Verotus

Toiminimen verotus: Mätkyt uhkaavat, jos et ole hereillä

Toiminimen verotus: Mätkyt uhkaavat, jos et ole hereillä

Toiminimen verotuksessa yrittäjän yksi suuri kompastuskivi liittyy ennakkoverojen maksuun.

| |

Toiminimen verotus ja verotuksen logiikka voivat aiheuttaa yrittäjälle ikäviä jälkiseurauksia tilikauden jälkeen.

Alhola Consultingin veroasiantuntijan Kari Alholan mukaan maksetut ennakkoverot eivät yleensä vastaa lopullista verojen määrää. Eli ennakkoveroja on maksettu liian vähän.

– Isojen mätkyjen osuus on silmiinpistävää toiminimiyrittäjillä. Tuloja on hankala arvioida etukäteen. On kuitenkin tärkeää, että yrittäjät osaisivat varautua näihin asioihin ajoissa ja välttää yllätykset, Alhola linjaa.

Toiminimiyrityksen verotus muodostuu seuraavasti:

  • Yrittäjä ei voi maksaa itselleen palkkaa lainkaan, vaan tekee yksityisottoja suoraan yrityksensä pankkitililtä.
  • Kun yksityisotot eivät ole vähennyskelpoisia, tilikauden verotettavasta tulosta maksetaan verot. Toiminimessä verotetaan siis yrittäjää ja pääsääntöisesti verotus tapahtuu ansiotuloveron mukaan, koska nettovarallisuutta ei välttämättä ole.
  • Yksinkertaistettuna, toiminimen tulos saadaan vähentämällä kulut tilikauden tuloista eli liikevaihdosta.

Jos yrityksen liikevaihto on ollut 100 000 euroa ja yritystoimintaan liittyvät hankinnat tai muut vähennykset ovat 50 000 euroa, verotettavaksi tuloksi (ns. jaettava yritystulo) jää samaiset 50 000 euroa. Jaettavasta yritystulosta yksityinen elinkeinonharjoittaja saa automaattisesti viiden prosentin yrittäjävähennyksen eli 2 500 euroa. Näin ollen yrittäjän verotettava tulo on 47 500 euroa.

– Kenenkään ei pitäisi olla yrittäjävähennyksestä kateellinen, sillä yrittäjyyteen liittyy aina riski. Edes vähennyksen nostaminen 10 prosenttiin ei olisi paha asia riskin näkökulmasta, vaan lisäisi kannustavuutta, Alhola sanoo.

Yrittäjävähennys astui voimaan kaksi vuotta sitten, kun yhteisöveron raja oli laskettu 20 prosenttiin. Toimella on haluttu tasata listaamattoman osakeyhtiön ja toiminimen välistä eroa verotuksessa.

Suunnittele oikein ja pyydä apua

Alhola patistaa yrittäjiä olemaan hereillä myös verosuunnittelussa. Verottaja laskee edellisen verovuoden mukaan toiminimiyrityksen nettovarallisuuden, joka luo pohjan verotukselle.

Lähtökohtaisesti yritystuloa verotetaan 20-prosenttisesti nettovarallisuudesta laskettuna pääomatulona ja loppuosa ansiotulona. Toiminimiyrittäjä voi vaatia pääomatuloveron alaisen osuuden laskettavaksi 10 prosenttiin tai jopa nollaan. Tällöin tulot verotetaan kokonaan ansiotulona.

– Yrittäjän pitäisi ymmärtää, että pääomavero on korkea (30–34 prosenttia), jos tulotaso on matala. Paikoitellen verotus menee erittäin monimutkaiseksi ja yrittäjän on hankala tietää, mitä hänen pitää vaatia milloin missäkin tilanteessa, Alhola sanoo.

Hän kannustaakin pyytämään apua laskelmissa omalta kirjanpitäjältä.

Toiminimi vai osakeyhtiö?

Verosuunnittelun näkökulmasta toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi voi olla järkevää. Varsinkin sivutoimisella toiminimiyrittäjällä verorasitus nousee helposti korkeaksi.

– Toiminimi on yrittäjän pakkoverotusta. Esimerkiksi osakeyhtiössä yrittäjää ei koske verotus lainkaan, jos hän ei nosta palkkaa tai osinkoja. Yritys maksaa tuloksesta vain yhteisöveron, Alhola muistuttaa.

– Toiminimi ei ole kuitenkaan huono yhtiömuoto, sillä joissakin laskelmissa se on verotuksellisesti kannattavampi kuin osakeyhtiö. On hyvä huomata, että toiminimen verotuksellisen tappion voi vähentää halutessaan omistajan verotettavista pääomatuloista. Näin ei voida toimia missään muissa perusyritysmuodoissa, hän jatkaa.

Pienet hyötyvät alveista

Toiminimiyrittäjä voi hyödyntää verotuksessa myös arvonlisäverotusta. Ainakin, jos yritystoiminta on pienimuotoista.

Lue: Kuusi kysymystä arvonlisäverosta

Yritys ei ole arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto jää alle 10 000 euron tilikauden aikana.

Lisäksi toiminimiyrittäjälläkin on käytössään arvonlisäveron alarajahuojennus. Jos toiminimen liikevaihto jää vuoden aikana alle 30 000 euroa, yrittäjä voi saada takaisin kaikki tai osan maksamistaan arvonlisäveroista.

Kuusi kysymystä arvonlisäverosta – ota faktat haltuun

Arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa ilmoittautua heti, jos uskoo tilikauden liikevaihdon kohoavan yli 10 000 euron rajan.

Muutos on jo kulman takana – näin otat tulorekisterin haltuun

Tulorekisteri helpottaa yrittäjän työtaakkaa, kun palkka- ja ansiotietoja ei tarvitse enää ilmoittaa erikseen moneen paikkaan.

Tuliko firma tiensä päähän? 8 vinkkiä yrityksen lopettamiseen

Yritystoiminnan lopettaminen voi viedä helposti puolikin vuotta.

Verotarkastus on rehellisen yrittäjän edunvalvontaa

Verotarkastusta ei tarvitse pelätä, jos yrityksen verotus on hoidettu lainmukaisesti, kirjoittaa veroasiantuntija Risto Walden.

Yrittäjä, älä hukkaa jopa tonnien säästöä – hyödynnä kolme verovähennystä

Vaivannäkö kannattaa, jotta verovähennyksistä saa irti parhaan hyödyn. Muista myös kuitit.

Miltä yrityksen tulos näyttää? 10 keinoa vaikuttaa siihen

Hyvä ennakointi auttaa, kun yritys haluaa vaikuttaa tuloslaskelman viimeiseen riviin.

Ennakkoverotukseen tulee muutoksia – oletko kartalla?

Osakeyhtiöiden ennakkoverojen täydentäminen muuttuu. Korot alkavat juosta jo kuukauden jälkeen.

Osuiko verotarkastus kohdalle? Yrittäjät kertovat, miltä tuntui

Yrittäjien mukaan verotarkastuksia hoidetaan hyvin monella tapaa.

Kaatuuko yritys yrittäjäparin eroon? Varaudu sopimuksin

Osakassopimus on tärkein paperi, kun yrittäjäpari haluaa varmistaa yrityksen jatkon mahdollisen avioeron varalta.

Lataa lisää