Jaksaminen

Miten omasta hyvinvoinnista huolehditaan epävarmoina aikoina?
Koronapandemia on tuonut mukanaan pitkän poikkeusajan. Miten omasta hyvinvoinnista pidetään huolta pitkittyneessä epävarmuudessa?
Kuormitusta ei voi kokonaan poistaa omasta elämästä. Sitä voi kuitenkin oppia keventämään. Varsinkin poikkeusaikana omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Avain epävarmuudessa toimimiseen on Työterveyslaitoksen tutkijan ja projektipäällikön Eveliina Korkiakankaan mukaan riittävä palautuminen.
– Koronatilanne vaikuttaa jatkuvan. Silloin on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota palautumiseen, jotta huono stressi ja kuormitus eivät kasaannu.
Kuormitus ja palautuminen tasapainoon
Kun puhutaan kuormituksesta ja palautumisesta, teemaa voidaan Korkiakankaan mukaan lähestyä kolmion kautta.
Yhden kulman muodostaa työn ja yrittäjyyden kuormittavuus.
Työn kuormittavuus riippuu ammattikuvasta: yhdelle työ voi olla fyysisesti kuormittavaa ja toiselle arkea ovat vaativat asiakaspalvelutilanteet. Kolmannelle kuormitusta aiheuttavat kognitiivinen tietotulva ja uuden luominen. Niiden lisäksi yrittäjyys itsessään kuormittaa. Siihen linkittyy vastuu omasta yrityksestä ja toimeentulosta sekä mahdollisista työntekijöistä.
Toisessa kolmion kärjessä ovat työn voimavarat. Korkiakankaan mukaan se on usein yrittäjillä erityisen vahva.
– Yritys on erittäin tärkeä, ja siihen halutaan panostaa. Se koetaan merkitykselliseksi ja työtä arvostetaan.
Työhön uppoutuu ja siitä kokee mielihyvää.
– Korona on voinut tuoda haasteita, mutta osalle se on tarkoittanut myös mahdollisuuksia.
Se on ollut uudistumisen aikaa, ja osa yrityksistä on toteuttanut digiloikan.
Kolmas kärki on omat henkilökohtaiset voimavarat. Niihin lukeutuu esimerkiksi fyysinen kunto.
– Hyväkuntoinen tekijä palautuu työn kuormituksesta nopeammin kuin huonokuntoinen.
Kovassa kuormituksessa on hyvä kääntyä perusasioiden ääreen: riittävä uni ja säännöllinen ruokarytmi ovat tärkeä perusta. Aivot ja lihakset kaipaavat polttoainetta tasaisesti. Energiavaje vaikuttaa palautumiseen negatiivisesti.
Tärkeitä ovat myös ajanhallinnan taidot: Vaativat työtehtävät on järkevää ajoittaa hetkeen, jolloin on virkeimmillään ja vähemmän keskittymistä vaativat tehtävät voi hoitaa muuhun aikaan.
Onko palautuminen riittävällä tasolla?
Korkiakankaan mukaan omaa tilannetta voi tarkastella aamulla: onko olo levännyt ja hyvin nukkunut? Entä onko työpäivän jälkeen sellainen energiataso, että saa tehtyä jotain muutakin? Onko työn lisäksi mahdollista elää kokonaisvaltaista, hyvää elämää? Riittääkö aikaa läheisille, omalle perheelle?
– Jos työ vie kaiken energian, eikä jaksa illalla mitään, silloin tilannetta on hyvä pysähtyä tarkastelemaan. Onko työpäivä ollut liian kuormittava eikä siellä ole ollut huokoisuutta esimerkiksi taukoihin tai syöminen on jäänyt välistä?
Jos itse kykenee tekemään muutoksia ja tiedostaa oman tilanteen, kannattaa lähteä selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat omaan oloon. Sitten tekemistä lähdetään muuttamaan hyvin pienillä tavoitteilla.
Hyvää palautumista voi vahvistaa tukemalla työn ja omien voimavarojen elpymistä. Terveet elintavat ja työn organisoiminen ovat tärkeitä peruspilareita.
– Palautumista tulisi tulla työpäivän aikana ja vapaa-ajalla.
Poikkeusaikana työt saattavat jäädä pyörimään mieleen helposti – varsinkin, jos työpäivään on kuulunut ikäviä asioita.
– Mikä olisi keino, jolla pääsee hetkeksi irrottautumaan työstä? Esimerkiksi muutaman minuutin rauhoittumis- ja rentousharjoituksista on hyviä kokemuksia.
On myös hyvä etsiä itselle sopivia keinoja siirtyä työstä vapaalle. Moni kokee luonnossa kävellessään rauhoittuvansa. Joillekin se voi olla elokuvat tai musiikki.
– Jos on paljon mielessä asioita, työtehtäviä ja muistettavien asioiden listoja tai huolia ja murheita, niitä voi työpäivän jälkeen kirjata ylös. Näin niitä ei tarvitse yöllä pitää mielessä.
Hae tukea
Koronan takia yrittäjä on saattanut joutua lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään, ja tulevaan liittyy epävarmuus. Tällaisessa tilanteessa korostuu huolien ja murheiden jakaminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät ne.
– Kun elämä kapeutuu, töitä tehdään etänä ja yritetään välttää kontakteja, tärkeää on pitää jollain lailla yhteyttä toisiin ihmisiin, kuten ystäviin ja omiin verkostoihin sekä kollegoihin.
Yrittäjäjärjestöt ja erilaiset hankkeet ovat mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja saada vertaistukea. Heidän kanssaan voi myös jakaa onnistumisia.
– Yrittäjäverkoston ja kollegan tuki on todella tärkeää. Sitä pitäisi osata pyytää enemmän.
Korkiakangas muistuttaa, että myös työterveyshuollosta voi pyytää apua. Tiukassa tilanteessa on keskeistä muistaa kiittää itseään.
– Yrittäjät tekevät paljon töitä, luovivat tässä hankalassa tilanteessa ja ovat kehittäneet uusia ratkaisuja. Omalle työlle on tärkeä antaa kiitosta ja kehuja.
Fakta
Millä keinoilla kriisin yli?
Mieli Ry:n suunnittelija Paula Noresvuo kertoo, että usein kriiseistä selviää läheisten avulla ja tuella sekä rauhoittumalla ja antamalla itselleen riittävästi aikaa toipua.
Toipuminen vie oman aikansa, eikä siihen voi antaa tiettyä päivämäärää, milloin kriisin pitäisi olla ohi.
Tärkeää on pitää kiinni rutiineista niin hyvin kuin voi sekä etsiä itselle sopivat selviytymiskeinot. Itsetuntemuksen rooli korostuu kriisissä, koska selviytymiskeinot ovat yksilölliset.
Noresvuo kertoo työvälineitä kriisin ylittämiseen:
- Älä jää yksin. Puhu kokemuksistasi ja sanoita tapahtunutta ja tunteita
- Toisen yrittäjän vertaistuki on todella tärkeää: ”Puhuminen ihmiselle, joka tietää, mitä käyt läpi, on arvokas apu.”
- Pidä kiinni arkirutiineista ja tutuista asioista, äläkä tingi perustarpeista: nuku, syö ja liiku. Tee ruokaa ja syö kuin tavallisesti. Mene nukkumaan samaan aikaan kuin normaalisti
- Anna itsellesi aikaa, ole armollinen ja myötätuntoinen
- Korona-ajassa informaatiota tulee paljon. Rajoita uutisvirtaa, ettet jää infovyöryn alle. Seuraa yhdet tai kahdet uutiset päivässä
- Vähennä somessa pyörimistä
- Jos arki ei lähde sujumaan tai kärsit unettomuudesta, hae apua työterveydestä tai terveyskeskuksesta
Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan. Sitä tarjoavat esimerkiksi seuraavat tahot:
- Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee anonyymisti suomeksi vuorokauden ympäri. Kriisipuhelin auttaa myös arabiaksi, englanniksi ja ruotsiksi. Kriisivastaanotot toimivat korona-aikaan etänä.
- Tukinet & Solmussa-chat auttaa aikuisia anonyymisti ja maksutta
- Alle 29-vuotiaita nuoria tukee puolestaan SekasinChat
- Suomen vertaisyrittäjät auttaa konkurssin kokeneita tai konkurssiuhan alla olevia eteenpäin
- Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapuhelin auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa
- Helsingissä ja Kuopiossa toimivat itsemurhien ehkäisykeskukset tarjoavat apua itsemurhaa yrittäneille sekä itsemurhan tehneen omaisille
Miten minä voin auttaa?
Kuunteleminen ja läsnäolo ovat tärkeitä tapoja auttaa. Anna toisen puhua rauhassa, äläkä vähättele tai vertaile. Käytännön toimet, kuten kaupassa käyminen tai ruuanlaitto voivat olla iso apu.
Jos vähänkin herää sellainen epäilys, että toisella on itsetuhoisia ajatuksia tai aikeita, asia pitää ottaa puheeksi ja kysyä siitä. Tällä tavoin antaa toiselle mahdollisuuden puhua siitä.
Kysyy suoraan, onko toisella itsetuhoisia ajatuksia. Onko tekoa jo suunnitellut? Miten sen tekisi? Onko itsemurhaa yrittänyt aikaisemmin? Jos yhteenkin kysymykseen tulee myöntävä vastaus, älä jätä ihmistä yksin ja soita 112:een.
Tämä voi estää itsemurhan ja pelastaa elämän.
Lähde: Paula Noresvuo