Osakeyhtiön verotus: Osinkojen veronkiristykselle tyrmäys

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen nousee tasaisin väliajoin julkisuuteen. Ainakin vaalikeskusteluissa. Samoissa keskusteluissa menevät puurot ja vellit iloisesti sekaisin, kun aletaan puhua muun muassa verovapaista osingoista.

Todellisuudessa osingoista menee veroa aina vähintään 26 prosenttia, kun otetaan huomioon 20 prosentin yhteisövero ja osingonsaajan maksettavaksi tuleva vero. Alhola Consultingin veroasiantuntija Kari Alhola sanoo, että kokonaisverorasite nousee helposti jopa 43 prosenttiin.

– Kun verokantoihin kosketaan, niin yrittäjän kokonaisverorasite ei saisi nousta. Pelkään kuitenkin, että verotaakka kasvaa, Alhola arvioi.

Hänen mukaansa yksi veronkiristyksen avainkysymys on kahdeksan prosentin huojennusraja. Kun osinkojen osuus on maksimissaan kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, verotetaan osinkoja 25 prosentin osalta pääomatuloveron mukaan ja 75 prosenttia summasta on verovapaata. Huojennukselle on määritelty 150 000 euron katto.

Osa poliitikoista on esittänyt huojennusrajan pudottamista neljään prosenttiin. Lisäksi pääomatuloihin on ehdotettu veronkiristyksiä.

– Sitä on esitetty populistisesti, eikä kannustinvaikutuksia ole tutkittu lainkaan. Veronkiristys vaikuttaa suoraan yrittäjien motivaatioon ja intoon. Jos palkitseminen yrittäjäriskistä puuttuu, niin palkkatyö ilman vastuuta on paljon järkevämpää, Alhola listaa.

Viimeksi huojennusraja laskettiin prosenttiyksiköllä vuonna 2014 ja samalla huojennusalueelle asetettiin 25 prosentin vero.

Paljonko tarvitset tuloja?

Osakeyhtiön verotus ei ole monimutkaista, jos osinkoverotuksen laskukaavat jättää pois listalta.

Yksinkertaistettuna yritys maksaa tuloksesta 20 prosentin yhteisöveron. Yrittäjän täytyy pystyä myös arvioimaan syntyvää tulosta jo etukäteen, siitä pitää huolen ennakkovero.

Tulokseen voi vaikuttaa monella keinolla. Muilta osin yrittäjän on syytä huolehtia, että arvonlisäverot tulee tilitettyä määräajoin.

Itse verosuunnitteluun Alhola antaa pari lähtökohtaa. Ensimmäinen liittyy siihen, paljonko yrittäjä tarvitsee itselleen tuloja. Sen jälkeen pitää miettiä, voiko yhtiöstä nostaa tarvetta vastaava määrä sekä sitä, miten tulot voi saada mahdollisimman pienellä verorasituksella.

– Yrityksen verotuksen ja henkilökohtaisen verotuksen mekaniikka sekä niiden välinen suhde täytyy tuntea, Alhola sanoo.

Hän antaa myös esimerkin. Nyrkkisääntönä palkkaa kannattaa nostaa ansiotulona niin pitkään, kun veroprosentti jää alle 26:n.

– Jos tavoiteltava tulo on 20 000–30 000 euroa nettona, niin silloin voi nostaa yleensä koko summan palkkana. Maksetut palkat pienentävät yrityksen tulosta ja palkkatulo on siten yksinkertaisesti verotettua.

Myös huojennettu osinko kannattaa aina nostaa, vaikka summa olisi pieni. Harvoilla pk-yrityksillä on isoa nettovarallisuutta.