Yrittäjän osaaminen

Taistelu ruokahävikkiä vastaan: cocktailbaari keksii uusia tuotteita
Tomi Hiltunen ja Sampsa Tukia perustivat oman yrityksen kesällä 2017. ”50-paikkaisen cocktailravintolan pyörittäminen Jyväskylässä ei ole pikavoittojen tavoittelua vaan teemme tätä täysin rakkaudesta lajiin”, Tukia sanoo.

Taistelu ruokahävikkiä vastaan: cocktailbaari keksii uusia tuotteita

DeLorean-baaria Jyväskylässä pitävät Sampsa Tukia ja Tomi Hiltunen haluavat ravintolat mukaan minimoimaan hävikkiä.

| |

Millaisia ekologisesti kestäviä ja samalla taloudellisesti järkeviä valintoja yrittäjä voi tehdä?

Tätä ovat pohtineet jyväskyläläisen cocktailbaari DeLoreanin perustajat Sampsa Tukia ja Tomi Hiltunen. He tekevät töitä hävikin minimoimiseksi ja pyrkivät saamaan muutkin yrittäjät osallistumaan talkoisiin.

Kaksikko haluaa käyttää ravintolassaan kaikki raaka-aineet mahdollisimman pitkälle. Viikossa kuluu noin 30 kiloa tuoreita hedelmiä.

– Kun niistä puristetaan mehut, se on vasta aika marginaalinen osa hedelmää. Pohdimme, mitä lopulla hedelmällä voi tehdä ennen kuin se menee roskiin, Tukia kertoo.

Tämän ajatuksen ympärille syntyi Trashmen-nimellä kulkeva projekti, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja minimoida hiilijalanjälkeä.

Hävikkisitrukset hyötykäyttöön

Entiset työkaverit perustivat yhteisen yrityksen kesällä 2017. Oma cocktailbaari aukesi marraskuussa.

Tuoreet yrittäjät halusivat ensimmäiselle drinkkilistalleen juoman, jossa käytetään hapanta siirappia sitruscordialia. Se syntyy sitrushedelmistä, joista on jo puristettu mehut. Juomasta tuli hitti.

Kun siirappia oli valmistettu omaan käyttöön vuoden ajan, syntyi ajatus toiminnan laajentamisesta. Miksei hyötykäytettäisi myös muiden ravintoloiden sitrusjätettä ja muita yhä käyttökelpoisia raaka-aineita?

Ensivaiheessa mukaan lähti seitsemän jyväskyläläistä ravintolaa. Niiltä saaduista hävikkisitruksista syntynyt siirappi päätyi muun muassa sour ale -olueksi Panimo Hiiden käsissä. Cordialista on valmistettu myös esimerkiksi sorbettia yhteistyössä Art Gelaton kanssa.

Sparrausta kansainvälisestä kilpailusta

Viime marraskuussa Tukia ja Hiltunen osallistuivat Meksikossa ravintola-alan kansainväliseen Tahona Society Competition -kilpailuun. Siinä haettiin baarialaa kehittäviä projekteja, ja yksi näkökulma oli ekologinen kestävyys.

Voittoa ei tullut, mutta kaksikko sai idealleen hyödyllistä sparrausta alan ammattilaisilta.

Yrittäjien ajatuksena on kerätä hävikkiaineksia muilta ravintoloilta, jalostaa niitä ja myydä valmistettuja tuotteita takaisin ravintoloille. Jokaisen kumppaniravintolan kanssa tehdään kartoitus käytettävistä raaka-aineista. Ne haetaan asiakkaalta ja viedään prosessoitavaksi.

Ravintoloiden tyypillisiä hävikkiaineksia ovat sitrushedelmien kuoret, kahvinpurut ja viini. DeLoreanissa tehdään esimerkiksi kahvilikööriä kerran keitetyistä kahvinpuruista.

– Viinistä taas voi tehdä siirappia tai etikkaa, ennen kuin se alkaa hapettua, Tukia kertoo.

Strateginen kumppani avuksi

Tukia on huomannut, että tuotekehitykseen tarvitaan ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Elintarvikkeiden valmistaminen on hidasta, ja esimerkiksi tuotteiden säilyvyys selviää vain ajan kanssa.

Kuluja syntyy väistämättä, mutta ennen kaikkea projektiin on pitänyt investoida aikaa. Työ on kulkenut pitkälti käsikädessä muun yritystoiminnan kanssa.

Rahoitus on tullut pääasiassa yrittäjien omasta pussista. 3 000 euron verran tukea tuli loppuvuodesta Crazy Townin JKL City Challengesta, jossa haetaan kehitysideoita Jyväskylän keskustan palveluiden parantamiseksi.

– Se helpotti kirjaimellisesti sitä, että pystyimme antamaan työntekijöille lisätunteja ja olemaan itse vähän enemmän pois baarista.

Äskettäin kuluja alkoi jakaa myös strateginen kumppani. Hiltunen ja Tukia halusivat mukaan kumppanin, jolla on välineet ja ammattitaitoa jalostaa hävikki tuotteiksi, joita voisi myydä jopa kauppoihin.

– Turha hakata päätä seinään, jos on kaveri, jolla on enemmän tietotaitoa kuin meillä, Tukia korostaa.

Tavoitteena kannattavaa liiketoimintaa

Tukia näkee Trashmen-projektin niin oman liiketoiminnan kehittämisenä kuin yleisemmän hyvän edistämisenä. Muille yrityksille se on mahdollisuus osallistua hävikkitalkoisiin.

Yrittäjien tavoitteena on, että ruokahävikin jalostuksesta tulee kannattavaa liiketoimintaa. Se tietysti edellyttää niin hyviä tuotteita, että ne menevät kaupaksi.

Konseptin voisi monistaa muihinkin kaupunkeihin ja myös ravintola-alan ulkopuolelle. Tukia näkee lisäksi mahdollisuuksia ruokahävikin ja biojätteen laajemmassa jatkojalostamisessa.

– Esimerkiksi asiakkaiden syömätön ruoka menee ravintoloissa roskiin. Mutta voisihan koko biojätteestä tehdä multaa ja luovuttaa vaikka paikallisille viljelijöille, hän pohtii.

Yrittäjät kertovat arjestaan: Takana kaksi kuukautta koronaa

Kun korona iski maaliskuun puolessavälissä, kysyimme yrittäjien ensikäden tuntemuksia. Nyt poikkeusolot ovat jatkuneet pari kuukautta. Soitimme samoille yrittäjille ja kysyimme, mitä heille kuuluu nyt.

Kuka auttaisi yrittäjää? Jo keskusteluavulla ja vertaistuella on valtava merkitys

Yrittäjät kaipaavat nyt enemmän tukea kuin ehkä koskaan aiemmin, kirjoittaa Yrityskummien hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Nurmiranta.

130-vuotias perheyritys on kohdannut sotia sekä talouskriisejä ja aikoo selvitä myös koronasta

Uudet tuotekategoriat, omistautunut henkilökunta ja valmius reagoida nopeasti ovat kantaneet Knorringin kriisien yli.

Kuukauden yrittäjä toi it-alan opit perinteikkääseen vaatetehtaaseen: ”Jos yritys ei muutu maailman mukana, se kuolee hiljalleen”

Tuomo Saarni uudisti yli 90-vuotiaan Tam-Silkin toimintatavat ja markkinoinnin. Nyt kasvu-uralle kiihdyttänyt yritys on entistä useammalle tuttu tekijä, joka haastaa rohkeasti myös alan suuria yrityksiä.

Liikenteen uudistaja Pekka Möttö koronan vaikutuksista: ”Nyt pitäisi minimoida jo kertynyt jättiläismäinen isku”

Pekka Möttö uudisti joukkoliikenteen hinnoittelun ja kehittää nyt uudenlaista, joustavaa joukkoliikennettä. Vaikka ratkaisuja vasta etsitään koronatilanteeseen, tulisi hänestä ajatella jo pandemian jälkeistä aikaa.

Koronashokki pakotti reagoimaan ennätysnopeasti – Jo tehdystä digiloikasta oli iso apu

Poikkeustila on vähitellen muuttunut uudeksi normaaliksi. Tilanteesta tekee helpomman hyväksyä se, että se on aivan yhtä epäreilu kaikille osapuolille, kirjoittaa MRoomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Ota etätyö haltuun – Neljä vinkkiä toimivampaan etätyöhön

Vahinkoja sattuu myös etätöissä. Katso animaatioltamme, millaiset työntekijän tapaturmat lakisääteinen työtapaturmavakuutus korvaa.

Katastrofi sai yllättävän käänteen ja lasitalo perui lomautukset: Toisen yrittäjän vinkin pohjalta syntyi täsmätuote koronan vastaiseen taisteluun

Puoli tuntia puhelun päättymisestä kuopiolainen Lasilinkki oli kehittänyt pleksisuojan. Myynti on pysynyt tavanomaisissa lukemissa, vaikka tuotevalikoima muuttui parissa viikossa täysin.

4 faktaa yrityssaneerauksesta – Prosessi vaatii sitkeyttä, mutta parhaimmillaan nostaa yrityksen jaloilleen

Yrityssaneeraus on paljon muutakin kuin velan leikkaamista. Asianajaja Jussi Laakkonen kertoo, millaiseen tilanteeseen siitä on eniten hyötyä.

Lataa lisää