Verotus

Kohuttu investointivaraus: Verotuksen kokonaisuus unohtunut  

Kohuttu investointivaraus: Verotuksen kokonaisuus unohtunut  

Investointivaraus on käytännössä koroton veroluotto, joka ei hyödytä palvelualaa eikä aloittavia yrityksiä.

|

Kun vuoden 2017 talousarvion valmistelu alkaa 10. elokuuta, pöydällä on myös vanhan investointivarauksen palauttaminen. Investointivaraus oli Suomessa käytössä aiemmin 1990-alun alkupuolelle saakka.

Investointivarauksen avulla yritys voi varata haluamansa osan voitostaan tuleviin investointeihin. Varausta vastaavasta osasta voittoa ei tarvitse maksaa veroa sinä vuonna, kun voitto syntyy.

Verosäästö ei ole lopullinen

Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi arvioivat, että investointivarauksen vaikutus on lopulta vähäisempi kuin ensi kuulemalta vaikuttaa.

”Verosäästö ei ole lopullinen, vaan kyse on korottomasta veroluotosta”, muistuttaa Ojala.

Luoton pituus määräytyy sen mukaan, missä vaiheessa investointi pitää tehdä ja varaus tulouttaa.

Jos varaus on käytössä, investoinnin hankintamenosta ei voi tehdä verotuksessa poistoja.

”Investointivaraus on ennakollinen kulukirjaus kuten verovaraukset yleensä. Kulukirjausta seuraa myöhempi tulokirjaus. Hankintameno on varauksen osalta kirjattu kuluksi jo varauksen tekohetkellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että investointikohteen verotuksessa vähennyskelpoinen hankintameno pienenee varauksen määrällä”, Ojala tarkentaa.

Kokonaisuus unohtunut

Veli-Matti Aittoniemen mielestä investointivarausta ei pitäisi korostaa liikaa yksittäisenä keinona. Tärkeämpää olisi tarkastella yritysverotuksen kokonaisuutta.

”Emme ole kauheasti innostuneet asiasta. Kokonaisuus pitää olla selvillä ennen kuin investointivarauksen vaikutusta voidaan luotettavasti arvioida.”

”Sinänsä investointien verohelpotukset ovat kannatettava asia, mutta jos halutaan hyvä malli, se on valtiolle myös kallis. Kun valtion tilanne on kireä, verohyötyä tuskin annetaan helpotuksena yrityksille. Syntyvä vaje on rahoitettava muilla veroilla. Tästä syystä emme halua ottaa kantaa investointivaraukseen ennen kuin tiedämme mistä uudistus aiotaan rahoittaa.”

Mikä kannustaa?

Myös Markku Ojalan mielestä yritysverotusta pitäisi nyt malttaa tarkastella kokonaisuutena.

VATT laatii parhaillaan valtiovarainministeriön pyynnöstä selvitystä siitä, minkälaiset veromallit kannustaisivat yrityksiä investoimaan. Selvitystyölle on varattu aikaa vuodenvaihteeseen.

”Jo nyt VATT on todennut, että verotus kohtelee eri tavalla oman pääoman ehtoisia investointeja vieraan oman pääoman ehtoisiin investointeihin verrattuna. Lainan koron voi vähentää, mutta ei oman pääoman kustannusta. Ja yritykseen jätettyä voittoakin verotetaan, vaikka se käytettäisiin investointeihin.”

”Investointivaraus on nyt ohiveto ajatellen tätä selvitystyötäkin, jossa verojärjestelmää tarkastellaan laajasti. Ymmärrän kyllä, että budjettiriihi aiheuttaa vipinää punttiin suunnalla jos toisella. Silti verotusta ei pitäisi paikkailla erillistoimilla”, Ojala sanoo.

Ei apua palvelualoille

Investointihalukkuutta on yritetty elvyttää jo aiemmin tuotannollisten investointien korotetuilla poistoilla. Koneiden ja laitteiden hankinta-arvosta 50 prosenttia on voitu kirjata kuluiksi, kun hyödyke on vastaanotettu ja käytössä.

”On hyvä kysymys, minkälainen vaikutus korotetuilla poistoilla on ollut investointeihin Määräaikainen laki on kuitenkin saanut jatkoaikaa vuosittain.”

Ojala muistuttaa, että investointivaraus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot auttavat vain teollisia yrityksiä.

”Palvelualat ja muut ei-teolliset toimialat eivät näistä toimista hyödy. Ne eivät auta myöskään startup-yrityksiä tai tappiollisia yrityksiä.”