntiä.

Yrityskaupan kultainen sääntö: Kerro kaikille, mitä muutos tarkoittaa

Uusi yritys otetaan haltuun avoimella viestinnällä ja henkilöstöä kuunnellen, tietää Martinexin toimitusjohtaja Riia Sandström.

Lataa lisää