Jaksaminen

Kriisi heittää elämän raiteiltaan: Millä keinoilla sen läpi?

Kriisi heittää elämän raiteiltaan: Millä keinoilla sen läpi?

Kriisi on kokemus, jossa perusturvallisuudentunne järkkyy. Keinot selviytyä kriisistä ovat aina yksilölliset. Ammattilainen kertoo mahdollisia tapoja käsitellä kriisiä.

| |

Kun kriisi iskee, se laittaa tutut ja turvalliset asiat uusiksi.

Kriisissä onkin pohjimmillaan kyse muutoksesta tai käänteestä. Siitä, että vanhat mallit eivät enää pädekään.

Mieli Ry:n suunnittelija Paula Noresvuo kertoo, että kriisi tarkoittaa jo pelkästään sanana eri asioita eri ihmisille ja se on kokemuksena hyvin yksilöllinen.

Kriisit ovat osa ihmiselämää. Noresvuo kertoo, että elämänkulkuun kuuluu luonnollisia muutosvaiheita, jolloin puhutaan kehityskriiseistä. On esimerkiksi uhma- ja murrosikää, ikäkausikriisejä tai vaikka eläkkeelle jääminen. Useimmiten siirtyminen vaiheesta toiseen sujuu hyvin.

Myös positiiviset asiat, kuten lapsen syntymä, saattavat aiheuttaa kriisin.

On myös elämänkriisejä, eli muutostilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi ihmissuhteisiin, työhön tai asuinpaikkaan. Useimmiten ne ovat ennakoitavissa, mutta niihin voi liittyä vaikeita päätöksiä. Esimerkiksi avioero tai työttömyys voivat olla tällaisia tilanteita.

Niiden lisäksi olemassa on myös äkillisten tapahtumien aiheuttamia kriisejä, jotka tulevat täysin yllättäen ja pyytämättä.

– Yleensä kriisi on vedenjakaja: On elämä ennen kriisiä ja elämä kriisin jälkeen, Noresvuo sanoo.

Nyt pauhaava koronakriisi on hyvä esimerkki yllättäen iskeneestä tilanteesta.

Yrittäjä ja tavallinen ihminen

Noresvuo työskentelee yrittäjien henkistä jaksamista edistävän Yrittäjäkillan suunnittelijana Mieli ry:ssä.

Hän kertoo, että tällä hetkellä yrittäjien päällimmäisiä huolia ovat toimeentulo ja yritystoiminnan jatkuvuus. Pinnalla on epävarmuus siitä, miten tästä selvitään.

Olemassa ei ole valmiita ratkaisuja siihen, kuinka toimia.

– Kukaan ei myöskään tiedä, mihin olemme menossa. Kenelläkään ei ole sellaista kristallipalloa.

Yrityksen uhkana ovat monenlaiset yritystoimintaan liittyvät kriisit. Rahoitus-, talous-, markkina- ja kilpailutilanne sekä henkilöstö, työvoiman saatavuus ja toimintaympäristö voivat muuttua äkillisesti.

Yrittäjää voivat kohdata myös muut häneen itseensä tai läheisiin iskevät tapahtumat, kuten hyvinvoinnin ja jaksamisen järkkyminen sekä elämäntapahtumat, kuten ihmissuhteet, velkaantuminen, yksinäisyys tai omaisen kuolema.

– Yrittäjällä on yrittäjäelämä ja tavallisen ihmisen elämä. Riskejä on olemassa paljon.

Kriisin vaiheet

Noresvuon mukaan kriisejä voidaan kuvata hyvin kaavamaisesti: ensin tulee shokkivaihe, sitten reaktiovaihe sekä käsittelyvaihe ja lopuksi uudelleensuuntautumisen vaihe.

Niiden ilmeneminen, järjestys ja kesto voivat kuitenkin vaihdella, eikä eteneminen ole välttämättä suoraviivaista.

Noresvuo kertoo, että shokkivaiheessa elimistö suojaa meitä tapahtuneelta, eikä mieli välttämättä tajua, mitä on tapahtunut.

Toiminta saattaa olla hyvinkin automaattista: toinen jähmettyy täysin, kun taas toinen toimii järkevästi, mutta ei välttämättä jälkikäteen muista, mitä on tehnyt.

Näitä toiminta- ja selviytymiskyvyn eroavaisuuksia kriisissä selittää Noresvuon mukaan moni seikka, kuten se, millaiseen elämänvaiheeseen kriisi osuu. Onko pohjalla jo entuudestaan aiempia, maton alle lakaistuja kokemuksia? Entä millainen perus elämänasenne on: näemmekö uhkia vai mahdollisuuksia?

Vaikutusta on myös resilienssillä, eli selviytymiskyvykkyydellä. Se on Noresvuon mukaan ominaisuus, joka on meillä kaikilla: se on sinnikkyyttä ja joustavuutta, stressinsietokykyä ja selviytymistaitojen käyttöä sekä uskoa selviytymiseen ja omiin mahdollisuuksiin.

Resilienssiä voi myös harjoittaa, ja se kehittyy elämänkokemuksen mukana. Siihen kuuluu myös omien rajojen tunteminen ja sen tunnistaminen, milloin on tarpeen pyytää apua.

– Avun hakemisen paikka on juuri silloin, kun herää huoli omasta selviämisestä, Noresvuo tiivistää.

Kriisi tuntuu monin tavoin

Kriisin aikana tunteet voivat olla hyvin ristiriitaisia ja voimakkaita.

– Turvallisuudentunne järkkyy ja tunteet voivat olla hyvin hallitsemattomia ja oireet jopa fyysisiä. Saattaa tuntua, että saa sydänkohtauksen tai tulee hulluksi. Vaikka reaktiot saattavat pelottaa itseä, ne ovat täysin normaaleja. Tilanne on epänormaali.

Kriisissä saattaa kokea avuttomuutta, ahdistuneisuutta, pelkoa ja vihaa. Esimerkiksi syyllisen etsiminen tilanteeseen voi olla Noresvuon mukaan eräänlainen puolustusmekanismi, jolla suojelee omaa avuttomuuttaan tai haavoittuvuutta.

– Se antaa toimijuutta itselle: johonkin voi kohdentaa omat tunteet.

Vähitellen ajan kuluessa lisääntyy ymmärrys siitä, että elämä muuttuu. Jonain päivänä näkee taas valoa ja pääsee eteenpäin. Lohdullista Noresvuon mukaan on, että kriisiprosessi on sisäänrakennettu ihmisiin, ja sen tarkoitus on auttaa selviämään muutoksesta.

– Meidät on tehty selviytymään tällaisista vaikeista tilanteista. Tämä on automaattinen prosessi, joka käynnistyy. Lähtökohtaisesti me selviämme.

Fakta

Millä keinoilla kriisin yli?

Mieli Ry:n suunnittelija Paula Noresvuo kertoo, että usein kriiseistä selviää läheisten avulla ja tuella sekä rauhoittumalla ja antamalla itselleen riittävästi aikaa toipua.

Toipuminen vie oman aikansa, eikä siihen voi antaa tiettyä päivämäärää, milloin kriisin pitäisi olla ohi.

Tärkeää on pitää kiinni rutiineista niin hyvin kuin voi sekä etsiä itselle sopivat selviytymiskeinot. Itsetuntemuksen rooli korostuu kriisissä, koska selviytymiskeinot ovat yksilölliset.

Noresvuo kertoo työvälineitä kriisin ylittämiseen:

  • Älä jää yksin. Puhu kokemuksistasi ja sanoita tapahtunutta ja tunteita
  • Toisen yrittäjän vertaistuki on todella tärkeää: ”Puhuminen ihmiselle, joka tietää, mitä käyt läpi, on arvokas apu.”
  • Pidä kiinni arkirutiineista ja tutuista asioista, äläkä tingi perustarpeista: nuku, syö ja liiku. Tee ruokaa ja syö kuin tavallisesti. Mene nukkumaan samaan aikaan kuin normaalisti
  • Anna itsellesi aikaa, ole armollinen ja myötätuntoinen
  • Korona-ajassa informaatiota tulee paljon. Rajoita uutisvirtaa, ettet jää infovyöryn alle. Seuraa yhdet tai kahdet uutiset päivässä
  • Vähennä somessa pyörimistä
  • Jos arki ei lähde sujumaan tai kärsit unettomuudesta, hae apua työterveydestä tai terveyskeskuksesta

Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan. Sitä tarjoavat esimerkiksi seuraavat tahot:

Miten minä voin auttaa?

Kuunteleminen ja läsnäolo ovat tärkeitä tapoja auttaa. Anna toisen puhua rauhassa, äläkä vähättele tai vertaile. Käytännön toimet, kuten kaupassa käyminen tai ruuanlaitto voivat olla iso apu.

Jos vähänkin herää sellainen epäilys, että toisella on itsetuhoisia ajatuksia tai aikeita, asia pitää ottaa puheeksi ja kysyä siitä. Tällä tavoin antaa toiselle mahdollisuuden puhua siitä.

Kysyy suoraan, onko toisella itsetuhoisia ajatuksia. Onko tekoa jo suunnitellut? Miten sen tekisi? Onko itsemurhaa yrittänyt aikaisemmin? Jos yhteenkin kysymykseen tulee myöntävä vastaus, älä jätä ihmistä yksin ja soita 112:een.

Tämä voi estää itsemurhan ja pelastaa elämän.

Lähde: Paula Noresvuo