Jaksaminen

Teatterissa on pakko onnistua – ”En ajatellut olevani burnout-tyyppiä”
Sami Kojosella on töissään monta roolia: hän on toimitusjohtaja, teatterinjohtaja, näyttelijä ja laulaja.

Teatterissa on pakko onnistua – ”En ajatellut olevani burnout-tyyppiä”

Sami Kojonen veti roolit täysillä lavalla ja samalla johti koko teatteria. Työuupumus opetti ottamaan rennommin.

|

Liika on liikaa. Näyttelijä-yrittäjä Sami Kojonen teki vuoden 2012 lopussa ympäripyöreitä päiviä töissä ja suri sairastavaa isäänsä. Silloin työuupumus yllätti.

– Samaan saumaan osuivat yrityksen laajentaminen ja oman isän vakava sairaus. Kai siitä vain kertyi liikaa kuormaa. Vaikka oli se vähän hassuakin. En ollut koskaan itse ajatellut olevani burnout-tyyppiä, Kojonen sanoo.

Kojosella, 50, on ollut monta rautaa tulessa suurin piirtein aina. Näyttelijänä häntä on nähty vuodesta 1994 teatterilavoilla, televisiosarjoissa ja mainoksissa. Vuodesta 2003 hän on kiertänyt tanssilavoja Sami Kojonen & Vaihtoaskel -yhtyeen laulajana.

Lisäksi Kojonen on ollut yrittäjä vuodesta 1999. Sami Kojonen Ky tuottaa tapahtuma- ja koulutuspalveluja, vuonna 2006 perustettu Tahtiteatteri Oy taas musiikki- ja puheteatteria sekä yrityskoulutuksia.

Tahtiteatterin operoima kesäteatteri aloitti vuonna 2010. Se toi talouspaineita ja söi työtunteja.

– Kuopion Uusi Kesäteatteri oli hieno, mutta myös kallis ja epävarma hanke, kuten kesäteatterit aina. Yksi kesä maksoi 200 000–300 000 euroa, ja se raha paloi, oli katsojia tai ei, Kojonen kertoo.

Näytöksestä tiputukseen

Kojonen paitsi johti teatteria, myös esiintyi näytelmissä itse. Teatterinjohtajana hän vastasi työntekijöiden johtamisesta, taloushallinnosta, taiteellisesta johdosta ja teatterin yhteiskuntasuhteista. Kojonen kertoo vetäneensä roolinsa ”täysillä”, kuten alan henkeen kuuluu.

– On ajateltava katsojaa. Esityksen on oltava yhtä hyvä, oli kyseessä sitten tämäniltainen, huominen tai kuukauden takainen näytös. Käytännössä esiintyjän on vain pakko onnistua, oli tilanne mikä hyvänsä.

Kojonen antaa asiasta pari esimerkkiä: nuorena palkollisena näyttelijänä hän veti kerran esityksen 39,2 asteen kuumeessa. Kuopion Uudessa Kesäteatterissa hän taas ei ehtinyt juoda tarpeeksi näytelmän aikana ja seurauksena oli nestehukka.

– Ensimmäisellä kertaa lähdin suoraan näytöksen jälkeen tiputukseen. Toisella kertaa riitti omahoito. Sen jälkeen opin jo ehkäisemään tilanteen, Kojonen naurahtaa.

Vaikka nesteytys tuli kesäteatterissa kuntoon, työmäärä pysyi tapissa.

– Tein 12-tuntisia tai pidempiä päiviä. Ja kun oli yö ja olisin voinut nukkua, heräsin kolmen tai neljän aikaan aamulla, enkä saanut enää unta. Mielessä pyörivät työasiat ja samaan aikaan vakavasti sairastellut isäni. Työn lisäksi huoli iäkkäistä vanhemmista siis painoi.

Vain pakollisimmat hommat

Kun Kojonen uupui, pinna kiristyi ja negatiivisuus valtasi alaa. Lopulta tilanteeseen puuttui hänen vaimonsa, tanssitaiteilija ja koomikko Johanna Keinänen.

– Kiukkusin töissä ja kotona ihan turhista asioista. Vaimo totesi, että nyt on aika mennä lääkäriin.

Lääkäri pyysi potilastaan arvioimaan, mikä hänen toimintakykynsä oli asteikoilla nollasta kymppiin. Kojonen vastasi viisi.

– Silloin tajusin itsekin, että kaikki ei ole kunnossa.

Tammikuussa 2013 Kojonen jäi lääkärin ohjeiden mukaisesti kuukauden sairauslomalle. Hän teki sen aikana vain pakollisimmat työt. Melkein kaikesta vastasi sillä aikaa hänen veljensä, Tahtiteatterin tuottaja Juha Kojonen.

Kesäteatteri oli talvitauolla ja muidenkin teatteritöiden puolesta oli rauhallista. Kojonen sai keskittyä nukkumiseen, liikkumiseen ja ulkoiluun. Unirytmin löytämisessä auttoivat nukahtamislääkkeet.

– Pelkästään se, kun sain nukuttua ensimmäisen kerran kunnon yöunet, oli aivan mahtavaa.

Järkeä työaikoihin

Uupuminen oli rankka, mutta myös opettava kokemus. Sairaslomalta palattuaan Kojonen löysi uudenlaisen rentouden työhönsä.

– Oivalsin, että asiat toteutuvat parhaiten hieman rennommalla asenteella. Ei kannata puristaa mehuja itsestään väkisin, vaan nauttia tekemisestään.

Kojonen päätti tehdä vähemmän. Nykyään hänen työpäivänsä alkavat kello 8–9 ja loppuvat kello 17–18. Tämä oli fiksu päätös: työajan suitsiminen on paitsi auttanut jaksamaan, myös nostanut työtehoa.

– Se on kuin teatteriharjoituksissa – ei niistäkään tule mitään, jos ne eivät ole loppumassa koskaan. Myös työnteko tehostuu, kun joskus on oltava valmista.

Silti ahdistus nostaa toisinaan päätään. Tosin siihenkin Kojosella on jo resepti.

– Kun alkaa olla luu kurkussa, istun alas ja juon kupin kahvia. Sitten mietin, mikä ongelma olikaan ja mitä sille teen. Tällä pärjää jo pitkälle.

Kojonen tsemppaa välillä myös muita jaksamaan elämänhallintaa ja parempaa työelämää käsittelevissä yrityskoulutuksissa. Niissä hetkissä auttaa, kun tietää, mistä puhuu.

– Se luo uskottavuutta ja syvyyttä omiin juttuihin, kun on itselläkin kokemusta jostain ei niin mukavasta.

Fakta

Sami Kojosen vinkit jaksamiseen

Älä pelasta koko maailmaa maanantaina. Aikatauluta työviikkosi etukäteen ja merkitse jokaiselle päivälle omat tehtävät. Jaksat paremmin, kun et yritä tehdä kaikkea kerralla.

Hyödynnä aamupäivät. Tee enemmän keskittymistä vaativat tehtävät aamupäivisin, jos ja kun olet silloin virkeimmilläsi. Iltapäivällä, kun työteho laskee, voit hoitaa rutiinijutut.

Tavoittele optimia. Optimirytmi olisi kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa ja kahdeksan tuntia unta. Kojosen mukaan tämä on usein utopiaa, mutta silti tavoiteltava tilanne.

Korvaa pulla punttisalilla. Kojosen mukaan viisikymppisenä ei voi enää syödä pullaa tai karkkia. Liikuntaa hän tarvitsee paljon: 3-6 kertaa viikossa hikijumppaa, joka päivä ulkoilua.

Hakkaa halkoja. Jos olet tekemisorientoitunut ihminen ja vapaalle vaihtaminen on hankalaa, hakkaa vaikka halkoja vapaa-ajallasi. Halkopinon äärellä parhaat ideat usein syntyvätkin, Kojonen vinkkaa.

Miten kasvuyritys voi yhdistää työmäärän ja palautumisen? Aikatauluta kaikki, neuvoo Slushin Miika Huttunen

Miika Huttunen uskoo, että startup-ekosysteemi keskustelee nykyään paljon enemmän työstä palautumisesta.

Tunnista jaksamisen 4 varoitusvaloa ja reagoi ajoissa

Kun jaksaminen hiipuu, syttyy varoitusvaloja. Animaatiomme kertoo, mihin merkkeihin on syytä kiinnittää huomiota ja milloin tahtia on rauhoitettava.

Pikkuhiljaa pohjalta pinnalle – ”Pahimmillaan istuin kippurassa suihkussa ja mietin, miten olen joutunut tähän tilanteeseen”

Diivadesignsin yrittäjä Heidi Julkunen uupui ja mursi kätensä. Intohimo ja oman vision toteuttaminen saavat hänet edelleen jatkamaan yrittäjänä.

Milloin jaksamisen raja tulee vastaan? ”Olen varoittava esimerkki muille”

Janne Gylling osasi ja uskalsi hakea ammattiapua. Uupuminen on vaarallinen yrittäjien ammattitauti.

Tunnistatko uupumisen oireet? Näin teet muutoksen

Uupumisen oireet on syytä ottaa vakavasti. Muutoksen yhtenä kulmakivenä on merkityksellisen tavoitteen asettaminen.

Yrittäjien jaksaminen kovalla koetuksella – Tunnistatko itse ongelman?

Yrittäjien jaksaminen on kriittistä yrityksen koko olemassaolon kannalta.

Yrittäminen ei sovi heikkohermoiselle

Sopiva määrä töitä olisi ideaali. Se harvoin toteutuu edes yrittäjällä, kirjoittaa Vesinummelan yrittäjä Timo Nummela.

Otatko riskejä jaksamisen suhteen? Tunnista hälytysmerkit

Uupumisesta on haitallisia seurauksia yritystoiminnalle. Ensimmäinen virhe on nipistää unesta.

Yrittäjä, älä juokse karkuun jaksamistasi – se on kaikki kaikessa

Yhdelle se on liikunta, toiselle uni ja kolmannelle ravinto. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lisää yrittäjän vireyttä ja tehokkuutta.

Lataa lisää