Johtaminen

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

|

Kasvun lasikatto on todellinen ilmiö, joka haastaa yrittäjän johtamistaidot.

Lasikatolla tarkoitetaan tilannetta, jolloin yritys kohtaa liiketoiminnan kriittisen pisteen, eivätkä yrittäjän omat kyvyt enää riitä ylläpitämään kasvua. Jos ongelmia ei ratkaista, kasvu ja kannattavuus alkavat hiipua.

Ilmiön tunnistaa myös yritysjärjestelyihin erikoistunut konsultti Sammy Lindholm. Hän on tehnyt 15 vuoden aikana yli 200 erityyppistä yritysjärjestelyä ja ratkonut työkseen muun muassa kasvuun liittyviä ongelmia.

Lindholmin kokemusten mukaan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on karkeasti jaettuna kaksi eri lasikattoa: miljoonan ja viiden miljoonan euron liikevaihdon hujakoilla. Vastaaviin tuloksiin päädyttiin myös Kauppalehden ja Tekesin tekemässä selvityksessä muutama vuosi sitten.

Lindholm muistuttaa, että lasikaton eurorajat ovat suuntaa antavia ja toimialakohtaiset erot ovat suuret. Hän on huomannut, että lasikatto tulee vastaan usein esimerkiksi yrittäjävetoisissa palvelualan yrityksissä.

– Palvelualan yrittäjä on usein myös toimitusjohtaja, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta, suorittavasta työstä ja taloudesta. Lisäksi hän vastaa henkilöstöstä, Lindholm sanoo.

Käytännössä yrittäjät tekevät kaikkea, mitä yrityksen pyörittäminen vaatii.

Yrittäjän oma ahkeruus riittää kasvattamaan liikevaihdon noin miljoonaan euroon. Tämän jälkeen yritystoiminta monimutkaistuu ja kaikkien palasten hallitseminen käy usein mahdottomaksi.

Sammy Lindholm, kasvun lasikatto
Liikemaailman moniottelija Sammy Lindholm on Joigro Oy:n toimitusjohtaja. Kuvaaja: Marek Sabogal

Lindholmin mielestä hälytyskellojen pitäisi soida, kun oma aika ei enää riitä kaikkeen.

– Kun liiketoiminta kasvaa ja liikkuvia osia tulee enemmän, yrittäjä ei välttämättä ehdi vastata tarjouspyyntöihin, hoitaa laskutusta, maksaa laskuja ajallaan tai huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista riittävästi. Se on iso ongelma, Lindholm sanoo.

Erityisesti laskutuksen laahaaminen saattaa saada hyvänkin liiketoiminnan polvilleen. Rahojen nopealla kotiuttamisella on iso vaikutus yrityksen kassavirralle.

Osaamiseen kannattaa panostaa

Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminta perustuu usein yrittäjän henkilökohtaiseen erityisosaamiseen ja asiantuntijuuteen. Se voi olla voimavara, mutta myös kasvun este.

– Yrittäjät ovat tyypillisesti alansa huippuja, ja heidän substanssiosaamisensa saattaa olla ihan vertaansa vailla. Samasta syystä voi olla myös hyvin vaikea rekrytoida uutta osaamista yritykseen, Lindholm pohtii.

Yrittäjien on uskallettava investoida osaamiseen, sillä sitä kasvava yritys tarvitsee. Liiketoiminnan eri osa-alueet, kuten strategiatyö, talous, markkinointi ja johtaminen, vaativat kovaa erityisosaamista, josta täytyy myös maksaa. Lindholm arvelee, että monen yrittäjän on hankala nähdä korkeaa palkkaa vaativa asiantuntija sijoitettavan rahan arvoisena.

– Tosiasia on se, että miljoonan liikevaihdon jälkeen monet yritykset tarvitsevat keskijohtoa. Vaikka monet noin miljoonan liikevaihtoa takovat yritykset tekevät hyvää tulosta, se kaikki revitään usein yrittäjän selkänahasta. Onko se lopulta edes taloudellisesti kannattavaa?

Haasteena kasvun johtamisen puute

Lindholmin uskoo, että kasvun johtamisen taidot korostuvat, kun yritys haluaa ylittää viiden miljoonan liikevaihdon rajan.

Lindholmin kokemusten mukaan yrittäjien kompastuskivi kasvun johtamisessa on rekrytointi. Joskus yrittäjä saattaa yliarvioida omat kykynsä, eikä näe lisäosaamista tarpeellisena. Vaikka tarpeen tunnistaisi, yrittäjällä saattaa olla riittämättömät taidot rekrytointiin.

Lindholm suositteleekin kääntymään ammattimaisten headhunting-yritysten puoleen. Ammattilaiset auttavat yrittäjiä ymmärtämään, mitä kukin yritys milloinkin tarvitsee, ja he löytävät tehtävään sopivat ihmiset verkostoidensa avulla.

– Hyvä rekrytointi on jokaisen pennin arvoinen, Lindholm toteaa.

Pahimmillaan epäonnistunut rekrytointi voi vaarantaa koko yritystoiminnan. Siksi yrittäjien ei kannata rekrytoinnissa miettiä vain edullisinta vaihtoehtoa.

Viiden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän yrityksen näkökulmasta ei ole merkitystä, maksaako ulkopuolinen toimitusjohtaja tonnin tai pari enemmän, mutta juuri oikea osaaminen voi olla hyvin arvokasta.

Vaikka yrityksen kasvun, erityisesti kansainvälisille markkinoille murtautumisen kannalta ulkopuolinen osaaminen on usein taloudellisesti järkevää, Lindholmin mukaan suomalaisiin perheyrityksiin harvoin palkataan ulkopuolista toimitusjohtajaa. Sen sijaan monet yrittäjät investoivat mielellään parhaaseen kalustoon, laitteisiin ja koneisiin.

Yrittäjät saattavat myös pelätä vaikutusmahdollisuuksiensa kaventumista, jos operatiivinen johto siirtyy ulkopuolisen käsiin.

Kasvu vaatii aktiivista myyntityötä

Miljoonan ja viiden miljoonan euron liikevaihdon välillä pelaavien yritysten joukkoon mahtuu erilaisia – myös hyvin kannattavia – yrityksiä. Onko lasikaton läpäiseminen jo menestyvälle yritykselle tarpeellista?

– Joku itseäni viisaampi on sanonut, että yrityksen strategia ilman kasvua ei ole strategia, Lindholm sanoo.

Jos yritys ei etsi aktiivisesti uusia asiakkaita ja pyri kasvamaan, liiketoiminta pienenee vähitellen. Yksikään asiakassuhde ei ole ikuinen.

Vaikka liiketoiminta olisi kohtalaisen vakaalla pohjalla, Lindholmin mukaan moni yritys astuu samaan sudenkuoppaan.

– Suurin heikkous pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on myynnin puute. Asiakashankintaa tai lisämyyntiä nykyisille asiakkaille ei tehdä aktiivisesti, vaan moni firma saa uusia tilauksia esimerkiksi tyytyväisten asiakkaiden suosituksista.

Myynti ja myynnin johtamisen osaaminen ovat niitä taitoja, joita kasvava yritys tarvitsee. Yrittäjien on tärkeä panostaa myös henkilöstönsä osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen.

– Kunnollinen perehdytys ja jatkokoulutus puuttuvat monesta firmasta. Kuten jo sanoin, tuntuu olevan vaikeampaa investoida abstrakteihin kuin konkreettisiin asioihin, Lindholm tuumii.

Fakta

Tunnista kasvun haasteet ja reagoi

Aika ei enää riitä. Yrittäjät ovat usein hyvin työteliäitä ja vaativat itseltään sekä työntekijöiltään paljon. Jos ajan puutteen takia tärkeitä asioita unohtuu ja jää tekemättä, kannattaa harkita lisätyövoiman palkkaamista.

Investoi korkeaan osaamiseen. Monet yritykset panostavat rekrytoinnissa tuotannon työntekijöihin ja investoivat koneisiin ja laitteisiin. Kasvaakseen miljoonan euron liikevaihdon yli on uskallettava investoida keskijohtoon, esimerkiksi talous-, myynti- ja hr-ammattilaisiin.

Mikä digitalisaatio? Osa yrityksistä ei hyödynnä lainkaan digitalisaation luomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Olennaista on selvittää, miten oma toimiala voi hyötyä ja hyödyntää digitaalisia palveluita. Apua digiasioihin voi ostaa ulkopuolelta, sillä myös se vaatii erityisosaamista.

Selkeä strategia. Yrittäjävetoisissa firmoissa ei välttämättä ole yhtenäistä strategiaa, jolloin päivittäinen toiminta saattaa olla poukkoilevaa. Hyvä johtaja vaatii selkeää strategiaa ja noudattaa sitä. Se on kasvun edellytys.

Mikromanagerointi. Jotta pystyy johtamaan kasvua, ei voi mikromanageroida. Omalla alallaan huiput yrittäjät saattavat pyrkiä päättämään kaikesta. Ammattijohtajat palkkaavat osaamista, jota itsellä ei ole. On vanha totuus, että aina pitäisi palkata itseään parempia työntekijöitä, mutta vain harva siihen oikeasti pystyy.

Vinkit perustuvat Sammy Lindholmin haastatteluun.

Miten kasvuyritys voi yhdistää työmäärän ja palautumisen? Aikatauluta kaikki, neuvoo Slushin Miika Huttunen

Miika Huttunen uskoo, että startup-ekosysteemi keskustelee nykyään paljon enemmän työstä palautumisesta.

Mitä yrittäjyys merkitsee? Kaksi yrittäjää kertoo

Yrittäjyys haastaa tekijänsä joka päivä. Se on myös keino edistää itselle tärkeitä asioita. Suomessa sadattuhannet ovat valinneet yrittäjyyden tien.

5 vinkkiä yrityksen maineenhallintaan

Maineenhallinta on pitkäjänteistä työtä, joka kantaa yrityksen vaikeuksien yli. Viestintävalmentaja Katleena Kortesuo kertoo, miten maine otetaan haltuun.

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

Hiihtopummista kahvialan vaikuttajaksi – erikoiskahvit veivät Arttu Muukkosen menestyksen tielle

Kahvi vei Lehmus Roasteryn toimitusjohtajan Arttu Muukkosen mennessään. Samalla yrittäjyys on opettanut, että ajoitus on kaikki kaikessa.

Nuorten sitouttamisessa korostuu kuuntelun taito: 4 huomiota nuorten johtamisesta

Nuorten taitava johtaminen on tärkeä keino sitouttaa tekijöitä yrityksiin. Asiantuntija kertoo tärkeimmät huomiot nuorten tekijöiden johtamisesta.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

Lataa lisää