Johtaminen

Kalakauppiaan oivaltama 95 prosentin sääntö luo pohjan hyvälle työilmapiirille ja erottuvalle asiakaspalvelulle

Kalakauppiaan oivaltama 95 prosentin sääntö luo pohjan hyvälle työilmapiirille ja erottuvalle asiakaspalvelulle

Turkulainen kalaliike syntyi vuonna 2007 yllytyshulluuden ja järjen äänen yhdistelmästä. Yrittäjät välttelivät velkarahaa ja tekivät ensimmäiset kaksi vuotta kaiken kahdestaan.

| |

Turkulaisella kalakauppiaalla Johan Hellstenillä on oma filosofiansa työyhteisön ilmapiirin luomiseen. Palveluammatissa asiakkaalle on helpompi kylvää hyvää mieltä, jos itselläkin on hyvä mieli.

– Olen sanonut henkilökunnalle, että 95 prosenttia aamuista pitää olla sellaisia, että on mukavaa tulla töihin. Työnteko nyt vain on kaikkien kannalta mukavampaa, jos asiat hoidetaan ilon kautta.

Hellstenin mukaan työnantaja voi tukea hyvän työilmapiirin syntymistä erityisesti kuuntelemalla työntekijöitä herkällä korvalla ja ottamalla ehdotettuja asioita matalalla kynnyksellä käyttöön.

– Yritämme lähestyä asioita ilon kautta, sillä kalan myyminen ei mielestämme ole kovin vakavaa puuhaa. Palvelutilanteissa onnistuminen yleensä jaetaan työkaverien kesken, ja se on mielestäni omiaan pitämään hyvää tsemppiä yllä, Hellsten kertoo.

Työporukka on tehnyt myös työajan ulkopuolella yhdessä monenlaista sienimetsässä patikoimisesta purjehtimiseen.

Turun Kauppahallissa toimivan Herkkunuotan yrittäjä itse on sen verran tunnettu myönteisestä asenteestaan, että hänet palkittiin syksyllä 2020 vuoden positiivisimpana turkulaisena.

Kalakauppiaaksi Hellsten päätyi omien sanojensa mukaan sattumalta. Yrityksen reseptiin sisältyy sattuman lisäksi vankkaa ammattitaitoa maustettuna yllytyshulluudella ja järjen äänellä.

Johan Hellsten on ammatiltaan kokki, ja hänen vaimonsa Taina Hellsten on puolestaan kala-alan ammattilainen, joka teki ennen Herkkunuottaa uraa K-kauppojen kalatiskeillä.

Johan Hellstenin päässä oli jo vuosikaudet kytenyt ajatus jostain omasta, mutta kipinä roihahti liekkeihin vuonna 2007, kun hän sai puhelun Turun kauppahallista. Kauppahallin kahdesta kalakaupasta toinen oli lopettamassa, ja nyt tiloja tarjottiin Hellstenille sen ”jonkin oman” toteuttamiseen.

– Ajattelin asiaa 10 minuuttia ja totesin, että joo, mahtavaa, kalakauppa!

Johan Hellsten kuvailee vaimoaan järjen ääneksi, jolla on erilainen riskinsietokyky kuin hänellä itsellään. Innokkuuden ja harkitsevuuden kompromissina pariskunta päätti tehdä tarkat suunnitelmat kaikesta ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja selvitä mahdollisimman pienellä määrällä lainarahaa.

Puoli vuotta puhelun jälkeen he seisoivat kumiessut päällä kauppahallissa, josta tulikin heidän pääasiallinen kotinsa pariksi vuodeksi. He nimittäin tekivät aluksi kaiken kaksistaan.

– Yritys olisi joka tapauksessa vaatinut paljon töitä, mutta jos välttelee velkarahaa, se tarkoittaa vielä enemmän töitä, Johan Hellsten tiivistää.

yritys: herkkunuotta
toimiala: kalat ja äyriäiset/ agentuuriliike
perustettu: 2007
liikevaihto: 1,7 miljoonaa euroa (arvio 12/ 2020)
liiketulos: 140 000 euroa (arvio 12/ 2020)
henkilöstö: 10

Kahden vuoden jälkeen pariskunta totesi, että he ovat luoneet itselleen työpaikat ja että he tienaavat elantonsa yrityksessään. Kysymys kuului, haluaisivatko he myös kasvattaa ja kehittää yritystä.

Vastaus oli kyllä, joten Herkkunuotta sai ensimmäisen työntekijänsä. Sen jälkeen työntekijöitä on palkattu keskimäärin yksi vuodessa.

Myönteisen asenteen painottaminen asettaa omat haasteensa rekrytoinneille, sillä työyhteisön henkilökemioiden kohtaamista on etukäteen mahdoton arvata. Hellsten kuitenkin kokee, että virherekryt ovat olleet poikkeus.

Kalakauppa vaatii taikurin taitoja

Jokainen ala tarjoilee yrittäjälle omat haasteensa. Kalakauppiaalle haasteen asettavat kalat.

– Tuote on helposti pilaantuvaa ja sen saatavuus on luonnon käsissä. Lisäksi mitään ei saisi olla liikaa, eikä mikään saisi myöskään loppua. Kyllä se hieman taikurin taitoja vaatii, että paketti pysyy kasassa.

Käytännössä kalakaupan pyörittäminen vaatii laajaa kontaktiverkostoa, ymmärrystä asiakaspiiristä ja prosessien jatkuvaa hiomista. Tiedot ja taidot kehittyvät vain kokemuksen avulla, eikä niitä pysty Hellstenin mukaan oppimaan muuten kuin tekemällä valtavasti töitä.

Hellsten tottui kovaan työtahtiin jo palkkatyössä, mutta vajaan 14 vuoden yrittäjyys on opettanut hänelle ainakin yhden uuden asian: nimittäin sen, että virheiden tekeminen on harvoin vaarallista, yleensä lähinnä opettavaista vastaisuuden varalle.

Etukäteen murehtiminen ei hyödytä

Yrittäjyys on myös yllätyksiä täynnä, sillä vaikka kuinka suunnittelisi ja varmistelisi, jotain yllättävää voi aina tapahtua. Viime vuonna suurin yllätys oli tietenkin korona.

Herkkunuotta on selvinnyt pandemiasta melko vähällä, eikä korona ole hirveästi vaikuttanut Herkkunuotan toimintaan kokonaisuutena. Vaikka tukkukaupan puolella myynti laski, vähittäiskaupan puolella tultiin ylöspäin.

Kauppahallit ovat perinteisesti olleet sellaisia ostospaikkoja, joissa viihdytään pidempäänkin ja kenties tavataan samalla tuttuja. Vaikka korona poisti suuret ihmisjoukot kauppahallin käytäviltä, kassakoneeseen kilahti yleensä edellisvuosia suurempi summa kerralla.

Herkkunuotta palvelee sekä tukku- että vähittäisasiakkaita, ja heillä on myös lounasbistro. Koronakeväänä paikallinen ohjelmistoyritys myös rakensi Herkkunuotalle verkkokaupan veloituksetta, sillä he halusivat tukea paikallista yritystä. Henkilökohtainen palvelu on Hellstenin mukaan silti yrityksen suurin vahvuus.

Hän kehottaa pohtimaan, mikä tekee kivijalkaliikkeestä erityisen.

– Oikeita vastauksia on kolme, ja ne ovat palvelu, palvelu ja palvelu, sillä kivijalkaliikkeessä ei jutella minkään chattibotin kanssa. Siitä kivijalkaliikkeen erityisyydestä kannattaa pitää kiinni ja ajatella niin, että kasvokkain tapahtuvassa palvelussa myös yrityksellä on kasvot.

Hellstenillä on tapana suhtautua tulevaisuuteen aina positiivisesti, ja niin hän tekee myös nyt.

– Ei kukaan koronaa etukäteen osannut murehtia. Siksi nytkään ei kannata murehtia tulevaa, vaan suhtautua siihen valoisasti.

Fakta

3 x vinkit kivijalkaliikkeen menestykseen

1. Palvelu asiakkaan parhaaksi. Mieti, miten voit palvella asiakasta vielä paremmin. Se selviää kysymällä: jos asiakas pyytää vaikka kuhaa, kysy, mihin tarkoitukseen hän on sitä ajatellut. Jos hän aikoo tehdä kalasta keittoa, kannattaa kysyä, haluaisiko hän sen valmiiksi paloiteltuna.

2. Palvelu osana brändiä. Itselleni on tärkeää, että yrityksellä on kasvot. Meidän tapauksessamme kasvot olemme minä ja vaimoni Taina, eli ”ne kauppahallin kalakauppiaat”. Itsensä brändäämisellä on toki haittapuolensa, sillä brändistä voi olla vaikea irtaantua, mutta toisaalta oma naama on ilmaista brändimateriaalia.

3. Vielä kerran palvelu. Palvelu syntyy joka ikisestä kohtaamisesta asiakkaan kanssa, olipa se tiskillä palvelua, puhelinsoitto tai viesti. Jokainen palvelutilanne on vietävä maaliin kunnialla.

Vinkit antoi Herkkunuotan yrittäjä Johan Hellsten.

Modulight kasvoi laseralan huipputekijäksi: Kuukauden yrittäjä avaa, miten hengissäpysymiskamppailu vaihtui menestykseen

Seppo Orsila on ollut kehittämässä laseralan huippututkimuksesta maailmalla menestyvän vientiyrityksen. Tie tiedeyhteisöstä kansainväliseen menestykseen vei yli 10 vuotta, mutta se kannatti.

Pomot alas norsunluutornista: Työilmapiiri vaatii vaalimista

Raisiolaisyrityksessä hyvän työilmapiiriin tehdään aktiivisesti töitä. Kaikkia pidetään perheenjäseninä, ja ongelmat nostetaan keskusteluun heti.

Kasvu haastaa johtajan: Vincitin Mikko Kuitunen kertoo isoimmat oivalluksensa työntekijöiden johtamisesta

Vincit on kasvanut 13 vuodessa pörssiyhtiöksi ja usean sadan henkilön työyhteisöksi. Kasvu on haastanut toimitusjohtajan miettimään työntekijöiden johtamista uudella tavalla.

Moni asia on muuttunut 10 vuodessa, mutta yksi pysyy: Kuukauden yrittäjä pitää valmistuksen Suomessa

Tamperelaisen Piruetin toimitusjohtaja Susanna Etula luottaa yrityksensä toiminnassa kotimaisuuteen. Hänen johdollaan liikevaihto ja -tulos ovat kasvaneet. Nyt yrityksessä on mukana koko perhe.

Sarjayrittäjä Kim Heiniö on ollut kehittämässä yli sataa ravintolakonseptia: Olen ollut sielultani yrittäjä koko elämäni

Soupster Familyn toimitusjohtaja Kim Heiniö kertoo, että onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat olleet isot riskit, tuuri, hyvät ihmiset ja ripaus uhkarohkeutta.

Miksi ideoita ei viedä käytäntöön? 4 huomiota innovaatioista

Uudenlainen ajattelukyky ja innovaatiot vaativat yritykseltä tiettyjä toimia. Yrittäjä Ari Huusko kertoo, miten pk-yrittäjät voivat tukea innovaatioiden syntyä.

21-vuotias yrittäjä tavoittelee kovaa kasvua – Miljoonan liikevaihto ylittyi jo

Lukiolaispoikien perustama firma on muutamassa vuodessa kasvanut yli miljoonan liikevaihtoa pyörittäväksi ohjelmistotaloksi, ja suunta on edelleen ylöspäin.

Välivuosi venyi ja vei perheyrityksen johtoon: Nyt Toni Keinänen pyörittää kansainvälistä romukauppaa

Kuukauden yrittäjä on työskennellyt lähes puolet elämästään perheyrityksessä. Hänen johdollaan Romu Keinänen Oy tekee noin 36 miljoonan euron liikevaihtoa.

Medkit Finland täräytti läpi hurjan kasvutavoitteen: Nyt horisontissa siintää 30 miljoonan raja

Kuinka menestyä yhdellä maailman kilpailluimmista toimialoista? Ensihoitotuotteisiin erikoistunut oululainen yritys on onnistunut siinä.

Lataa lisää