Tilaa uudistunut yrittäjäkirje

Kirjeessä kootusti Kuukauden teema ja paljon yrittäjille hyödyllistä tietoa.

Jaksaminen

Masennus on vaarallinen yrittäjän ammattitauti

Masennus on vaarallinen yrittäjän ammattitauti

Jopa 40 prosentilla yrittäjistä on riski uupua. Kaksi yrittäjää kertoo omat kokemuksensa.

|

Uupumus ja sitä seuraava masennus ovat vaarallisia yrittäjien ammattitauteja.
Eri tutkimusten mukaan jopa 40 prosentilla yrittäjistä on riski uupua. Loppuunpalamisen riski on suurin kasvuyrittäjillä. Aihetta on tutkinut muun muassa työeläkeyhtiö Elo.

Ongelmia voi olla vaikea tunnistaa, sillä usein yrittäjän oma asenne voittaa uupumuksen tunteen.

Näin kävi myös Lahdessa asuvalle Sirpa Lappalaiselle. Lappalaisen kotipalveluyritys ehti toimia seitsemän vuotta, mutta niistä viimeiset vuodet tuntuivat loputtoman raskailta. Uupumus otti yrittäjästä voiton pikku hiljaa.

– Varsinkin alussa olin hyvä manipuloimaan itseäni. Ajattelin, että omat murheeni ovat asiakkaiden ongelmiin verrattuna hyvin pieniä, yritystoiminnan hiljattain lopettanut Lappalainen kertoo.

Hänen mukaansa tilannetta pahensi työyhteisön puute.

– Kotipalveluyrittäjän työ on sekä henkisesti että fyysisesti hyvin kuormittavaa. Pahinta oli kuitenkin se, että toimin yksin, joten minulla ei ollut ketään, jonka kanssa purkaa raskaita asioita. Lisäksi loman pitäminen oli mahdotonta.

Lappalainen sinnitteli vuosia työuupumuksen rajamailla. Ensin työnteosta katosi mielekkyys, sittemmin hän alkoi kärsiä unettomuudesta. Lopulta terveysongelmat pakottivat sairauslomalle.

– Sain vuosi sitten sen verran pahoja rytmihäiriöitä, että jouduin soittamaan itselleni ambulanssin. Näin jälkeenpäin ajateltuna minun olisi pitänyt jo silloin hellittää tahtia, mutta tilanne ehti pahentua vielä sen jälkeen. En jaksanut enää huolehtia itsestäni, sillä käytin kaiken aikani muista huolehtimiseen. Työ vei käytännössä kaikki voimani.

Paranemisprosessi on pitkä, eikä Lappalainen luultavasti enää voi palata vanhaan ammattiinsa. Masennus- ja uupumusdiagnoosi oli kuitenkin helpotus.

– Yrityksen lopettamispäätös oli helpompi tehdä, kun psykologi ja lääkäri tunnistivat sairauden. He auttoivat ymmärtämään uupumukseni luonteen. Nyt pyrin katsomaan päivä kerrallaan tulevaisuuteen ja hoitamaan vihdoin itseäni.

Konkurssi oli helpotus

Yrittäjyys ajoi myös oululaisen Minnan* sairauslomalle.

Minna alkoi sukulaisensa kannustamana lastentarvikeliikkeen yrittäjäksi pari vuotta sitten. Yrityksen alkuaika sujui hyvin, mutta ongelmat alkoivat kulminoitua, kun yritystoiminta kasvoi ja Minna yrityskumppaneineen avasi liikkeelle toisen toimipisteen. Samaan aikaan yrityskumppani joutui jättäytymään sivuun.

– Äkkiä olinkin yksin vastuussa kahdesta liikkeestä. Palkkasimme työntekijän apuun, mutta hän sairastui ja oli lopulta kuukauden poissa töistä, Minna kertoo.

Huono tuuri jatkui. Toisen liikkeen myynti putosi ja kirjanpitäjän kanssa ilmeni ongelmia. Lopulta Minna joutui hakeutumaan konkurssiin.

– Konkurssipäätös oli tavallaan suuri helpotus. En ollut edes huomannut, että kaikki muu elämä oli jäänyt pois. Parisuhde kärsi, muisti pätki, en jaksanut enää huolehtia itsestäni ja saatoin alkaa itkeä pienistäkin asioista.

Minna sai apua yrittäjäystävältä, joka opiskeli henkistä valmennusta.

– Hänen avullaan ymmärsin, etten ollut elänyt lainkaan normaalia elämää. Kävin hakemassa sairauslomaa, ja vaikka en voinut aluksi pitää sitä kokonaan, jo tieto siitä, että minulla oli täysi oikeus olla uupunut, auttoi selviämään.

Innostus peittää uupumuksen

Mielenterveysseuran erityisasiantuntijan Mirja Erlundin mukaan uupuminen uhkaa kaikkia yrittäjiä.

– Varsinkin aloitteleva yrittäjä ajattelee usein, että tilanne on vain hetkellinen. Innostus voittaa ikävät tuntemukset, ja väsymys ja uupumuksen tunteet jäävät onnistumisen, itsenäisyyden ja vapauden tunteen taakse, Erlund sanoo.

Erlundin mukaan resurssien puute ajaa monesti uupumuksen partaalle. Pienyrittäjällä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja osaamista hankkia itselleen apua ajoissa. Vaikka tietoa olisi, myös monen yrittäjän pakko jaksaa -asenne estää avun hankkimisen.

– Menestystä mitataan usein työntekijöiden määrällä ja liikevaihdolla, ei sillä, mikä milloinkin riittää.

Ensimmäinen merkki työuupumuksesta on usein se, että ilo tuntuu kadonneen elämästä ja työn motiivia on vaikea muistaa.

Erlund kannustaa hakemaan apua ja vertaistukea ensin toisesta yrittäjästä. Moni yrittäjä kokee jääneensä yksin yhteiskunnan ulkopuolelle, vaikka totuus olisi toinen.

– Häpeästä täytyisi päästä eroon. Jos mielenterveys mietityttää, apua voi hakea jo ihan tavallisesta terveyskeskuksesta.

 

* Haastateltavan nimi on muutettu.