Talous

Yksinkertainen tapa tuo heti rahaa viivan alle

Yksinkertainen tapa tuo heti rahaa viivan alle

Yritysten pitää ohjata toimintaansa tarkemmin tiedon avulla.

|

Yrittäjät pystyvät oikeasti petraamaan omistamiensa yritysten tunnuslukuja. Näin uskoo kokenut tilitoimistoyrittäjä ja yrittäjiä kouluttava Leena Rekola-Nieminen.

Entinen Taloushallintoliiton puheenjohtaja haluaa kääntää yritysten katseet ensimmäisenä kulurakenteeseen. Rekola-Niemisen mukaan turhien kulujen leikkaaminen on paljon tehokkaampaa kuin myynnin lisääminen.

– Etenkin vanhoissa yrityksissä on syntynyt kuluja ja rasitteita, jotka pitäisi ehdottomasti siivota. Kulujen arviointia täytyy tehdä säännöllisesti, Rekola-Nieminen sanoo.

Esimerkkeinä turhista kuluista hän nostaa tarpeettomiksi käyneet liittymät, ylisuuret varastot tai päällekkäiset hankinnat. Hankintojen järkeistämisessä auttaa myös suunnittelu. On turha maksaa tuhansia euroja kalusteista, joiden arvo on käytännössä nolla. Lisäksi it-hankinnat ja erilaiset lisenssit maksavat yrityksille paljon.

– Hankinnat olisi hyvä keskittää yhdelle henkilölle, jos mahdollista.

Yksinyrittäjillä kulurakenne on täysin erilainen työllistäviin yrityksiin verrattuna. Ongelmia varsinkin toiminimiyrittäjillä aiheuttaa rahojen sekakäyttö.

– Omaa yksityiskäyttöä rahoitetaan helposti yrityksen puolelta, Rekola-Nieminen vahvistaa.

Hän on törmännyt tilanteisiin, jossa yrityksen kuluihin yritetään tunkea lapsille hankittuja toppavaatteita ja perhejuhlien kuluja edustuskuluina.

Ohjaa tiedolla

Suomessa perustetaan vuosittain noin 30 000 uutta yritystä. Se on vajaat kymmenen prosenttia koko yrityskannasta.

Taloushallinnon asiantuntija antaakin uusille yrittäjille neuvon:

– Aloittava yrittäjä on loistavassa tilanteessa, sillä hän on vasta luomassa omaa toimintatapaansa. Alkuperäisiä suunnitelmia kannattaa noudattaa ja päivittää ne määräajoin, Rekola-Nieminen kertoo.

Suunnitelmilla hän viittaa nimenomaan kulujen seuraamiseen ja tunnuslukujen hyödyntämiseen yrityksen kehittämisessä.

Kirjanpitäjän ja yrittäjän välinen yhteistyö on avainasemassa. Kuukausiraportteihin on syytä kiinnittää huomiota ja niitä pitää osata lukea.

Myyntikate on hyvä mittari. Se tosin edellyttää, että kirjanpito tehdään oikealla tasolla. Tuodaan mukaan esimerkiksi varaston kuukausivaihtelut ja sosiaalikulujen jaksotukset. Toinen mittari on liikevoitto putsattuna poistoilla. Ja jos niissä on pieniäkin muutoksia huonompaan suuntaan, niin hälytyskellojen pitäisi soida, Rekola-Nieminen listaa.

Hän kertoo esimerkin kolmannen polven yrittäjästä, joka havaitsi vasta tuloslaskelman koulutuksessa jatkuvien alennusten vaikutuksen liiketoimintaan.

– Alennukset putsasivat sata prosenttia voitoista. Sen jälkeen käytäntö muuttui. Toinen yrittäjä kertoi, että hänen on pakko saada talousasiat kuntoon. Yrityksen liikevaihto on nyt kaksi miljoonaa ja ensi vuonna neljä miljoonaa euroa.

Tärkeät tunnusluvut vaihtelevat toimialoittain. Niitä pitäisi verrata oman yrityksen aiempiin lukuihin sekä saman toimialan yrityksiin.

Esimerkiksi tukkukauppaa harjoittavan yrityksen on hyvä seurata varaston kiertoa, myyntisaamisia ja ostovelkoja. Ravintola-alalla taas palkkakustannuksia voi verrata aukiolotunteihin ja myyntiin. Rakennusalalla vaikuttavat materiaalikustannukset ja kuljetusalalla ajokilometrit suhteessa kustannuksiin.

– Laskelmia kannattaa käydä läpi kirjanpitäjän kanssa. Pitkä ja eksoottinen listaus on ihan turha, pitää keskittyä olennaiseen, Rekola-Nieminen sanoo.

 

Fakta

Fakta: Ohjaatko tiedolla?

Kulut: Koska olet viimeksi käynyt yrityksen kulurakenteen läpi? Löytyykö kuluista siivottavaa? Tarvitseeko kaikkea omistaa vai löytyykö muita vaihtoehtoja?

Tunnusluvut: Seuraatko säännöllisesti oman liiketoimintasi ja toimialan tunnuslukuja? Onko kirjanpito jatkuvasti ajantasalla?

Mittaristo: Onko sinulla joku mittari, jolla pystyt arvioimaan liiketoiminnan kehitystä?

Kassa: Laskutatko säännöllisesti? Mikä on todellinen aika ennen kuin rahat ovat tilillä? Milloin kulut syntyvät suhteessa myyntiin? Minkälainen puskuri yrityksellä on kassassa?

Hinnoittelu: Miten olet hinnoitellut tuotteen tai palvelun? Onko kaikki kulut laskettu hinnoittelussa mukaan, esimerkiksi kiinteät kulut?

Liikevaihdon yläpuoliset vaikutukset: Kuukausiraportitkaan eivät välttämättä kerro liiketoiminnan tulevaa kehitystä. Seuraatko liikevaihdon yläpuolella olevia muuttujia, kuten myyntiaktiivisuutta?