Jaksaminen

Kuinka paljon pitäisi nukkua? Uni vaikuttaa lähes kaikkeen

Kuinka paljon pitäisi nukkua? Uni vaikuttaa lähes kaikkeen

Ihminen tarvitsee vähintään 7–8 tunnin yöunet. Myös unen laatu ratkaisee palautumisen.

| |

Riittävä ja laadukas uni on ratkaisevassa osassa arjen jaksamisessa. Se on jopa tärkeämpää kuin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen.

Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan unesta ja nukkumisesta tuotetaan tietoa koko ajan lisää. Jo nyt tiedetään, että 95 prosenttia ihmisen palautumisesta tapahtuu unessa, uni tuottaa energiaa, se vaikuttaa muistiin, mielialaan ja motivaatioon. Unella on yhteys myös sairauksiin, kuten diabetekseen.

Siitä huolimatta ihmiset nukkuvat liian vähän. Itse asiassa nykyään nukutaan vähemmän kuin koskaan.

­– Aivan tarkkaa tietoa ei ole, mutta ihmisten unen tarve on tunti lisää joka päivä. Suositus yöunen määräksi on 7–8 tuntia. Lyhyet yöunet ovat jonkinlaista masokismia, en oikein ymmärrä sitä. Se johtuu varmaan edelleen tiedonpuutteesta, Tuomilehto sanoo.

Hän mainitsee yrittäjät yhtenä ongelmaryhmänä. Useat yrittäjät ovat kertoneet jopa julkisesti omasta uupumisestaan, kun he eivät ole onnistuneet tunnistamaan väsymisen merkkejä.

– Yrittäjät on aika heterogeeninen joukko. Osa kokee, että yrittäjänä voi vaikuttaa omaan elämään, mutta pääsääntöisesti yrittäjät eivät ole parhaasta päästä nukkujina. Taustalla ovat taloudelliset asiat ja työn määrä, unilääkäri arvioi.

Julkisuudessa on tasaisin väliajoin myös yrittäjiä ja yritysjohtajia, jotka kertovat selviävänsä 4–5 tunnin yöunilla. He ovat kuitenkin huonoja esikuvia.

– Vähäisillä yöunilla elvistely herättää enemmänkin säälinsekaisia tunteita. Minulle se kertoo uniongelmista, Tuomilehto sanoo.

Uni on myös laatua

Pelkkä tuntien seuraaminen ei ole riittävä mittari, vaan yöunen pitää olla laadukasta.

Ihminen nukahtaa yleensä alle puolessa tunnissa. Jos nukahtaminen tapahtuu aina välittömästi, kyseessä saattaa olla univaje. Jos taas sängyssä pyörii nukahtamatta yli puoli tuntia, puhutaan unettomuudesta.

Tuomilehdon näkemys on, että iso osa unihäiriöistä on itse aiheutettua. Joko ei liikuta tarpeeksi tai ei tunnisteta, kuinka myöhään ja vaativalla tasolla voidaan liikkua.

– Lisäksi terveellinen ravinto vaikuttaa nukkumisen laatuun. Nälkäisenä ei kannata koskaan mennä nukkumaan. Sitten on myös oikeita uniongelmia, jolloin on syytä hakea apua, Tuomilehto listaa.

Jokaiselle oma tapa

Tuomilehto on itsekin yrittäjä. Hän perusti Oivauni Uniklinikan kahdeksan vuotta sitten Kuopioon.

Yhtiön osake-enemmistö siirtyi viime vuonna yrityskaupassa osaksi Coronaria-ketjua. Tuomilehto on yhä mukana vähemmistöomistajana. Tavoitteena on, että uniklinikoita on vuoden lopussa kymmenen eri puolilla Suomea.

Tuomilehto kannustaa jokaista löytämään itselle parhaan tasapainon työhön, vapaa-aikaan ja nukkumiseen. Yhtä oikeaa tai väärää keinoa ei ole. Hälytyskellojen pitää kuitenkin soida tietyssä pisteessä.

Unilääkäri käyttää itseään hyvänä esimerkkinä huonosta ajanhallinnasta.

– Tein tutkimusta päivätyön ohessa. Havahduin usein siihen, että kello on jo puoli kaksi yöllä. Minua pelotti ajatus, miten tutkimukselle käy, jos lopetan yötyöskentelyn. Ja tutkimuksen aiheena oli huono yöuni. Vaikka muutin rytmiäni, niin pystyin silti tekemään molempia asioita, Tuomilehto kertoo.

– Nyt lopetan työt 1,5–2 tuntia ennen nukkumaan menemistä. Siihen kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä, hän jatkaa.

Korona pakotti palvelualan digiloikkaan – Hyödyt ovat kiistattomat

Digitalisaatio on tullut palvelualalle jäädäkseen, ja alan kannattaa ottaa siitä kaikki irti, kirjoittaa M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen.

Parempaa tietoa yritysten taloudesta

Koronakriisin vuoksi yrityksille jaetut rahoitustuet ja niitä koskeva kritiikki ovat nostaneet esiin tarpeen saada nykyistä luotettavampaa tietoa yrityksen maksukyvystä, kirjoittaa ekonomi Lassi Mäkinen.

Kun korona iski, yrittäjät toimivat: Kaksi yrittäjää kertoo, miten he käynnistivät myymäläautotoiminnan nollasta viikossa

Tänä keväänä nopeat päätökset ja ketteryys ovat olleet valtteja. Muutosten keskellä on korostunut myös yhteistyökumppaneiden merkitys.

Äkkihypyllä toimitusjohtajaksi ja keskelle koronakriisiä – Miikka Väänänen ryhtyi luotsaamaan perheyhtiötä poikkeusoloissa

Tutustumisvaiheen jälkeen Miikka Väänänen suunnittelee jo kiinteistöihin ja rakentamiseen keskittyneen Master Yhtiöiden kehittämistä ja yritysostoja.

Millaista on hyvä asiakaspalvelu? Koronan aikana aito kohtaaminen ja yhteisöllisyys korostuvat

Yrittäjä ovat huomanneet, että asiakkailla on nyt tarve arkisille kohtaamisille. Kaksi kivijalkayrittäjää kertoo, mitä hyvä asiakaspalvelu on ja mikä on sen rooli poikkeusoloissa.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Pohjanmaalainen perheyritys on arvostettu maailmalla: Sarins båtar vie veneitä 16 maahan

Sarins båtar -perheyrityksellä on asiakkaita ympäri maailmaa. Hyvä maine, pitkä historia ja tiiviit suhteet perheenjäseniin ovat kasvattaneet liikevaihtoa tasaisesti.

Maailma on muuttunut koronan takia, eikä paluuta vanhaan ole: Nyt opitusta ketteryydestä on hyötyä tulevaisuudessakin

Koronakriisi on kiihdyttänyt muutosten tahtia. Epävarmoina aikoina yrittäjiltä vaaditaan uudistumista sekä kriisijohtamisen taitoja – ja uskoa tulevaan, kirjoittaa Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Lataa lisää