Verotus

Kuusi kysymystä arvonlisäverosta – ota faktat haltuun

Kuusi kysymystä arvonlisäverosta – ota faktat haltuun

Arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua heti, jos uskoo tilikauden liikevaihdon kohoavan yli 10 000 euron rajan.

| |

Arvonlisävero eli alv tulee uudelle yrittäjälle vastaan jo yritystä perustettaessa. Alv-velvollisten rekisteriin ilmoittautumisesta kysytään heti yrityksen perustamisilmoituksessa.

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä lisää tuotteiden tai palvelujen myyntihintaan. Vero on välillinen eli sen maksaa aina ostaja. Yritys tilittää arvonlisäveron eteenpäin verottajalle.

Uuden yrittäjän kannattaa olla erityisen tarkka sen suhteen, onko ylipäänsä arvonlisäverovelvollinen ja mikä oma alv-kanta on, neuvoo Taloushallinnon asiantuntijaorganisaatio Oy Tuokko Ltd:n veroasiantuntija Leena Juusela.

Milloin yritys on arvonlisäverovelvollinen?

Arvonlisäverorekisteriin pitää ilmoittautua, jos tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Liikevaihto tarkoittaa yhteenlaskettua myyntiä ilman arvonlisäveron osuutta.

Pienimuotoisessa ja sivutoimisessa liiketoiminnassa alv-raja ei välttämättä tule täyteen. Alv-rekisteriin kuulumaton yritys ei sisällytä arvonlisäveron osuutta myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintaan.

Liikevaihdon suuruus on syytä arvioida heti mahdollisimman realistisesti. Jos 10 000 euron raja ylittyykin vuoden aikana, veron joutuu maksamaan takautuvasti koko tilikauden myynnistä.

Alv-rekisteriin voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Leena Juuselan mielestä se kannattaa, jos omat asiakkaat ovat arvonlisäverollisia yrityksiä. Silloin saa hyödynnettyä alv-vähennykset omista hankinnoista. Lue niistä tarkemmin alempana.

Laissa on määritelty erikseen toimintaa, jonka myynti on arvonlisäverotonta. Sitä ovat muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ja sosiaalihuolto. Mikäli yritys myy vain näitä, se ei voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi edes vapaaehtoisesti.

Arvonlisävero koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka ostavat tavaraa EU:n ulkopuolelta tai tekevät tavara- tai palveluostoja toisesta EU-maasta.

Paljonko arvonlisäveroa maksetaan?

Arvonlisäprosentti riippuu siitä, mitä yritys tai yrittäjä myy.

Liikuntapalvelujen osalta kannattaa tarkistaa kuitenkin Verohallinnon ohje liikuntapalvelujen arvonlisäverokannoista. Alennettua 10 prosentin verokantaa sovelletaan vain palveluihin, joilla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Esimerkiksi liikunta- ja urheilulajien opettamiseen sovelletaan yleistä 24 prosentin verokantaa.

Kun myyjän oma toiminta kuuluu nollaverokantaan, se voi vähentää siihen verokantaan kuuluvien hyödykkeiden valmistukseen tai hankintaan liittyvien kustannusten sisältämät arvonlisäverot. Myyjän oma myynti ei kuitenkaan ole arvonlisäverollista. Sama koskee tavara- ja palvelumyyntiä toisiin EU-maihin.

Yrityksellä voi olla sekä arvonlisäverollista että -verotonta toimintaa. Esimerkiksi hierontayrityksen tarjoama urheiluhieronta lasketaan terveyspalveluksi eli se on vapautettu alv:sta silloin, kun kysymyksessä on koulutettu hieroja. Jos yrityksellä on myös tuotemyyntiä, sen verokanta on 24 prosenttia.

Miten arvonlisäveron määrä lasketaan?

Arvonlisävero lasketaan myydyn tavaran tai palvelun verottomasta hinnasta. Siihen sisältyvät kaikki ostajalta veloitettavat hinnanlisät, kuten laskutuslisät, postituskulut ja kilometrikorvaukset.

Esimerkki: Yrittäjä myy verkkokauppansa kautta asiakkaalle housut ja paidan. Niiden veroton hinta on 100 euroa. Lisäksi myyjä veloittaa asiakkaalta viiden euron postituskulut. Veron peruste on tällöin 105 euroa, ja myyntiin sovelletaan yleistä 24 %:n verokantaa.

Tyypillinen laskuvirhe tapahtuu, kun arvonlisäveron määrä lasketaan myyntihinnasta. Jos halutaan saada selville arvonlisäveron osuus kokonaissummasta, laskukaava on:

Millaisia vähennyksiä arvonlisäverosta voi tehdä?

Alv-rekisteriin kuuluva yritys voi vähentää arvonlisäveron ostamansa palvelun tai tavaran hinnasta. Vähennyksen voi tehdä vain, jos hankinta on tehty arvonlisäverovelvollista liiketoimintaa varten. Ostosta pitää olla myyjän antama lasku tai tosite, josta käy selville hinnan sisältämä vero.

Arvonlisäveroa ei voi vähentää ostoista, jotka on tehty yrittäjän tai henkilökunnan omaan yksityiskäyttöön. Vähennystä ei voi myöskään tehdä esimerkiksi näistä:

  • asuntona tai vapaa-ajan viettopaikkana käytettävä kiinteistö ja siihen liittyvät kulut
  • asunnon ja työpaikan väliset matkakulut
  • edustustarkoitukseen hankitut tavarat tai palvelut
  • henkilöautot, moottoripyörät ja eräät muut kuljetusvälineet. Rajoitus ei kuitenkaan koske henkilöautoja, joka on hankittu vain yrityksen ajoihin.

Juusela kehottaa olemaan erityisen tarkka edustuskulujen kanssa. Verohallinnon mukaan vähennyskelvottomia edustuskuluja ja vähennyskelpoisia markkinointikuluja syntyy hyvin samankaltaisissa tilaisuuksissa.

Yrityksellä saattaa myös olla kuluja, joista osa on arvonlisäveron piirissä ja osa ei. Näin voi olla esimerkiksi hierontayrityksellä, jolla on myös tuotemyyntiä. Kulut täytyy silloin jakaa.

– Yleensä on helpointa jakaa ne suhteessa kunkin toiminnan liikevaihtoon. Jos eri toimintoja harjoitetaan erillisissä tiloissa, voidaan ainakin toimitilakulujen osalta käyttää jakoperusteena pinta-alaa, Juusela ohjeistaa.

Miten arvonlisävero tilitetään?

Arvonlisävero ilmoitetaan ja tilitetään Verohallinnolle aina verokuukautta toiseksi seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Esimerkiksi helmikuun arvonlisäverot maksetaan siis vasta huhtikuussa.

Vero maksetaan kuukausittain. Jos liiketoiminta on kuitenkin pientä, yritys voi halutessaan hakeutua pidemmän verokauden piiriin:

  • Enintään 30 000 euron liikevaihdolla arvonlisäverot voi ilmoittaa ja maksaa neljännesvuosittain tai vain kerran vuodessa.
  • Enintään 100 000 euron liikevaihdolla verot voi maksaa neljännesvuosittain.

Milloin arvonlisäveron alarajahuojennukseen voi saada?

Kun liiketoiminta on pientä. Alarajahuojennuksen voivat saada alv-rekisteriin kuuluvat yrittäjät ja yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Jos alv-rekisterissä olevan yrityksen liikevaihto on alle 10 000 euroa, huojennuksen määrä on maksettavan veron määrä. Arvonlisäveroa ei siis tarvitse maksaa, kunhan ilmoittaa alarajahuojennuksen verottajalle. Alarajahuojennus on kuitenkin verotettavaa tuloa tuloverotuksessa.

– Näitä tulee aika usein eteen, ettei alarajahuojennusta ole ymmärretty hakea. Se kannattaa muistaa pienessä toiminnassa, Juusela vinkkaa.

Fakta

Arvonlisävero kansainvälisessä kaupassa

Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten on syytä selvittää arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset tarkkaan – on sitten ostoja tai myyntiä.

Leena Juuselan mukaan pääperiaate on, että kulutusmaa verottaa. Poikkeuksia kuitenkin riittää. Arvonlisäverotukseen vaikuttavat muun muassa seuraavat lähtökohdat:

  • myykö yritys tavaroita vai palveluja
  • käykö se kauppaa EU:n sisällä vai sen ulkopuolelle
  • missä maassa kauppaa tehdään
  • ovatko asiakkaat kuluttajia vai toisia yrityksiä.

Apua voi kysyä verotuksen ammattilaisilta ja Verohallinnosta.

Yrittäjä, seuraa näitä tulevia veromuutoksia

Suurimpia muutoksia ovat yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero.

Verokeskustelu käy kuumana, tärkein jäänyt taustalle

Miksi kaikki yritykset eivät noudata sopimusehtoja ja maksa laskuja ajallaan? kysyy Paavo Syrjö.

Arvonlisävero on todellinen viidakko: Näin uudistus vaikuttaa

Maksuperusteinen arvonlisävero on jo käytössä, kun kirjanpitolaki muuttui. Uusi laki voi teilata toisen, jossa liikevaihtoraja on suurempi.