Kuinka paljon pitäisi nukkua? Uni vaikuttaa lähes kaikkeen

Riittävä ja laadukas uni on ratkaisevassa osassa arjen jaksamisessa. Se on jopa tärkeämpää kuin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.

Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan unesta ja nukkumisesta tuotetaan tietoa koko ajan lisää. Jo nyt tiedetään, että 95 prosenttia ihmisen palautumisesta tapahtuu unessa, uni tuottaa energiaa, se vaikuttaa muistiin, mielialaan ja motivaatioon. Unella on yhteys myös sairauksiin, kuten diabetekseen.

Siitä huolimatta ihmiset nukkuvat liian vähän. Itse asiassa nykyään nukutaan vähemmän kuin koskaan.

­– Aivan tarkkaa tietoa ei ole, mutta ihmisten unen tarve on tunti lisää joka päivä. Suositus yöunen määräksi on 7–8 tuntia. Lyhyet yöunet ovat jonkinlaista masokismia, en oikein ymmärrä sitä. Se johtuu varmaan edelleen tiedonpuutteesta, Tuomilehto sanoo.

Hän mainitsee yrittäjät yhtenä ongelmaryhmänä. Useat yrittäjät ovat kertoneet jopa julkisesti omasta uupumisestaan, kun he eivät ole onnistuneet tunnistamaan väsymisen merkkejä.

– Yrittäjät on aika heterogeeninen joukko. Osa kokee, että yrittäjänä voi vaikuttaa omaan elämään, mutta pääsääntöisesti yrittäjät eivät ole parhaasta päästä nukkujina. Taustalla ovat taloudelliset asiat ja työn määrä, unilääkäri arvioi.

Julkisuudessa on tasaisin väliajoin myös yrittäjiä ja yritysjohtajia, jotka kertovat selviävänsä 4–5 tunnin yöunilla. He ovat kuitenkin huonoja esikuvia.

– Vähäisillä yöunilla elvistely herättää enemmänkin säälinsekaisia tunteita. Minulle se kertoo uniongelmista, Tuomilehto sanoo.

Uni on myös laatua

Pelkkä tuntien seuraaminen ei ole riittävä mittari, vaan yöunen pitää olla laadukasta.

Ihminen nukahtaa yleensä alle puolessa tunnissa. Jos nukahtaminen tapahtuu aina välittömästi, kyseessä saattaa olla univaje. Jos taas sängyssä pyörii nukahtamatta yli puoli tuntia, puhutaan unettomuudesta.

Tuomilehdon näkemys on, että iso osa unihäiriöistä on itse aiheutettua. Joko ei liikuta tarpeeksi tai ei tunnisteta, kuinka myöhään ja vaativalla tasolla voidaan liikkua.

– Lisäksi terveellinen ravinto vaikuttaa nukkumisen laatuun. Nälkäisenä ei kannata koskaan mennä nukkumaan. Sitten on myös oikeita uniongelmia, jolloin on syytä hakea apua, Tuomilehto listaa.

Jokaiselle oma tapa

Tuomilehto on itsekin yrittäjä. Hän perusti Oivauni Uniklinikan kahdeksan vuotta sitten Kuopioon.

Yhtiön osake-enemmistö siirtyi viime vuonna yrityskaupassa osaksi Coronaria-ketjua. Tuomilehto on yhä mukana vähemmistöomistajana. Tavoitteena on, että uniklinikoita on vuoden lopussa kymmenen eri puolilla Suomea.

Tuomilehto kannustaa jokaista löytämään itselle parhaan tasapainon työhön, vapaa-aikaan ja nukkumiseen. Yhtä oikeaa tai väärää keinoa ei ole. Hälytyskellojen pitää kuitenkin soida tietyssä pisteessä.

Unilääkäri käyttää itseään hyvänä esimerkkinä huonosta ajanhallinnasta.

– Tein tutkimusta päivätyön ohessa. Havahduin usein siihen, että kello on jo puoli kaksi yöllä. Minua pelotti ajatus, miten tutkimukselle käy, jos lopetan yötyöskentelyn. Ja tutkimuksen aiheena oli huono yöuni. Vaikka muutin rytmiäni, niin pystyin silti tekemään molempia asioita, Tuomilehto kertoo.

– Nyt lopetan työt 1,5–2 tuntia ennen nukkumaan menemistä. Siihen kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä, hän jatkaa.