Yrittäjän osaaminen

Kuinka käy kivijalalle? Uusi palvelu ratkoo ongelmaa verkossa
Pienet kivijalkaputiikit tuskin häviävät kokonaan, mutta mikä niiden tulevaisuus on? Kuva: Shutterstock

Kuinka käy kivijalalle? Uusi palvelu ratkoo ongelmaa verkossa

Hyvä asiakaspalvelu on kivijalkaliikkeen valtti, mutta ilman verkkokauppaa voi olla vaikea selvitä.

|

Verkkokauppa, yhteistyö ja markkinointi. Ne ovat tärkeimpiä lääkkeitä, jos pienet kivijalkakaupat haluavat menestyä.
Elintilaa kutistavat kantakaupunkien lähellekin nousevat kauppakeskukset, isot ketjuliikkeet ja nettimyynti – jos yritys ei mene itse asiakkaiden perässä verkkoon.

Verkkokauppa tarjoaa pienellekin kaupalle mahdollisuuden saada lisää myyntiä. Se myös vähentää sijainnin merkitystä, muistuttaa vähittäiskauppaa yli 30 vuotta tutkinut Tuomas Santasalo.

– Verkkokauppa ei ole itsenäinen juttunsa vaan yksi myyntikanava, hän korostaa.

Nettikauppa ja kivijalka tukeva toinen toisiaan. Santasalo kehottaa houkuttelemaan verkko-ostajat myös myymälään, jossa voi panostaa henkilökohtaiseen palveluun ja parhaimmillaan myydä vielä lisää.

– Yritysten pitää ymmärtää, ettei markkinoilla voi toimia, ellei panosta olemassaoloonsa. Kun kauppojen määrä vähenee, pitäisi esimerkiksi markkinoida palvelua tuotteiden ohella voimakkaammin.

Suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finlandissa kaupan asiantuntijana työskentelevä Santasalo on perehtynyt erityisesti kauppapaikan merkitykseen. Hänen neuvonsa kuuluu: ole siellä, missä muutkin. Ihannetilanteessa ympärillä on myös muita hyvin asiakkaita vetäviä liikkeitä ja palveluntarjoajia.

Kivijalat yhdessä paikassa

Yhdenlaisen ratkaisun yrittäjille tarjoaa Kivijalka.net-sivusto, joka kokoaa yhteen kivijalkaliikkeitä ympäri Suomea. Ensivaiheessa se tarjoaa yrityksille näkyvyyttä ja yhteisen markkinointikanavan. Kauppias voi käydä lisäämässä yrityksensä tiedot palveluun maksutta.

Ensi vuonna tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen verkkokauppa-alusta, kertoo Kivijalka.netin projektinvetäjänä toimiva Mia Nygård. Silloin kauppiaat voivat siis myös myydä tuotteitaan sivuston kautta.

Ajatus saattaa kuulostaa tutulta, ja vastaavaa onkin kokeiltu aiemmin. Esimerkiksi Helsingin keskustan pikkuliikkeillä oli Cityshops.fi-sivusto jo 2010-luvun alussa.

Nygård tiimeineen uskoo, että nyt aika on kypsä uudelle yritykselle. Verkkokaupan tarpeellisuus on yksi vahvimmista perusteluista.

– Muistan lukeneeni vuosi sitten, että Suomessa on noin 90 000 kivijalkaliikettä, joista vasta noin kymmenellä prosentilla on verkkokauppa. Kuluttajat ovat kuitenkin yhä kasvavassa määrin netissä ja mobiilissa, Nygård huomauttaa.

Palvelun taustalla on myös ajatus yhteisöllisyydestä, joka pientä liikettä pyörittävältä yrittäjältä saattaa puuttua. Moni muu todennäköisesti kamppailee arjessaan samojen asioiden ja kiireen kanssa.

– Ei ehkä esimerkiksi osata tai ehditä rakentaa kunnollista verkkosivua, saati tuoda sitä esille. Yksittäisen kauppana helposti hukkuu massaan.

Tavoitteena tuhat liikettä

Kivijalka.netiin tavoitellaan alkuvaiheessa tuhatta kivijalkaliikettä. Se on Nygårdin mukaan edellytys verkkokauppa-alustan avaamiselle. Nyt tästä on kasassa noin kolmannes.

Palvelua tehdään tunnetuksi yrittäjäverkostojen avulla. Nygårdin lisäksi sanaa levittävät muun muassa mukaan lähteneet yrittäjät. Tavoitteena onkin löytää sellaisia yrittäjiä ja muita kumppaneita, jotka toimivat sivuston äänitorvena.

Kivijalkakauppiaiden vastaanotto on ollut innostunut. He ovat kiitelleet sivuston yhteisöllisyyttä, kotimaisuutta ja sitä, että joku on pienen kauppiaan puolella.

– On selkeästi joku tarve, johon ei ole vielä vastattu kunnolla, Nygård sanoo.

Nygård näkee yhdeksi onnistumisen avaimeksi sen, että aiemmista kokeiluista on otettu opiksi. Sivustosta ei haluta vain yritysten luetteloa, joka on pahimmillaan täynnä vanhentuneita tietoja. Yrittäjien on sitouduttava päivittämään yrityksensä sivua kolmen kuukauden välein.

Kun yritykset ovat kasassa, huomio on tarkoitus siirtää kuluttajiin. Heitä tarvitaan, jotta palvelu voi menestyä.

Sivuston ylläpitokustannuksia on määrä kattaa tulevaisuudessa verkkokaupalla ja muilla lisäpalveluilla. Pitkän aikavälin visiona on tarjota kivijalkakauppiaille keskitetysti esimerkiksi kassa- ja tilipalveluja.

Lähipalvelut pelastus?

Nygård uskoo, että pienet kivijalkaliikkeet säilyvät katukuvassa myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi paikallisuus ja vastuullisuus nousevat esiin ajankohtaisessa keskustelussa.

– Väestön ikääntyminen ja lähipalvelujen tarve saattaa olla yksi kivijalan pelastus. Paljon puhutaan myös siitä, että kivijalkakaupat luovat tietyille alueille oman leiman. Sitä pitäisi pystyä tuomaan entistä enemmän esille Suomessa.

Tuomas Santasalo on samoilla linjoilla. Hän kannustaa yrityksiä ottamaan ohjat käsiinsä, mutta peräänkuuluttaa myös hyvää kaupunkisuunnittelua.

– Olemme korostaneet, että kun esimerkiksi uusiin kaupunginosiin kaavoitetaan liikepaikkoja, niiden pitää olla mahdollisimman tiiviinä kokonaisuutena eikä hajallaan siellä täällä.

Fakta

Kivijalkayrittäjä, huolehdi näistä

Verkkokauppa voi tuoda lisää myyntiä melko pienillä kuluilla ja vaivalla. Verkkokauppa ja kivijalka toimivat myös yhteen: asiakkaille kannattaa esimerkiksi tarjota mahdollisuuden noutaa tuotteet myymälästä. Osa liikkeistä onkin muuttunut enemmän showroom-tyyppisiksi tiloiksi.

Yhteistyö. Joukossa on enemmän voimaa. Pienyrittäjällä ei välttämättä ole laittaa isoja summia mainontaan ja markkinointiin. Esimerkiksi kivijalkakauppiaiden yhteiset alepäivät tai markkinointikampanjat ovat toimiva keino asiakkaiden haalimiseen.

Näkyvyys. Hyvännäköinen ja kiinnostava ikkuna kiinnittää ohikulkijoiden huomion. Panosta ikkunaan ja muutenkin siihen, miltä liike näyttää.

Palvelu on yksi erikoiskaupan valttikortti, Tuomas Santasalo muistuttaa. Tuotteeseen kannattaa liittää palvelua, asiakkaalle voi esimerkiksi tarjota siihen liittyviä ohjeita. Palvelua voi tarjota myös verkon kautta.

Liikepaikka. Valitse sijaintisi tarkkaan. Santasalon mukaan esimerkiksi kauppakeskuksissa kaupat toimivat yhtenä kokonaisuutena, joka muodostaa luontevan asiointipaikan. Katujen varsilla liikkeet eivät välttämättä tue toisiaan samalla tavoin. Pienten liikkeiden on parasta pyrkiä muodostamaan kokonaisuus, ”kadunvarren kauppakeskus”, joka houkuttelee asiakasvirtoja.

Miljoonan pizzan mies hamuaa edelleen kasvua: ”Tyytyväisyys on taantumisen merkki”

Vesa Säkkinen pyörittää Rovaniemellä Suomen suurinta Kotipizzaa. Franchising sopii hänelle, mutta ei tarkoita automaattista menestystä.

16-vuotias viheralueiden hoitaja on ollut yrittäjä jo puolet elämästään

Vili Varis herää kesäisin niihin aikoihin, kun monet muut nuoret menevät vasta nukkumaan. Nyt hän työllistää jo muitakin.

Yrityksen teineinä perustaneet näyttävät asennetta: Puhelin käteen ja soita

Kangaskassien myyminen omalle koululle oli Palsin lähtölaukaus. Kaksi nuorta kaveria pyörittää nyt yritystä, jonka liikevaihto on reilut 300 000 euroa.

Yrittäjä, hallitsetko hissipuheen? Neljä neuvoa auttaa alkuun

Hyvä hissipuhe on yrittäjälle tärkeä työkalu myyntiin. Valmentaja Elsa Ervasti tietää, kuinka kuulija saadaan innostumaan.

Sähköyrittäjä ei laske tunteja – onnistuminen motivoi rahaa enemmän

Pasi Kaskinen kutsutaan apuun, kun koneet pysähtyvät. Siinä sivussa sähköyrittäjä kehittelee työkaluja, joista ollaan kiinnostuneita ulkomaita myöten.

Pariskunta pelasti pikkukylän huoltamon – markkinarako löytyi pienkoneista

Kolmekymppisten Miia ja Joni Behmin huoltoasema on kodinomainen kohtaamispaikka, jossa yksinäinen löytää juttukaverin ja mökkiläinen tapaa paikallisia.

Puuseppä hyppää isojen poikien kenkiin – tavoitteena olla maailman paras

Työnantajaksi ryhtyminen oli luonnollinen ratkaisu Miikka Kotilaiselle. Hän ei voi saavuttaa kovia tavoitteitaan yksin.

Yrittäjä teki kovan päätöksen lopettamisesta – täyskäännös muutti suunnitelmat

Asiakkaat saivat My o My -muotiliikettä Helsingissä pitävän Pauliina Louhiluodon muuttamaan mielensä.

Yrittäjä, tunnetko itsesi? Kaikki lähtee siitä

Jos haluaa onnistua myynnissä, pohjatyön merkitystä ei voi väheksyä, kirjoittaa NewCo Helsingin Heli Vuoksimaa.

Lataa lisää