Johtaminen

Näin johdat henkilöstöä kriisitilanteessa – 4 vinkkiä haastavassa tilanteessa selviämiseen

Näin johdat henkilöstöä kriisitilanteessa – 4 vinkkiä haastavassa tilanteessa selviämiseen

Koronakriisi pakottaa pohtimaan henkilöstön johtamista uudella tavalla. Yrittäjän on helpompi ottaa haastava tilanne haltuun, kun tietyt peruspilarit ovat kunnossa.

| |

Koronakriisi on ajanut yrittäjät ahtaalle. Kriisin keskellä vahva henkilöstöjohtaminen on yksi tärkeä eteenpäin kantava voima.

Accountor HR4:n johtajan Laura Sunin mukaan suomalaisyritysten henkilöstön johtamisen taso on melko vaihtelevalla tolalla.

– Osassa yrityksiä on jo syntynyt hyvää johtamisen kulttuuria ja johtamisen kehittämiseen on selvästi panostettu. Yrittäjien on hyvä tiedostaa, että koko yrityskulttuuri lähtee yrityksen ylimmästä johdosta. He näyttävät suunnan ja joko vahvistavat tai jättävät vahvistamatta hyvää johtamista, Suni kertoo.

Yrityskulttuuri tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, mitä yrityksessä tapahtuu, kun pomot eivät ole katsomassa. 

Se, mikä lopulta on hyvää johtamista, riippuu jonkin verran niin ajasta kuin yrityksen toimialasta.

Laura Suni henkilöstöjohtaminen

– Autoritäärinenkin eli hierarkkinen ja määräilevä johtaminen on voinut olla sopivaa tietyissä tilanteissa. Tällä hetkellä yleinen käsitys kuitenkin on, että valmentavalla otteella saadaan parempia tuloksia, Suni sanoo.

Kriisitilanteissa henkilöstön johtamiseen kannattaa panostaa entistä enemmän. Suni kertoo, miksi ja miten se onnistuu.

1. Kriisissä vuorovaikutuksen merkitys korostuu

Ihmisillä on perustarve tulla kuulluksi, ja kriisitilanteissa vuorovaikutusta kaivataan entistäkin enemmän. On luonnollista, että henkilöstö haluaa päästä keskustelemaan asioista ja purkamaan tunteitaan vaikeilla hetkillä.

– Tunteista ja niiden käsittelystä puhutaan muutenkin paljon nykypäivän johtamisessa. Keskustelulle täytyy luoda tilaa, vaikka henkilöstö ei pääsisikään purkamaan tuntojaan fyysisesti samaan paikkaan, Suni huomauttaa.

Muutostilanne luo tietynlaisen epäjatkuvuustilan, jolloin henkilöstö saattaa myös kyseenalaistaa yrityksen suuntaa, roolia ja tavoitteita.

Sunin mukaan mahdollisista muutoksista tai toisaalta normaalin arjen jatkumisesta kannattaa viestiä mahdollisimman selkeästi. Millä välineillä viestintä tapahtuu, ei ole juurikaan merkitystä.

Ylipäänsä ihmiset odottavat ja arvostavat johdonmukaisuutta johtamisessa.

– Aktiivinen keskusteluyhteys kannattaa säilyttää, oli yrityksessä tapahtumassa muutoksia tai ei.

2. Ota eri johtamistyylit haltuun

Kun kriisitilanne iskee päälle, on hyvä ottaa valmentavan johtamisen opit haltuun, kuunnella ja keskustella työntekijöiden kanssa ja olla riittävästi läsnä.

Valmentava, keskusteleva johtamistyyli sopii yleensä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tiukkoihin hetkiin kannattaa hakea myös yksilöllisiä ratkaisuja ja kaikkia on syytä kuulla.

Suni muistuttaa, että äkillisissä kriisitilanteissa tarvitaan myös selkeää johtajuutta.

– Esimerkiksi tulipalon sattuessa ei voi jäädä kyselemään, miten tilasta poistutaan. Tällöin johtajan on otettava johtajuus haltuun ja kaikkien noudatettava selkeitä toimintaohjeita. Sama ohjenuora soveltuu kevyempiin kriisitilanteisiin, Suni sanoo.

Kun koronakriisi yllätti kaikki, selkeälle suunnalle, vahvalle johtajuudelle ja hyvälle toimintasuunnitelmalle on ollut tarvetta.

3. Kehitä uusia toimintatapoja

Kriisitilanteessa ei kannata kangistua vanhaan. Monessa yrityksessä työskennellään nyt etänä, ja yritystoiminnan jatkuminen vaatii uudenlaisten käytäntöjen ja toimintatapojen omaksumista.

– Monessa yrityksessä on jo otettu käyttöön erilaiset virtuaaliset kahvihetket ja tarinatuokiot, jotta työntekijöihin säilyy kontakti. Etätyön toimivuuteen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota etenkin, jos se ei ole aiemmin kuulunut yrityksen toimintakulttuuriin, Suni sanoo.

Työntekijöiltä vaaditaan nyt poikkeuksellisen paljon itseohjautuvuutta, ja Suni muistuttaa, että moni kaipaa siihenkin tukea. Joku saattaa tarvita tukea ihan jo siinä, että osaa tauottaa työnsä oikein, toinen taas ei malta keskittyä töihin kotona.

– Valmiudet etätöiden tekemiseen liittyvät toki toimialaan ja työntekijöihin, mutta johdon on hyvä muistaa, että ihmisten edellytykset toimia itseohjautuvasti vaihtelevat. Esimies voi olla tässä avainasemassa ja luoda tiimilleen paitsi yhteisiä etäkahvihetkiä myös esimerkiksi tarvittaessa lukujärjestyksiä, joiden mukaan työt voi rytmittää. Kekseliäisyydestä on nyt apua.

Lukujärjestyksiin voi ottaa mallia esimerkiksi koulumaailmasta.

4. Kysy apua

Kriisitilanteessa on tärkeää, ettei kukaan – johtajakaan – jää yksin.

– Ulkopuolista apua kannattaa käyttää, jos se on suinkaan mahdollista. Kriisitilanteita ammatikseen pohtivat valmentajat osaavat miettiä tilannetta monelta kannalta ja pystyvät tarjoamaan apua ja ajatuksia laatikon ulkopuolelta, Suni vinkkaa.

Fakta

3 x Laura Sunin vinkit tiukkoihin paikkoihin

Peruspilarit kuntoon. Paras tapa varautua tulevien kriisitilanteiden varalta on varmistaa ennalta se, että organisaatiossa on hyvää johtamista ja toimiva toimintakulttuuri. Vahvaa johtamista tarvitaan tavallisestikin, mutta se kantaa hedelmää erityisesti kriisitilanteissa. Muista, että johtamista ja toimintakulttuuria ei voi muuttaa yhdessä yössä. Kriisistä selviää helpommin, kun peruspilarit ovat jo ennalta kunnossa. Pitkäjänteinen ja hyvin ennakoitu johtamisen kehittäminen kantaa tiukkojenkin aikojen yli.

Suunnittele ja varaudu. Erilaisiin kriisitilanteisiin voi varautua luomalla toimintamalleja ja työkaluja eri tilanteiden varalle. Suunnittele jo ennakkoon, miten viestit kriisitilanteessa esimerkiksi asiakkaille tai sidosryhmille. Käytä apuna muistilistoja tai tarvittaessa esimerkiksi ulkopuolista apua.

Varmista onnistumiset. Johtamisen tarkoitus on mahdollistaa ihmisten ja toiminnan onnistuminen. Muista, että työntekijöiden hyvällä motivaatiolla ja onnistumisen tunteilla on suora yhteys toiminnan tuloksellisuuteen, ja se näkyy suoraan myös yritystoiminnan viivan alla. Sillä, että ihmiset voivat hyvin työssään – niin tavallisessa tilanteessa kuin kriisinkin keskellä – on isot vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja lopulta esimerkiksi sairauspoissaolojen kustannuksiin.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Yritysjohtajan opit kriisinhallinnasta: Älä luule tietäväsi kaikkea, opi nopeasti uutta ja sopeudu tilanteeseen

Kriisit ovat usein arvaamattomia. 35 vuoden ura on opettanut Bengt Westerholmia varautumaan myös odottamattomaan. Hän jakaa oppinsa.

Pashan markkinajohtaja tulee idästä ja tähtää länteen: Tehokas tuotekehitys on kuukauden yrittäjän kasvun reseptissä tärkein ainesosa

Lieksan Laatuherkut on kasvava elintarvikeyritys, joka ponnistaa Pohjois-Karjalasta muualle Suomeen ja pian myös ulkomaille. Toiminnan pohjavireenä on toimitusjohtajan Teijo Lyytisen mukaan kotiseuturakkaus.

Selkeät suunnitelmat, sopimukset ja työnjaot veivät ohjelmistotalon gaselliksi – Tulevaa kasvua himmentää korona

Tamperelainen Unikie on kehittynyt viidessä vuodessa 250 henkilön kannattavaa kasvua tekeväksi yritykseksi. Koronavirus on ensimmäinen kasvuennusteisiin odottamattomasti vaikuttava tekijä.

Lataa lisää