Verotus

Osinkojen verotus on monimutkainen viritys – Katso laskukaava

Osinkojen verotus on monimutkainen viritys – Katso laskukaava

Paras osinkojen veromalli olisi yrittäjiä kannustava ja yksinkertainen laskea.

| |

Osinkojen verotus on tehty listaamattomassa yhtiössä niin monimutkaiseksi, että yrittäjälle sitä on mahdoton selittää loppuun asti.

Näin sanoo Alhola Consultingin veroasiantuntija Kari Alhola.

Hänen mukaansa viisi vuotta voimassa ollut nykyinen malli on perinteinen poliittinen kompromissien kompromissi, joka ei oikein perustu mihinkään.

– Tämä on suomalainen järjestelmä. On epäammattimainen veto, jos jatkossa säädetään vain yksittäisiä prosentteja johonkin. Verotuksen tulisi olla yksinkertaista ja yrittäjiä kannustavaa, Alhola listaa.

Suomalaisella erikoisuudella Alhola viittaa muun muassa nettovarallisuuspohjaiseen järjestelmään, johon on sotkettu mukaan osakkaan pääoma- ja ansiotuloverotuksen sekamelska. Yritys maksaa tuloksesta aina 20 prosentin yhteisöveron ja sen lisäksi osingonsaajaa verotetaan eri tavoin.

Monimutkaiset laskentakaavat voivat pahimmillaan johtaa yrittäjiä harhaan, kun he suunnittelevat verotuksen optimoimista. Osingot eivät ole automaattisesti edullisin vaihtoehto verotuksen kannalta. Alhola on sanonut, että osakeyhtiön verosuunnittelun lähtökohtana pitäisi olla yrittäjän oma rahantarve.

Oheisesta osinkojen verotuksen laskukaavasta selviää, että kokonaisverorasite on vähintään 26 prosenttia ja nousee helposti jopa 43 prosenttiin.

Laskentatavan monimutkaisuutta lisää erityisesti kahdeksan prosentin huojennusraja ja siitä seuraava pääoma- ja ansiotuloverotuksen yhdistely.


Kun osinkojen osuus on maksimissaan kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, verotetaan osinkoja 25 prosentin osalta pääomatuloveron mukaan ja 75 prosenttia summasta on verovapaata.

Huojennusrajan ylittyessä prosentit muuttuvat jälleen. Ylimenevästä osasta 75 prosenttia verotetaan osingonsaajan ansiotulona ja 25 prosenttia summasta on verovapaata.

Mikä on paras malli?

Mikä on sitten yrittäjien kannalta paras ja yksinkertaisin osinkojen veromalli? Alhola muistelee 1990-luvun alussa käyttöönotettua Avoir fiscalia lämmöllä. Siitä jouduttiin luopumaan 2000-luvun alussa ennen kaikkea EU-lainsäädännön takia.

­– Avoir fiscal oli puhdas yhdenkertaisen verotuksen malli. Käsittääkseni kaikki yrittäjät tykkäsivät siitä, Alhola muistelee.

Jos hän saisi päättää, keinotekoinen nettovarallisuuden raja joutaisi historiaan – tosin vain siinä tapauksessa, että tilalle tulisi yrittäjiä kannustava veromalli.

– Sopiva kompromissi voisi olla järjestelmä, jossa yritys maksaa yhteisöveron ja osinkoja verotettaisiin pääomatulona. Ilman progressiota, Alhola sanoo.