Johtaminen

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Matti Ruuska on silliyrittäjä henkeen ja vereen: Palasi vielä kerran yrittäjäksi johtamaan Suomen ainoaa sillitehdasta

Kun sillikonkari Matti Ruuska myi omistamansa Boyfood-silliyhtiön, hän katui sitä heti. Nyt hän johtaa Suomen Sillikonttoria ja aikoo palauttaa kotimaisen sillinjalostuksen kunnian.

| |

Uusikaupunkilaisen Suomen Sillikonttori Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Matti Ruuska oli kovan paikan edessä vuonna 2005. Hän oli myymässä vuodesta 1977 saakka johtamaansa Boy-silliyhtiötä islantilaisille.

Kun nimi oli kauppakirjassa, Ruuska tajusi saman tien, että kyseessä oli virhe. Mielessä oli kirkkaana yksi ajatus: ”Voi perhana, mikä tuli tehtyä”.

Raaka-aineiden saannin kanssa oli ollut muutamia vuosia todella suuria vaikeuksia.

– Silti suuressa mittakaavassa silli oli elänyt valtamerissä tuhansia vuosia, eivätkä sillikannat olleet hetkittäisistä heilahteluista huolimatta mihinkään katoamassa, Ruuska sanoo.

Tuolloin myös kaupan omat merkit alkoivat tulemaan yhä enemmän markkinoille.

–  Boy-sillien menestyksen salaisuus oli ollut kalan laatu. Siitä olin ollut erittäin tarkka. Kaupan merkkien yleistymisen myötä yhä enemmän alkoi vain merkitä lopputuotteen edullinen hinta. Tästä syystä en halunnut enää jatkaa. Ajattelin, että en halua alkaa hakea halvinta raaka-ainetta ja sorvaamaan siitä kuluttajille jotakin, Ruuska sanoo.

Rahan takia yrityskauppaa ei tehty, Ruuska sanoo.

– Minulla on kolme tytärtä, joista kukaan ei ollut kiinnostunut jatkamaan yritystä. Olin myös ajatellut, että minun olisi mahdollista vielä tehdä jotakin muuta. Mutta mikään ei ollutkaan sen parempaa kuin toimia yrittäjänä ja sillikauppiaana, Ruuska sanoo.

Innostus silliin ei hälvennyt yrityskaupan myötä.

– Sen kymmenen vuotta, kun olin poissa alalta, seurasin sillikauppaa kiinteästi. Ei olisi ollut päivääkään, kun silliä en olisi ajatellut. Aika lailla koko ajan se mielessä oli, Ruuska kertoo.

Silliperinne uhkasi loppua

Seuraavina vuosina Ruuska seurasi Boyfoodin tilannetta ja toivoi, että saisi vielä ostettua yrityksen takaisin. Lopulta siihen tarjoutui mahdollisuus vuonna 2011. Myynnissä oli koko Boyfoodin konserni, ja kauppaan kuuluivat myös tehtaat Ruotsista ja Islannista.

Ruuska halusi ostaa vain perustamansa Rymättylän tehtaan ja tarjosi siitä tuplahintaa, mutta norjalainen Orkla tarjosi vielä enemmän. Entinen silliyrittäjä joutui hyväksymään, että takaisinostaminen ei enää onnistuisi.

Yrityskaupan myötä Orklalla oli hallussaan 100 prosenttia Suomen sillimarkkinoista kaupan omia merkkejä myöten. Valmistus alkoi pikkuhiljaa siirtyä Suomesta ulkomaille, Ruuska kertoo.

– Sillitehdas toimi puolitoista vuotta Rymättylässä ja sitten Orkla sulki ovet. He siirsivät osan tuotannosta Ruotsiin ja osan silloiselle tehtaalleen Turkuun. Se oli lähestulkoon naula suomalaisen sillinjalostuksen arkkuun, Ruuska kertoo.

Samaan aikaan Ruuska koki, että hänellä saattaisi yhä olla annettavaa alalle.

– Minua harmitti, että suomalainen silliperinne oli hautautumassa. Sillinjalostus oli ollut merkittävässä roolissa koko Suomen itsenäisyyden ajan, ja vuoteen 2005 asti lähes kaikki Suomessa myytävä silli oli valmistettu kotimaassa, Ruuska kertoo.

Vielä kerran yrittäjäksi

Kun vuonna 2015 myyntiin tuli sopiva yritys, Ruuska päätti lähteä vielä kerran silliyrittäjäksi. Hän hallitsi raaka-ainepelin, ja Kaarinassa sijaitsevalla Scanfoodilla oli jalka oven välissä päivittäistavarakauppaan.

– He olivat erikoistuneet marinoidun silakan valmistukseen, ja ajattelin, että silli voisi olla helppo kytkeä siihen oheen. Yrityksen nimeksi tuli Suomen Sillikonttori, jonka olin aikaisemmin rekisteröinyt ’pöytälaatikkoon’.

Nimi: Matti Ruuska
Ikä: 71
Kotipaikka: Naantali
Tavoite tai motto yrittäjänä: ”Missionani on palauttaa suomalainen sillinjalostus kunniaan. Uskon, että meillä on siihen hyvät mahdollisuudet.”

Aluksi yhtiö valmisti tyhjiöpakkauksia ja sankoja suurkeittiöiden tarpeisiin. Käänteentekevä vaihe tapahtui vuonna 2017, kun Sillikonttori teki sopimuksen sillin pakkaamisesta Jalostajalle.

– Investoimme puoli miljoonaa käsipakkauslinjastoon, ja Sillikonttori lähti tekemään myös lasipurkkisilliä. Nyt kaikki silli valmistetaan meillä artesaanityönä.

Kun Orklan Turun tehtaan tuotanto lopulta siirrettiin Puolaan vuonna 2018, Uudenkaupungin kalasatamassa sijaitsevasta Sillikonttorista tuli Suomen ainoa sillinjalostajayritys.

Ruuska kertoo olevansa sillimies henkeen ja vereen.

– Minulla on vahva usko siihen, että silliteollisuus kuuluu Suomeen. Meillä on taito tehdä silliä suomalaiseen makuun, ja tahto tehdä sitä parhaasta raaka-aineesta parhaaksi lopputuotteeksi ilman kompromisseja.

 


Korona vei puolet myynnistä

Korona on iskenyt hampaansa myös sillibisnekseen. Vaikutus näkyy erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla.

– Puolet myynnistä putosi saman tien pois, kun asiakkaistamme hävisivät laivamuonitukset. Iso osa sillistä oli ennen koronaa myynnissä suurkeittiöissä eli buffeteissa, eli varmaan menee pitkän aikaa, ennen kuin volyymi palautuu normaaliksi, Ruuska kertoo.

Kuluttajapuolella myynnissä ei ole tapahtunut samanlaista laskua.

– Vuoden paras sesonki alkaa olla käsillä. Uskon, että vähittäiskaupassa tästä tulee meille paras sillikesä, koska ihmiset syövät nyt enemmän kotona koronarajoitusten vuoksi. Silli ja varhaisperuna ovat sellainen perusklassikko, että en usko, etteikö sen ääreen nyt palattaisi, Ruuska sanoo.

Kaupan keskusliikkeille Ruuskalla on yksi pyyntö. Hän toivoo, että nyt arvostettaisiin suomalaista työtä ja otettaisiin valikoimiin suomalaisia tuotteita.

– Se on yksi reitti ulos näistä taloudellisesti ankeista ajoista, Ruuska toteaa.

Fakta

Matti Ruuskan opit vuosien varrelta

Laatu. Ruokabisneksessä mennään aina laatu edellä, siinä ei tehdä kompromisseja.

Visio. Yrittäjällä pitää olla visio siitä, millaisen yrityksen hän haluaa tehdä.

Missio. Olen halunnut tehdä kaikille selväksi sen, miksi tätä firmaa pyöritetään. Tarkoituksemme on palauttaa suomalainen sillinjalostus kunniaan, se on suhteellisen simppeli missio.

Yrityskulttuuri. Olemme joutuneet tekemään itse yrityskulttuurimme, koska olemme spesiaalialalla. Olen halunnut luoda työpaikan, jossa työntekijöitä rohkaistaan tekemiseen. Haluan antaa heille vapaudet tehdä ja kokeilla. Virheisiin meillä suhtaudutaan niin, että niistä tulee, mutta niistä myös opitaan.

Avoin tiedonkulku. Tarkoituksemme on yrityksen sisällä olla avoimia kaikessa, eikä meillä ole isoja salaisuuksia. Olemme avoimia siitä, mitä me teemme ja mihin tähtäämme. Olemme ylipäätään rehellisiä itselle ja muille.

5 oppia yrittäjän eläkkeelle siirtymisestä

Tyypillisiä eläköityvän yrittäjän kompastuskiviä ovat liian vähäinen suunnittelu ja uran aikana minimissä pidetty YEL.

Miten kasvun lasikatto rikotaan? Yrittäjä itse on usein kasvun suurin este

Kasvun lasikatto syntyy, kun yrittäjät eivät uskalla palkata itseään parempia kasvun johtajia.

Hiihtopummista kahvialan vaikuttajaksi – erikoiskahvit veivät Arttu Muukkosen menestyksen tielle

Kahvi vei Lehmus Roasteryn toimitusjohtajan Arttu Muukkosen mennessään. Samalla yrittäjyys on opettanut, että ajoitus on kaikki kaikessa.

Nuorten sitouttamisessa korostuu kuuntelun taito: 4 huomiota nuorten johtamisesta

Nuorten taitava johtaminen on tärkeä keino sitouttaa tekijöitä yrityksiin. Asiantuntija kertoo tärkeimmät huomiot nuorten tekijöiden johtamisesta.

Milla Tarnanen luotsaa kovassa kasvussa olevaa konevuokraamo Vatupassia – ”Päätimme, ettemme halua kulkea pörssiyhtiöiden vanavedessä”

Kuukauden yrittäjä Milla Tarnanen pitää perheyrityksen valttina joustavuutta. Yritys on sopivan pieni ja ketterä, mutta samalla riittävän iso ja uskottava.

Miten vahvistaa yhteishenkeä? 4 vinkkiä tiiviimpään työyhteisöön

Etätyön lisääntyessä me-hengen tärkeys kasvaa entisestään. Hyvät esimiestaidot ovat sen keskeinen peruspilari, mutta myös kollegoiden välistä vuorovaikutusta kannattaa edistää.

Lapualta Amazoniin – Jukka-Pekka Kallio kasvattaa vauhdilla lattiabisnestä verkossa ja haaveilee ”lattioiden Ikean” perustamisesta

Kuukauden yrittäjä Jukka-Pekka Kallio uskoo kasvuun koronakriisinkin keskellä. Nyt lapualaista lattiaa saa myös Amazon-verkkokaupasta.

Kahden päivän lamaannus vaihtui toimintaan: Minna Parikka hyppäsi lentokoneeseen, otti ohjat omiin käsiinsä ja ratkaisi koko yrittäjäuransa vaikeimman tilanteen

Tunnetun kenkäsuunnittelijan 15 vuoden yrittäjäuran vaikein hetki osui yrityksen ensimmäisiin vuosiin. Valmistajan takia kokonainen kenkämallisto oli jäädä tekemättä.

Kaaoksen keskelle hyvää: Korona innosti yrittäjät lahjoittamaan yli 5 000 suojavisiiriä

Keskisuomalaiset yrittäjät lahjoittivat 60 000 eurolla suojavisiireitä hoivakodeille ympäri Suomea. Tempaus sai alkunsa, kun yrittäjät huolestuivat vanhusten turvallisuudesta korona-aikana.

Lataa lisää