Yrittäjän osaaminen

Kuinka varautua työttömyyteen? 5 kysymystä yrittäjän työttömyysturvasta

Kuinka varautua työttömyyteen? 5 kysymystä yrittäjän työttömyysturvasta

Myös yrittäjä voi varautua jo ennalta työttömyyteen. Nykyään noin 30 000 yrittäjää kuuluu työttömyyskassaan.

|

Yrittäjän työttömyysturva on viime aikoina herättänyt kiinnostusta.

Työttömyyskassaan kuuluvien yrittäjien määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana vajaalla 200 hengellä vuodessa. Tällä hetkellä Suomen yrittäjäin työttömyyskassaan (SYT) kuuluu noin 30 000 jäsentä.

Vuodenvaihteessa SYT:hen liittyi myös Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT eli nyt yrittäjillä on yksi yhteinen työttömyyskassa. Kassa maksaa päivärahaa keskimäärin 750 työttömälle yrittäjälle joka kuukausi.

SYT:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Pekka Salokoski kertoo oleellisimmat asiat yrittäjän työttömyysturvasta.

1. Miksi kuulua työttömyyskassaan ja mitä se maksaa?

Yrittäjän työttömyyskassaan kuuluminen on yrittäjän ainoa mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoiminnan loppumisen jälkeen.

Kassaan voivat liittyä yrittäjät, joiden YEL-työtulo on vähintään 13 076 euroa vuodessa. Tällöin verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on vajaat 13 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 30 000 euron työtulolla jäsenmaksu on reilut 42 euroa kuukaudessa.

Salokoski sanoo, että jo minimityötulolla ansiosidonnainen päiväraha on noin 164 euroa kuukaudessa enemmän kuin Kelan maksama peruspäiväraha.

2. Milloin yrittäjä on oikeutettu työttömyysturvaan ja miten päivärahaa haetaan?

Yrittäjä on oikeutettu työttömyysturvaan, kun yritystoiminta on kokonaan loppunut tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt.

Toiminimi- ja kevytyrittäjien osalta se tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen tuotannollinen ja taloudellinen toiminta sekä YEL-vakuutuksen maksaminen on lopetettu.

Toiminnan lopettamisesta tehdään ilmoitus TE-keskukseen, joka käsittelee sen omien prosessiensa mukaisesti ja tekee sen jälkeen ilmoituksen yrittäjän työttömyydestä työttömyyskassaan.

Osake- ja kommandiittiyhtiö sekä avoin yhtiö on poistettava myös verottajan rekistereistä ennen kuin yrittäjälle voidaan maksaa työttömyyskorvausta.

Yritystoiminnan lopettamiseen kannattaa varata aina aikaa. Se voi viedä helposti puolikin vuotta.

Yrittäjän työttömyysturvan maksamisessa ei ole karenssiaikoja, mutta omavastuu on viisi arkipäivää. Yrityksen mahdollisten myyntivoittojen jaksotus saattaa myös siirtää päivärahan maksamisen aloittamista.

Ennen työttömyyspäivärahan maksamista kassa tutkii vielä, että yrittäjä täyttää yrittäjän työssäoloehdon.

Työssäoloehto täyttyy, kun päivärahan hakija on toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden tarkastelujakson aikana sekä ollut samanaikaisesti SYT:n jäsen vähintään minimieläkevakuutustuloilla (13 076 euroa vuonna 2020).

3. Millaisia poikkeustilanteita yrittäjän työttömyysturva sisältää?

Salokosken mukaan kaikissa tapauksissa yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa ennen kuin yrittäjä voi olla oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Esimerkiksi jos yrittäjä on saanut maksimiajan eli 300 päivää sairauspäivärahaa Kelasta ja sairauden jatkuessa aikoo hakea työkyvyttömyyseläkettä, hänellä voi olla oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan hakuaikana tai jos hänen eläkepäätöksensä on hylätty.

Yrittäjän perheenjäsenet puolestaan voivat nykyään hakeutua palkansaajakassan jäseniksi. Aiemmin yrittäjien puolisot katsottiin työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjiksi, vaikka he eivät olisi omistaneet ainuttakaan yrityksen osaketta.

4. Kuinka suuri yrittäjän työttömyyskorvaus on ja kuinka pitkään sitä saa?

Ansiosidonnaisen päivärahan määrä perustuu kassaan valittuun vakuutustasoon, joka voi olla maksimissaan oman YEL-vuosityötulon suuruinen ja minimissään 13 076 euroa vuodessa.

Esimerkiksi 30 000 euron vuosityötulolla päivärahan suuruus on reilut 1 500 euroa kuukaudessa.

Pääsääntöisesti yrittäjä voi saada ansiopäivärahaa korkeintaan 400 päivää. Kuitenkin jos yrittäjällä on työssäoloehtoa enintään kolme vuotta, hän voi saada ansiopäivärahaa korkeintaan 300 päivää. Yli 58-vuotiaat hakijat, joilla on työssäoloehtoa vähintään viisi vuotta edellisten 20 vuoden ajalta, voivat saada päivärahaa jopa 500 päivää.

5. Saako työttömyysaikana perustaa uutta yritystä tai toimia kevytyrittäjänä?

Muutama vuosi sitten lakiin tuli niin sanottu yrittäjyyskokeilu, jonka perusteella työtön saa kokeilla uutta yritystoimintaa työttömyysaikana neljä kuukautta ilman, että yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuutta arvioidaan TE-toimistossa.

– Neljän kuukauden aikana yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää soviteltua päivärahaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa, Salokoski selittää.

Yrittäjyyskokeilu on tarkoitettu uuden yrityksen perustamiseen, ei siis jo lopetetun yritystoiminnan henkiin herättelemiseen.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Yritysjohtajan opit kriisinhallinnasta: Älä luule tietäväsi kaikkea, opi nopeasti uutta ja sopeudu tilanteeseen

Kriisit ovat usein arvaamattomia. 35 vuoden ura on opettanut Bengt Westerholmia varautumaan myös odottamattomaan. Hän jakaa oppinsa.

Näin johdat henkilöstöä kriisitilanteessa – 4 vinkkiä haastavassa tilanteessa selviämiseen

Koronakriisi pakottaa pohtimaan henkilöstön johtamista uudella tavalla. Yrittäjän on helpompi ottaa haastava tilanne haltuun, kun tietyt peruspilarit ovat kunnossa.

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa

Lieksan Laatuherkut on kasvava elintarvikeyritys, joka ponnistaa Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen ja pian myös ulkomaille. Toiminnan pohjavireenä on toimitusjohtajan Teijo Lyytisen mukaan kotiseuturakkaus.

Selkeät suunnitelmat, sopimukset ja työnjaot veivät ohjelmistotalon gaselliksi – Tulevaa kasvua himmentää korona

Tamperelainen Unikie on kehittynyt viidessä vuodessa 250 henkilön kannattavaa kasvua tekeväksi yritykseksi. Koronavirus on ensimmäinen kasvuennusteisiin odottamattomasti vaikuttava tekijä.

Lataa lisää