Yrittäjän osaaminen

Taistelu ruokahävikkiä vastaan: cocktailbaari keksii uusia tuotteita
Tomi Hiltunen ja Sampsa Tukia perustivat oman yrityksen kesällä 2017. ”50-paikkaisen cocktailravintolan pyörittäminen Jyväskylässä ei ole pikavoittojen tavoittelua vaan teemme tätä täysin rakkaudesta lajiin”, Tukia sanoo.

Taistelu ruokahävikkiä vastaan: cocktailbaari keksii uusia tuotteita

DeLorean-baaria Jyväskylässä pitävät Sampsa Tukia ja Tomi Hiltunen haluavat ravintolat mukaan minimoimaan hävikkiä.

| |

Millaisia ekologisesti kestäviä ja samalla taloudellisesti järkeviä valintoja yrittäjä voi tehdä?

Tätä ovat pohtineet jyväskyläläisen cocktailbaari DeLoreanin perustajat Sampsa Tukia ja Tomi Hiltunen. He tekevät töitä hävikin minimoimiseksi ja pyrkivät saamaan muutkin yrittäjät osallistumaan talkoisiin.

Kaksikko haluaa käyttää ravintolassaan kaikki raaka-aineet mahdollisimman pitkälle. Viikossa kuluu noin 30 kiloa tuoreita hedelmiä.

– Kun niistä puristetaan mehut, se on vasta aika marginaalinen osa hedelmää. Pohdimme, mitä lopulla hedelmällä voi tehdä ennen kuin se menee roskiin, Tukia kertoo.

Tämän ajatuksen ympärille syntyi Trashmen-nimellä kulkeva projekti, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja minimoida hiilijalanjälkeä.

Hävikkisitrukset hyötykäyttöön

Entiset työkaverit perustivat yhteisen yrityksen kesällä 2017. Oma cocktailbaari aukesi marraskuussa.

Tuoreet yrittäjät halusivat ensimmäiselle drinkkilistalleen juoman, jossa käytetään hapanta siirappia sitruscordialia. Se syntyy sitrushedelmistä, joista on jo puristettu mehut. Juomasta tuli hitti.

Kun siirappia oli valmistettu omaan käyttöön vuoden ajan, syntyi ajatus toiminnan laajentamisesta. Miksei hyötykäytettäisi myös muiden ravintoloiden sitrusjätettä ja muita yhä käyttökelpoisia raaka-aineita?

Ensivaiheessa mukaan lähti seitsemän jyväskyläläistä ravintolaa. Niiltä saaduista hävikkisitruksista syntynyt siirappi päätyi muun muassa sour ale -olueksi Panimo Hiiden käsissä. Cordialista on valmistettu myös esimerkiksi sorbettia yhteistyössä Art Gelaton kanssa.

Sparrausta kansainvälisestä kilpailusta

Viime marraskuussa Tukia ja Hiltunen osallistuivat Meksikossa ravintola-alan kansainväliseen Tahona Society Competition -kilpailuun. Siinä haettiin baarialaa kehittäviä projekteja, ja yksi näkökulma oli ekologinen kestävyys.

Voittoa ei tullut, mutta kaksikko sai idealleen hyödyllistä sparrausta alan ammattilaisilta.

Yrittäjien ajatuksena on kerätä hävikkiaineksia muilta ravintoloilta, jalostaa niitä ja myydä valmistettuja tuotteita takaisin ravintoloille. Jokaisen kumppaniravintolan kanssa tehdään kartoitus käytettävistä raaka-aineista. Ne haetaan asiakkaalta ja viedään prosessoitavaksi.

Ravintoloiden tyypillisiä hävikkiaineksia ovat sitrushedelmien kuoret, kahvinpurut ja viini. DeLoreanissa tehdään esimerkiksi kahvilikööriä kerran keitetyistä kahvinpuruista.

– Viinistä taas voi tehdä siirappia tai etikkaa, ennen kuin se alkaa hapettua, Tukia kertoo.

Strateginen kumppani avuksi

Tukia on huomannut, että tuotekehitykseen tarvitaan ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Elintarvikkeiden valmistaminen on hidasta, ja esimerkiksi tuotteiden säilyvyys selviää vain ajan kanssa.

Kuluja syntyy väistämättä, mutta ennen kaikkea projektiin on pitänyt investoida aikaa. Työ on kulkenut pitkälti käsikädessä muun yritystoiminnan kanssa.

Rahoitus on tullut pääasiassa yrittäjien omasta pussista. 3 000 euron verran tukea tuli loppuvuodesta Crazy Townin JKL City Challengesta, jossa haetaan kehitysideoita Jyväskylän keskustan palveluiden parantamiseksi.

– Se helpotti kirjaimellisesti sitä, että pystyimme antamaan työntekijöille lisätunteja ja olemaan itse vähän enemmän pois baarista.

Äskettäin kuluja alkoi jakaa myös strateginen kumppani. Hiltunen ja Tukia halusivat mukaan kumppanin, jolla on välineet ja ammattitaitoa jalostaa hävikki tuotteiksi, joita voisi myydä jopa kauppoihin.

– Turha hakata päätä seinään, jos on kaveri, jolla on enemmän tietotaitoa kuin meillä, Tukia korostaa.

Tavoitteena kannattavaa liiketoimintaa

Tukia näkee Trashmen-projektin niin oman liiketoiminnan kehittämisenä kuin yleisemmän hyvän edistämisenä. Muille yrityksille se on mahdollisuus osallistua hävikkitalkoisiin.

Yrittäjien tavoitteena on, että ruokahävikin jalostuksesta tulee kannattavaa liiketoimintaa. Se tietysti edellyttää niin hyviä tuotteita, että ne menevät kaupaksi.

Konseptin voisi monistaa muihinkin kaupunkeihin ja myös ravintola-alan ulkopuolelle. Tukia näkee lisäksi mahdollisuuksia ruokahävikin ja biojätteen laajemmassa jatkojalostamisessa.

– Esimerkiksi asiakkaiden syömätön ruoka menee ravintoloissa roskiin. Mutta voisihan koko biojätteestä tehdä multaa ja luovuttaa vaikka paikallisille viljelijöille, hän pohtii.

Tähtäimessä kasvu? Yrittäjän täytyy ennakoida – ja pitää pää kylmänä

Yritystoiminnan kasvattaminen vaatii ennakointia ja riittävästi resursseja. Tuottavuutta ei sovi unohtaa, kirjoittaa RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindström.

Hyvinvoiva yritys tarvitsee hyvinvoivat työntekijät

Yritys voi hyvin, kun sen työntekijät voivat hyvin ja sekä sisäinen että ulkoinen viestintä toimivat saumattomasti, kirjoittaa Easymoven toimitusjohtaja Riku Laine.

Yrittämisen vapaus vei Johanna Saarisen mukanaan – Paluuta vanhaan ei ole

Johanna Saarinen työskenteli jo opinto-ohjaajana, kunnes isän perustaman painotalo Painolan houkutus kävi liian suureksi.

Tulipalo laittoi yritystoiminnan jäihin ja pakotti aloittamaan taas nollasta

Tofagin liiketoiminta keskeytyi kahdeksi vuodeksi. Sen seurauksena perheyritys vaihtoi teräsvillan puutarha- ja pihatuotteisiin.

Sarjayrittäjän 5 oppia: Näin yritys välttää karikot ja seilaa myötätuulessa

Entinen huippu-urheilija Jussi Forsman näkee purjehduksessa ja yritystoiminnassa paljon samaa. Virheitä tulee, mutta ne on pyrittävä minimoimaan.

16-vuotias viheralueiden hoitaja on ollut yrittäjä jo puolet elämästään

Vili Varis herää kesäisin niihin aikoihin, kun monet muut nuoret menevät vasta nukkumaan. Nyt hän työllistää jo muitakin.

Härmän kylpylän 3 miljoonan euron brändiuudistus kosiskelee pariskuntia

Kylpyläkään ei voi enää rakentaa tulevaisuutta lapsiperheiden varaan, sillä laskeva syntyvyys muuttaa väistämättä asiakaskunnan rakennetta.

Yrityksen voi siirtää perillisille, mutta yrittäjän asennetta ei voi testamentata

Sukupolvenvaihdos ei onnistu ilman intohimoa ja asennetta, kirjoittaa Armpan Juha Nalli.

Nimenvaihto vientiä vauhdittamaan – vanhasta brändistä tuli rasite

Kaksi kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystä kertoo, kuinka työläs projekti nimenvaihto on ja miksi se kuitenkin kannatti tehdä.

Lataa lisää